Särjin sydämesi, koska.................?
Sydämelle jonka joskus särjit
Sinä sanoisit:
15392
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
...sinä särjit ensin minun sydämeni.
Särjin sydämesi, koska...En kylläsärkenyt...itse sen teit. Liekö sulla edes sydäntä? Ethän sinä tunne mitään. Eihän sulla tuntunu missään?.
Hän särki itse sydämensä torjumalla minut. Näin se meni.
hän särki sydämeni, koska... hän ei ollut ihan tasapainossa. Hän ei tahtonut pahaa, hän ei vain osaa elää minkäänlaisessa suhteessa.
Hienosti sanottu! Samoin kävi minulle, naisella joku vaihe elämässään nyt menossa ja pahaa hän ei varmastikkaan minulle halunnut mutta sydämeeni koski hetken. Sitoutumispelkoa, ehkä, ja muitakin pelkoja, mitä lie.
Hyvä ja herkkä ihminen jota silti hyvällä muistelen.
Teit sen niin monelle muulle ja sun oli aika kohdata se mikä olet....En särkenyt sydäntä, jota sinulla ei edes ollut enää. Se oli jo menetetty ja se ei uskaltanut enää luottaa.
because I am a bad person :-(
Dont ya worry about a thing & dont kill Biil !
Make love, Not war, WTF
That is an order !
kerjäs sitä aikansa.
Omien mokien myöntäminen ja niiden anteeksi pyytäminen vaatii selkärankaa, mutta kaikissa ei vaan oo sitä.
ei siinä ole mitään anteeksipyytelemistä, jos tunteet eivät kohtaa. Ette te itsekään sellaisia anteeksi pyytele. Tänne voi tulla lapsellisuuksissaan tilittämään, miten toinen on paha ihminen kun se ei halunnut teistä mitään.
anteeksi pyydetäkään. Mutta sanoja pyydetään. Sanoja, jotka olisi pitänyt jättää sanomatta. Sanoja, joilla rikottiin syvemmältä, kuin olisi ollut tarpeen.
se ei tuntenut mitään..
En tietääkseni ole kenenkään sydäntä särkenyt, eikä omakaan sydämeni tunnu särkyneeltä. Silti lukiessani noita kommentteja, joissa sanotaan, ettei toinen tuntenut mitään tai ettei toisella olisi sydäntä saa minut miettimään voiko nuo kommentit olla minulle.
Kokemukseni mukaan viimeisin suhteeni vain elettiin loppuun. Lisäksi koen, että toisen käytös minua kohtaan oli sen verran huonoa koko suhteen ajan, että tunteeni vain matkan varrella pikkuhiljaa kuolivat. Välitän hänestä ja rakastankin varmaan jollain tavoin, mutten ehkä enää niin, kuin parisuhteessa naisen miestä tulisi rakastaa. Varmasti jonkinlaista fyysistäkin vetovoimaa välillämme edelleen on, mutta toivon, että pystymme sitä vastustamaan, kun tulevaisuudessa tulemme kohtaamaan.
Mä en särkenyt, olisin vaalinut ja hoivannut sitä. Hän särki, enkä vieläkään käsitä miksi mulle teki niin rumasti. :(