En parane koskaan!

Niinloppu

Oon sairastanut bulimiaa kakskyt vuotta.
Nyt mun terapeutti sanoi, että mun bulimia on niin vaikea, että on hyvin epätodennäköistä, että parantuisi täysin koskaan.

Ajoittain ollut helpompia jaksoja. Tällä hetkellä tilanne on se, että oksennan joka päivä.

Mitä mulla on elämältä odotettavaa, jos tää paska vaan jatkuu? Ei mitään. Olen nyt jo niin väsynyt ja sairas myös fyysisesti, että tappaisin itseni, jos jaksaisin. Mutta bulimikkohan on sellainen paska luuseri, että ei edes uskalla tappaa itseään.

Luultavasti siis ajan kanssa kuolen tähän bulimiaan? Johan on nolo loppu.

Tuntuu vaan, että mitä väliä millään enää on! Kärsin elektrolyyttihäiriöistä, rytmihäiriöistä, ruokatorvi kroonisesti tulehtunut, virtsankarkailusta, masennuksesta, munuaisissakin jotain häikkää... Hampaista viitti edes mainita, kun niitä ei edes ole. Olen koko ajan väsynyt ja nykyään täysin erakoitunut.

Mitä ihmettä mä teen?

11

1415

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Niinloppu

      Sekin vielä, että ei mulla ole parisuhteet onnistuneet. Ja bulimiahan siihen on syynä. Ei siis ole miestä eikä lapsia. Ei omaa perhettä, josta nuorempana aina haaveilin.

      Ei mulla ole mitään. Vain tämä tuska ja toivottomuus.

    • pau123

      kunpa päsisimme tästä paskasta eroon. voimia sulle, Niinloppu

      • Niinloppu

        Kiitos. Voimia sulle myös.


    • 4+6

      Oletko kokeillut osastohoitoa? Itse onnistuin pitkän räpistelyn jälkeen vihdoin parantumaan bulimisesta anoreksiastani HYKS:n syömishäiriöosastolla. Luulin, etten koskaan paranisi, mutta ajattelin silti yrittää, koska toinen vaihtoehto olisi ollut itsemurha. Nyt elämä on oikeasti sata kertaa parempaa.. Tsemppiä!!

      • Niinloppu

        Onnittelut sulle, että olet onnistunut! Kauanko ehdit sairastaa?

        Jotenkin minusta tuntuu oudolta, että terapeutti sanoo noin, että en parane. Kyllä hän varmaan oikeassa onkin siinä.

        Kun vain jotakikaan helpotusta saisi elämään... Nyt on taas niin huono vaihe päällä.

        En ole ollut osastohoidossa. Olen yrittänyt Helsinkiin ja Kokkolaan, mutta en ole saanut kunnalta maksusitoumusta.

        Miten te muut ootte päässeet sairaalahoitoon ja miten olette sen aikana pärjänneet taloudellisesti?

        Luultavasti tällä viikolla tulee lähete oman kaupungin psykiatriselle osastolle, mutta ei siellä ole erityisosaamista syömishäiriöisille. Menen sinne kuitenkin, jos pääsen. Olen nyt niin masentunut, että en oikein pysty mitenkään normaaliin arkeen kotona.


      • XoXosmaga

        Ite oon 24v ja sairastanut bulimiaa 17-vuotiaasta. On kausia jolloin kaikki on kontrollissa, vaan tulee myöskin kausia jolloin jokin laukaisee bulimiset kohtaukset. Kerroin vasta hoitajille ja äidille sairastavani sitä.

        Ja hel'vetti soikoon. Se on naurettavaa. Oma paras kaveri jota voit halia on vessanpönttö! Niin koomiselta kuin se kuullostaakin, oon tuntenut olevani niin yksin asian kanssa. Se on noloa myöntää sairastavansa, kun tietää miten paljon se hävettää ja sattuu. Mutta se demoni pään sisällä pakottaa oksentamaan, niin se tekee paranemisesta vaikean.

        Nyt kun oon puhunut asian auki hoitajille, se helpottaa. Ja tein lupauksen, etten oksenna. Mutta varoituksena sain, että sairaudesta ei käytännössä kukaan parane, vaan sairaus jää kummittelemaan päähän.


