Lokakuussa alkaa teräsveneprojektini. Se on 12 metrinen hollantilaispiirustuksin Pohjanmerelle suunniteltu, joten sietää kaikki Itämeren ja Suomenlahdenkin olot.
Täällä on paljon väännetty asiaa moottoreista. Itsekin pohdin ilmajäähdytteistä Deutzia hetken. Toisaalta auton perusdiesel itse marinoiden tulisi pari tonnia halvemmaksi. Kolmanneksi mm. MAN:n pikkumoottorit maksaa 20 000 € ja Saksasta itse noutaen 16 000€. Mukaan saa vielä tonnilla saksalaisen laadukkaan venevaihteen, jos tulee perinteinen akseliveto.
Hollantilainen telakkatuttavani kertoi, että on asentanut kaksi näitä juuri sellaisiin 11-14 m upporunkoisiin:
http://www.dukeengines.com/
On uutta ja outoa tekniikkaa, mutta on jo tuhansia veneissä Australiassa, Seellannissa ja Amerikoissakin. Kevyt, pienikokoinen, polttoainetahokas ja vähän kuluvia osia. Vanhimmat käyneet valtameriolosuhteissa moitteettomasti 3-4 vuotta. Hinta Seellannissa ostajan varastolle 31 000 euroa -suurin 310 kW malli!
Sillä saisi melkein kaksi MANia tai kaikilla herkuilla yhden perusmalli Fordin vetovehkeineen.
Onko jollakin jotakin tositietoa Dukesta, vai pelkkää googlausta? Piper lentokoneissa väitetään käytettävän samaa tekniikkaa. Ei ole ollut häikkää väittää netin Piper- sivusto.
Täällä on paljon väännetty asiaa moottoreista. Itsekin pohdin ilmajäähdytteistä Deutzia hetken. Toisaalta auton perusdiesel itse marinoiden tulisi pari tonnia halvemmaksi. Kolmanneksi mm. MAN:n pikkumoottorit maksaa 20 000 € ja Saksasta itse noutaen 16 000€. Mukaan saa vielä tonnilla saksalaisen laadukkaan venevaihteen, jos tulee perinteinen akseliveto.
Hollantilainen telakkatuttavani kertoi, että on asentanut kaksi näitä juuri sellaisiin 11-14 m upporunkoisiin:
http://www.dukeengines.com/
On uutta ja outoa tekniikkaa, mutta on jo tuhansia veneissä Australiassa, Seellannissa ja Amerikoissakin. Kevyt, pienikokoinen, polttoainetahokas ja vähän kuluvia osia. Vanhimmat käyneet valtameriolosuhteissa moitteettomasti 3-4 vuotta. Hinta Seellannissa ostajan varastolle 31 000 euroa -suurin 310 kW malli!
Sillä saisi melkein kaksi MANia tai kaikilla herkuilla yhden perusmalli Fordin vetovehkeineen.
Onko jollakin jotakin tositietoa Dukesta, vai pelkkää googlausta? Piper lentokoneissa väitetään käytettävän samaa tekniikkaa. Ei ole ollut häikkää väittää netin Piper- sivusto.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kovin on kaukaa haettu ja heppoinen vedätysyritys, koittasit jotain älykkäämpää.
Ovat moottorit eri tekniikkaa. Piper-moottorissa on männän molemmissa päissä palotila ja keskellä laakerointi kampiakselin 45 asteen vinoihin pintoihin. Akselin pyöriessä kierroksen neljä kaksoismäntää tekee kahdeksan työtahtia.
Dukessa on kiertokanget männissä ja niiden päässä ns. yoke-tyyppinen tekniikka muuttaa edestakainen liike pyöriväksi.
Keksintönä kumpikaan ei ole uutta. Yoke- tekniikkaa kokeiltiin mm. 1930-luvulla Auto Unionin koemoottoreissa ja amerikkalaisissa Adem-moottoreissa.
Kaksoismäntä vinopintatekniikkaa kokeiltiin jo 1890-luvulla höyryteininkassa. Silloin voitelu oli ongelma. Mutta tajuttiin, että sillä tekniikalla saadaan tasainen vääntö koko männän liikkeen aikana.
Venemoottoriksi Duke on varmasti kevyt, melko äänetön ja polttoainepihi. Keveyden vuoksi veneeseen voi tehdä isommat polttoaine- ja käyttövesitankit. Ne ovat pitkillä matkoilla mukavia.
Kestävyydestä voi olla vielä epäilevä. Jos moottori maksaa yli 30 000 euroa ja takuu lienee 12 kk, niin sitten alkaa sen kallis aika, jos juhannusviikolla jokin pettää. Varaosan tulo kestää ja tuon moottorityypin korjaajaa ei löydy mistään.
MAN- osa tulee 3 vuorokaudessa ja sen korjaa jopa helsinkiläinenkin korjaamo.
