Silloin salama iski ja Monni katsoi ikkunasta laskien, yksi, kaksi, kolme.. Kuudennellä mereltä kuului tasaista rytinää. Monni nautti ukkosesta. Siitä lempinimikin oli tullut.
Jotenkin Tommin ukkosinto oli sekoittunut sähköankeriaaseen ja siitä luokan molopää oli keksinyt monnin. Ja sehän se oli lystiä. Monni on kuitenkin jalo kala. Rauhallinen ja voimakas. Sellainen Tommikin olisi isona. Siksi Tommi ei laittanut hanttiin nimen viljelijöille.
Nyt ukkonen oli kuitenkin tavallista voimakkaampi ja lähestyi lujasti. Isoisää oli kiittäminen perintöasunnosta ja sen tarjoamista maisemaikkunoista. Kunpa äitinkin osaisi arvostaa omaisuuttaan. Tällä kerralla lähdön syy oli ilotulituspäivä tai karaokekunigaskisat. Ei niitä muista. Perjantaisin tai lauantaisin on aina jotakin. Onneksi tuli ukkonnen. Ei tarvitse DVD:tä tuijottaa koko iltaa. Ei tullut viikolla hankittua uusiakaan. Rahat ovat tiukalla.
Monni perääntyi pari askelta seuraavan salaman myötä. Huoneen takaseinä tuntui turvalliselta, mutta eihän hän sinne, pelkureiden paikalle. Seuraava rysähdys oli jo alle kilometrin päässä. Kutina suuntasi mahasta muniin ja kurkkuun. Pakko oli nielaista. Askelta ei saisi ottaa. Pallosalaman mahdollisuuskin on häviävän pieni, Sen Monni tiesi netistä.
Kop kop kop. Huuh! Helpotus ja kauhu iskivät samanaikaisesti. Nyt oli hyvä syy poistua ikkunan luota ovelle säilyttäen kunniansa, mutta kuka ihme voi tähän aikaan koputella. Todennäköisesti se oli äiti. Se ei aina osaa käyttää avaimia, koska karaokessa kädet, jalat ja jalat puutuvat laulamisesta niin kovasti. Vieraille ei saa avata, sen Monni muisti. Vanhaan kiinteistöön ei ollut ovisilmiäkään laitettu.
Kyllähän kolmasluokkalainen nyt jo pärjää. Varsinkin jos hakee keittiöstä hedelmäveitsen sukan sisään. Varmuuslukko auki ja kahva alas. Käytävässä paloi valo, mutta ketään ei näkynyt. Nyt vasta Monni tajusi, että vierailija ei ollut käyttänyt ovikelloa.
Siellähän se on. Tuossa portailla. Miksei sillä ole hamapaita..Nyt sen suusta tulee jotakin. Rotta! ÄÄÄÄäää! Joku tarttuu jalasta. Rotta lähestyy ja muurahaiset alkavat syödä ihoa. Joku tarttuu penikseen ja kiskoo sieltä siemennesteet. Varastaa kaikki. Saatana imee ja se helpottaa kummasti. Ei tarvitse esittää enää. Kaikki kontrolli on menetetty.
Mutta miksi muistan tulevaisuuden? Kertojakin hävisi. Eilen olin Jormalla ja nyt. Nyt olen jossain ulkona märällä nurmikolla. Joinko taas liikaa. Uskallanko avata silmät? Voi perseen perse. Kai se täytyy avata.
Katto näyttää oudolta. Silmissä on rähmää, mutta kädet eivät liiku. Päälläni on likomärät kalsarit ja alla keltainen yhtä märkä lakana. Tapahtumat alkavat selkiintyä. Löysin varmaankin pubista jonkun ruusun ja olemme leikkineet seksileikkejä kunnes olen sammunut ja nyt heräsin laskiessani alleni. Se selittäisi kaikki. Kädet ja jalatkin kahlittuna. Voi vittu sentään.
Voi vitunvitunvittu. Mikä siinä saatana on, että pitää aina moikata vittu. No mutta ihan sama vaikka nukkuisi vielä kun ulkona taitaa tosiaan ollakin ukkonen ja yö vielä. Missäköhän se ruusu on, kuka lie..