      • parannettu

        Kyllä voi parantua! On väärin että joku sanoo ettet koskaan paranisi!
        Minut paransi todellakin Herra Jeesus!
        Olin kärsinyt vuosia bulimiasta.
        Nimenomaan syömishäiriöstä moni on parantunut Herran parantamana.
        Hän teki oksentamisen mahdottomaksi yhtäkkiä ja korjasi myös psyykkisen puolen. Olen siitä valtavan kiitollinen!
        Siitä on jo vuosia.
        Täydellinen parantuminen on todellakin mahdollista.
        Miksi edes pitäisi olla jonkun tietynlainen?
        Eihän meidän muodollamme ole niin väliä, Jeesus rakastaa ihmistä muodosta välittämättä.
        Kannattaa pyytää apua Häneltä!
        Syömishäiriökin on vain taas yksi paholaisen kikka saada tuhotuksi ihminen.
        Herra on luvannut vastata ja pelastaa jokaisen joka Häntä avuksi huutaa.
        Meidän täytyy vain muistaa ettei kaikki tapahdu ihan silloin kun odotamme.


    • Niinloppu

      Nyt olen sairastanut bulimiaa 25 vuotta.

      Olen ollut ajoittaisia jaksoja psykiatrisella osastohoidossa. Siellä ei todellakaan ole minkäänlaista osaamista bulimian hoitoon. Lähinnä oon vaan lepäillyt siellä alati pahenevan masennuksen takia.

      Olen jossain vaiheessa laitattanut hampaita jokaikisellä ylimääräisellä sentillä. Nyt on näkyvillä paikoilla jonkinlaiset hampaat.

      Olen joutunut jäämään pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle. Elikä ketään ei enää edes kiinnosta, miten mulla menee. Minua nakellaan hoitajalta toiselle ja kaikki ovat vaan kyllästyneitä, kun mitään edistymistä ei tapahdu.

      Yksin elelen edelleen. Aina vain yksinäisempänä.

      Sairauksia on tullut lisää. Rytmihäiriöt ovat vahingoittaneet sydäntä. Mulle on varattuna aika tarkempiin tutkimuksiin, että nähdään kuinka pahoin sydän on vaurioitunut.

      Vatsakivut ovat jokapäiväisiä. Koko kroppa turpoilee muodottomaksi, koska munuaiset eivät enää toimi kunnolla. Sappi on surkastunut.

      En aloittanut oksentelua tahallisesti. Ja olin jo reilu parikymppinen, kun tämä alkoi. Koskaan en ole oksentamalla laihtunut. Nytkin on noin 30 kiloa ylipainoa.

      Hoitohenkilökunnallekin olen joku luuseri, joka ei edes yritä mitään oman vointinsa parantamiseksi. He eivät tajua, kuinka kovasti yritän, en vain onnistu.

      Kokkolan syömishäiriöklinikka on lopetettu. Helsinkiin on mahdotonta päästä. Täällä "ei missään" ei ole vetaistukiryhmiä. Enkä tiedä jaksaisinko edes mennä.

      Bulimia on varastanut mun elämän. Tässä iässä kaikenlaiset mahdollisuudetkin vähenvät.

      En usko enää itsekään, että parantuisin tai että saisin tätä sairautta mitenkään hallintaan.

      Näin meni neljännensvuosisata. Aivan hukkaan. Häpeä ja yksinäisyys seurana.

      En haluaisi kuolla, mutta en osaa elääkään. En jaksa tappaa itseäni millään nopeammalla keinolla. Tämä sairaus tappaa minut lopulta. Tuntuu kummalliselta ajatella sitä, mutta niin tässä käy.

      Mun bulimiaa on vähätelty. Tottakai halusin itsekin alkuvuosina vähätellä ja kieltää koko asian.

      Väittäisin, että anorektikot saavat paremmin apua ja heitä jollain sairaalla tavalla jopa ihaillaan.

      Bulimikko ei oo mikään. Joku roska. Pahin mahdollinen luuseri, jonka pitäis vaan ottaa itseä niskasta kiinni ja lopettaa pelleily ruuan kanssa.

      Tämä on mielen sairaus. Ei tahdonalainen asia. Sitä vaan ei oikein kukaan halua ymmärtää.