Se moottorimies pitkän tauon jälkeen, vaikka nimelläni ovat tylsät leikkineet
Taisi googlaus taaskin mennä vähän huonosti.
Kumpikaan moottorityyppi ei ole edes hakenut hyväksyntää lentokonemoottoriksi.
Edestakaisin liikkuvalla männällä ei voi saada tasaista momenttia, sen enenpää kuin mäntää liikuttaisi 45 asteen vinot pinnat, kulman on oltava muuttuva, jos yleensä halutaan liikuttaa mäntää edestakaisin samaan suuntaan pyörivällä akselilla ja 4-tahtisen työtahditkin sattuu vain joka toiselle kerralle.
Nämä , kuten lukuisa joukko kaltaisiaan kuuluvat joukkoon ns. keksintöjä, joiden ensisijainen tarkoitus on haalia irtonaista rahaa, joko vapailta markkinoilta tai joistain yhteisistä kehitysvaroista, ja joitain prototyyppejä joudutaan valmistamaan rahoituksen jatkumisen turvaamiseksi.
Muutenkin yhteistä suurimmalle osalle on että uskotellaan polttomoottorista saatavan jotain etua varustamalla se monimutkaisemmalla lampikoneistolla.
(alunperin myös kotimainen Z-moottorikeksintö)
Duken tapauksessa haittana on vielä "venttiilit" liukuvilla tiivistepinnoilla, vaikeasti jäähdytettävä(pyörivä) sylinteriryhmä, kahteen suuntaan nivelletty kiinnitys kiertokankien molemmissa päissä, ryhmän pyörutysmekanismi (1:-5) ym ym.
Huvittavaa luettavaa lisänä korostettu hehkutus kuinka sekä ensimmäisen että toisen kertaluvun massavoimat ovat tasapainossa, unohtaen mainita että niin on myös 5/6 sylinterisessä rivimoottorissakin, 5 :ssa jää momentit, kuten Dukessakin, moottori painaa enemmän kuin perus-rivi, on monimutkaisempi, kuluttaa enemmän,, on tehottomampi jne.
Perinteinen mäntämoottori on yli 100 vuoden kokeilun tulos ja toistaiseksi se on säilyttänyt ylivoimaisuutensa tiettyyn käyttöön, eikä mitään mullistavaa ole edes näköpiirissä.
Ps
Näistä mielikuvituksen tuotteista on käyty laajemminkin keskustelua moottoripalstalla, ja sinne nämä kuuluukin, veneilyn kanssa näillä ei ole mitään tekemistä.
Sulla se mielikuvitus ei toimi. Ei voi mitään, että E.d.K.-Välittäjä_LKV aina googlaa ja epäonnistuu. Etkö voisi olla yrittämättä nolata itseäsi, kun pyrit tölvimään Se moottorimiehen kirjoituksia 8:tta vuotta?
Itse sain yhdellä ainoalla kooklella monta onnistunutta hakua aksiaalimoottorin, lautasenpesumoottorin, tynnyrimoottorin, parimäntämoottorin, tai millä nimellä nyt englanniksi kutsutaankaan lentokonekäyttösivua. Laitan sulle helpotukseksi niitä pari näkyviin. Tämä kyllä edellyttää muutaman sanan englannin osaamista. Sippossvenska ei riitä!
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_aircraft_engines
tuossa pitää osata availla muutama linkki
http://www.dukeengines.com/application/aviation/
tää voi aueta sullekin
Directive IEAE's 1999/80/181/US/EU of new airgraftengine
yritä löytää
Lisäksi löytyy jutuuppi-videota Kanadan ja USA:n Piper- huolloista, joissa on axialmoottoreita huoltolennossa ja tarkastuksessa.
Häivy täältä pois ainiaaksi!
Experimental kokeisiin saa erikoisluvilla asentaa l tietyin rajoituksin miltei mitä vaan moottoreita, meilläkin jopa volkkarin dieseliä helikopteriin.
Ilmailukäyttöön hyväksytyt moottorit on aivan eri juttu, kuin mainostarkoituksiin tai kokeilukäyttöön asennetut.
Sertifikaattiluettelo löytyy kyllä netistä, varsinkin noin taitavalle googlaajalle.
Ja lisäksi n edelleenkään ole mikään dek,välittäjä tai muukaan mielikuvitushenkilösi ja moottorimiehen arvosteluun ei juurikaan mitään erikoista tarvita, äijähän näyttää olevan parodia itsessään.
Korjaan virheeni pitää olla ICAO's 1999/80/181/...... jnee
Kirjoitin juuri ennen toiseen julkaisuun atomienergian asioista, niin jäi päälle.
kas sunhan pitää alkaa selitellä ... ja sitten selitellä ja sitten lekkeriksi?
Mikä sai sinut riemastumaan ?
