En ole pystynyt syömään moneen viikkoon enää muuta kuin raastetta, porkkana, ananas ja kaali, ruisleipää kolme viipaletta päivässä sekä proteiinipatukan. Kahvia kyllä menee, vaikka kuinka paljon.Ensin vuoden alusta aloin tosissani laihduttamaan ja olenkin nyt laihtunut 13 kiloa maaliskuusta. Mutta nyt sitten mikään ruoka ei mene alas. Tiedän, että vika on ainoastaan korvien välissä. Olen sentään jo kohta 50 vuotias. Syömishäiriöhän tämä on, mutta miten pääsen siitä eroon. Olen käynyt lääkärillä juttelemassa asiasta, mutta hän tuumaa, että se on toivottavasti tilapäistä, Parin viikon päästä olisi taas aika sinne, mutta ei minulla ole mitään kerrottavaa lejurille, joten taidan jättää menemättä, En ole luonteeltani ihminen, joka kertoisi kaiken avoimesti. Vaikeuksia on tietty elämässä ollut, mutta kelläpä ei olisi.
Miten saan itseni syömään
kalaa haluava
191
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Syömishäiriön taustalla on psyykkinen ongelma ja tervehtyminen alkaa sen käsittelystä. Itselläni oli syömishäiriö nuorella aikuisiällä ja vasta nyt keski-ikäisenä olen pystynyt käsittämään, että yksi laukaiseva tekijä sairastumisessani oli lapsuuskotini vääristyneet ihmissuhteet ja luonnehäiriöinen vanhempi, vaikka se onnistuttiin naamioimaan muuksi. Lukioaikana olin aika epätoivoinen, mutta olin liian arka lähtemään kotoa omilleni, vaikka todennäköisesti se olisi ollut psyykkisesti parempi ratkaisu kuin sinnitellä kotona. Niistä vuosista kertynyttä taakkaa kannoin vuosikymmeniä, ja loppujen lopuksi jouduin tavallaan kasvattamaan itse itseni, syömishäiriöstä kyllä paranin ajan myötä lähdettyäni opiskelemaan, mutta silloin minulla ei ollut vielä mitään ymmärrystä ongelmaan johtaneista syistä.
Sen vuoksi rohkaisen jokaista tekemään juuri niinkuin itsestä tuntuu parhaimmalta, syyt voivat olla syvällä ja ongelmat senkaltaisia, että niitä on mahdotonta korjata. Sitä sairastuu, koska tilanteesta ei ole mitään muuta ulospääsyä, ja se on psyyken keino suojautua joltakin vielä enemmän vaurioittavalta.