      Voimia kaikille kanssakulkijoille. Hakekaa apua! Kertokaa ammattiauttajille, mitä tämä on.

    • Qeerthyu

      Mä sairastin yli 25 vuotta, mutta pikkuhiljaa paranemin alkaa olla ihan todellisuutta, älä luovuta! Ootko koittanu esim. joogas ja/tai mindfulnesia, mulla ne on terapian ja vertaistuen lisäksi ollu apuna ja on edelleen. Kaikkea hyvää sulle, voimia!

    • Parannettu

      Älä vaan kokeile mitään joogaa tai mindfulnessia, todellakaan.
      Jooga on demonien rukoilua ja samaa ällötystä on mindfulnessitkin.
      Jooga on aina ei kristillistä.
      Asennot ovat rukousasentoja, mutta eivät Jumalan.
      Pysy kaukana niistä, suosittelen.

    • 66y7ggvg

      Itse kokeilisin hypnoosiakin bulimiaan kuin muidenkin riippuvuuksien hoitoon, jos on vara sellaiseen. Jos ei halua kertoa bulimiasta, voi hakea apua vaikka ylensyönnin ongelmaan, mutta tehokkaampaa, jos kertoo ongelman kokonaan, bulimiaan kun liittyy niin vahvasti se oksentaminenkin.

      Jos ei ole taipumusta anoreksiaan eikä ole alipainoinen, voi kysyä lääkäriltä lääkettä, joka hillitsee ahmimista. Varsinkin ylipainoisena bulimikkona luulisi sitä saavan. Jos ei julkiselta jostain syystä saa, niin hakee yksityiseltä. On hyvä mainita bulimia, ei vain ylensyöntiä, varsinkin jos ei ole kovin ylipainoinen, eikä ylensyöntiä huomaa niin hyvin päälle päin.
      Jos on vaikea saattaa asia Suomen terveydenhuollon tietoisuuteen, voi harkita ulkomailla asiointia, jos mahdollista.
      En valitettavasti muista lääkkeen nimeä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ensitreffit Jenni laukoo viinilasin ääressä suorat sanat Jyrkin aikeista: "Mä sanoin, että älä"

      Voi ei… Mitä luulet: kestääkö Jennin ja Jyrkin avioliitto vai päättyykö eroon? Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde
      Ensitreffit alttarilla
      26
      2778
    2. Ymmärrän paremmin kuin koskaan

      Roikut kädessäni ja vedät puoleesi. Näen kuitenkin tämän kaiken lävitse ja kaikkien takia minun on tehtävä tämä. Päästän
      Tunteet
      29
      2312
    3. 148
      2264
    4. Hullu liikenteessä?

      Mikä hullu pyörii kylillä jos jahti päällä? Näitä tosin kyllä riittää tällä kylällä.
      Kiuruvesi
      53
      2190
    5. Niina Lahtinen uudessa elämäntilanteessa - Kotiolot ovat muuttuneet merkittävästi: "Nyt on...!"

      Niina, tanssejasi on riemukasta seurata, iso kiitos! Lue Niinan haastattelu: https://www.suomi24.fi/viihde/niina-lahti
      Suomalaiset julkkikset
      21
      1802
    6. Kun Venäjä on tasannut tilit Ukrainan kanssa, onko Suomi seuraava?

      Mitä mieltä olette, onko Suomi seuraava, jonka kanssa Venäjä tasaa tilit? Ja voisiko sitä mitenkään estää? Esimerkiks
      NATO
      389
      1662
    7. Ano Turtiainen saa syytteet kansankiihoituksesta

      Syytteitä on kolme ja niissä on kyse kirjoituksista, jotka hän on kansanedustaja-aikanaan julkaissut Twitter-tilillään
      Maailman menoa
      98
      1597
    8. Pyhäinpäivän aamua

      Oikein hyvää huomenta ja rauhallista päivää. ❄️😊🥱☕❤️
      Ikävä
      298
      1485
    9. Varokaa! Lunta voi sataa kohta!

      Vakava säävaroitus Lumisadevaroitus Satakunta, Uusimaa, Etelä-Karjala, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanm
      Maailman menoa
      13
      1419
    10. Kunta ostaa kivitipun

      Kunnanjohtajan tuleva uusi ostokohde
      Lappajärvi
      133
      1418
    Aihe