Tuo "stabiili...".n kirjoitus oli mielestäni täyttä asiaa ilman mitään vinoilua mihinkään muuhun suuntaan, kuin sinisilmäisten ihmisten lapsenomaiseen uskoon.
Jos Se moottorimiehen käsityksiä on tullut oikaistuksi, niin sinulle se aiheuttanee päänsärkyä vain jos olet itse kyseinen henkilö.
selittely lisää ja kohta leikiksi ja he heeee .
Lentokoneisiin löytyy jo tehokas, kevyt ja toimintavarma moottori. Sen nimi on kaasuturbiini, ja sen hyvien ominaisuuksien vuoksi 93 % maailman kaupallisesta lentotoiminnasta tapahtuu sellaisella varustetulla koneella. Mäntämoottori ei toimi suurissa korkeuksissa, eikä se asia mäntien sijoittelua muuttamalla muutu.
Veneessä moottorin painolla saattaa olla merkitystä, etenkin uppoumarunkoisessa veneessa jossa moottori samalla vakauttaa venettä. Joten miksi laittaa kevyt moottori + painolastia, kun raskaan moottorin saa halvemmalla?
Painolasti mahtuu pohjatrallin alle paremmin kuin Perkinssi. Ja mulla on korkeanpaikan kammo, en uskalla Piperillä niin korkealle, että männät sulais.
...että 7 prosenttia maailman kaupallisesta lentotoiminnasta tapahtuisi mäntämoottorikoneilla. Kyllä ne potkurikoneetkin suihkumoottorin voimalla pyörii.
No kas pirua, kun on revennyt käsistä aloitukseni lentämiseen!
En minäkään laita sitä Dukea projektiini. Kyllä MAN on valinta ja siihen mietinnässä suora akseliveto, tai hydraulinen pumppu+kääntyvämoottoripotkuri.
Tuon Duken laitoin malliksi, kuinka pieni ja kevyt voisi venemoottori olla. Samalla vertailuksi, miten vähällä desilitralla tonni liikku vedessä mailin. Duken tiedoilla se olis kolmanneksen perinteistä mäntäkonetta niukempaa. Se ei tietenkään yli sadantonnin projekteissa ole enää ratkaisevin aate. Meneekö polttoaineeseen paritonnia avain kaksi ja puolituhatta euroa kesässä.
Onhan tasskalaisilla stirling-moottoreita 50- 290 kW. Käyvät vaikka polttoöljyllä, nestekaasulla tai hiilillä. Hyötysuhteeksi väitetään yli 50 % ja kylmällä ajalla 60%.
ai sää oot se stallari, stallari, stallari, stallari, stallari, stallari, stallari, stallari, stallari, stallari, stallari, stallari, stallari, stallari,
hi hiii hiiii
26.8.2012 12:48
0
Sulje
selittely lisää ja kohta leikiksi ja he heeee .
Hyvin tiesit kaavan kulun?
Tämä monivuotinen häirikköhahmo E.d.K Välittäjä_LKV:n vuosien varrella tekemiä google- väittämiään kokosin kymmenen kärjen:
1. Terästä ei voi kukaan elektrolyysillä kuparoida. Se hilseilee tuuleen.
2. Planeettapyörästöä ei voi pyörittää molempiin suuntiin, eikä käyttää vaihteena!
3. Suomenkieliset eivät osaa vaihtaa moottorityynyjä.
4. Lentosukellusveneellä voi lentää 19 G voimia veden alla ja rikkoa maan vetovoiman.
5. Betonivene ei kellu. Se murenee ja omistaja istuu karilla.
6. Polkupyörän pumpulla voi puristaa vettä kasaan ja sormella tehdä kuopan rautatiekiskoon.
7. Zetorin nelisylinteristä 4,990 litran moottorinosia ei saa tasapainottaa marinoidessa.
8. Potkuriakseli pysyy kumilaakerin varassa paikallaan. Kartiolaakerointia ei voi tehdä.
9. Valtakunnan 2009 vahvistetut liputus- ja viirisäännöt eivät koske ruotsinkielisiä veneilijöitä.
10. Kukaan ei voi laittaa moottoriveneeseen 2 950VA laturia.
Ehdokasväittämiksi laitan vielä viisi muistamaani lisää
11. Vaihteiston hammasrattaat eivät saa koskea toisiinsa kuin kerran. Ne kuluvat.
12. Neljälapainen 400 mm halkaisijalta oleva nopeasti pyörivä potkuri on mahdottomuus.
13. On parempi, että vannasputki tihkuu koko ajan pilssiin. Se on veneelle hyväksi.
14. Kukaan ei voi ajaa 11 metrisellä upporunkoisella Espoosta Viipuriin.
15. Espoossa ei voi kukaan talvehtia veneessä.
Mites tuollaisen aksiaali- moottorin hyrrävoimat vaikuttavat, jos sen laittaa moottoripyörään? Vaikuttaisiko ajamiseen/suuntavakauteen tai ajomukavuuteen?