Rotat muuttuvat käärmeiksi ja seuraava uni muistuttaa ala-asteen opettajasta. Kuinka ne mustat housut näyttivät hyvältä hänen päällään. Miten sattuikin, että niin kaunis ja nuori sattui heille opettajaksi. Ai että nautin kun se antoi ohjeita ja vaati. Tein aina tahallani väärin. Loppuvuodesta en mukakas osannut mitään.
Herätys tulee kuitenkin pian. Valo on erilainen. Kova ja kirkas. Ruusunen on tullut sänkyni viereen ja hämmästyksekseni se onkin kaunis. Vieraan näköinen, mutta kaunis. Hieman vanhempi. Kuulen, että olen hoiperrellut kotimatkalla ja hän korjasi itselleen orjan talteen. Ruusu kertoo tapahtumat hellällä äänellä ja varmasti, kaukaisuuteen katsoen. Jokin minua alkaa hänessä pelottaa.
- Se on sillä lailla Monni, että minun talossani ei pikkupojat voi laskea alleen ilman seurauksia...
Jotenkin Tommin ukkosinto oli sekoittunut sähköankeriaaseen ja siitä luokan molopää oli keksinyt monnin. Ja sehän se oli lystiä. Monni on kuitenkin jalo kala. Rauhallinen ja voimakas. Sellainen Tommikin olisi isona. Siksi Tommi ei laittanut hanttiin nimen viljelijöille.
Nyt ukkonen oli kuitenkin tavallista voimakkaampi ja lähestyi lujasti. Isoisää oli kiittäminen perintöasunnosta ja sen tarjoamista maisemaikkunoista. Kunpa äitinkin osaisi arvostaa omaisuuttaan. Tällä kerralla lähdön syy oli ilotulituspäivä tai karaokekunigaskisat. Ei niitä muista. Perjantaisin tai lauantaisin on aina jotakin. Onneksi tuli ukkonnen. Ei tarvitse DVD:tä tuijottaa koko iltaa. Ei tullut viikolla hankittua uusiakaan. Rahat ovat tiukalla.
Monni perääntyi pari askelta seuraavan salaman myötä. Huoneen takaseinä tuntui turvalliselta, mutta eihän hän sinne, pelkureiden paikalle. Seuraava rysähdys oli jo alle kilometrin päässä. Kutina suuntasi mahasta muniin ja kurkkuun. Pakko oli nielaista. Askelta ei saisi ottaa. Pallosalaman mahdollisuuskin on häviävän pieni, Sen Monni tiesi netistä.
Kop kop kop. Huuh! Helpotus ja kauhu iskivät samanaikaisesti. Nyt oli hyvä syy poistua ikkunan luota ovelle säilyttäen kunniansa, mutta kuka ihme voi tähän aikaan koputella. Todennäköisesti se oli äiti. Se ei aina osaa käyttää avaimia, koska karaokessa kädet, jalat ja jalat puutuvat laulamisesta niin kovasti. Vieraille ei saa avata, sen Monni muisti. Vanhaan kiinteistöön ei ollut ovisilmiäkään laitettu.
Kyllähän kolmasluokkalainen nyt jo pärjää. Varsinkin jos hakee keittiöstä hedelmäveitsen sukan sisään. Varmuuslukko auki ja kahva alas. Käytävässä paloi valo, mutta ketään ei näkynyt. Nyt vasta Monni tajusi, että vierailija ei ollut käyttänyt ovikelloa.
Siellähän se on. Tuossa portailla. Miksei sillä ole hamapaita..Nyt sen suusta tulee jotakin. Rotta! ÄÄÄÄäää! Joku tarttuu jalasta. Rotta lähestyy ja muurahaiset alkavat syödä ihoa. Joku tarttuu penikseen ja kiskoo sieltä siemennesteet. Varastaa kaikki. Saatana imee ja se helpottaa kummasti. Ei tarvitse esittää enää. Kaikki kontrolli on menetetty.
Mutta miksi muistan tulevaisuuden? Kertojakin hävisi. Eilen olin Jormalla ja nyt. Nyt olen jossain ulkona märällä nurmikolla. Joinko taas liikaa. Uskallanko avata silmät? Voi perseen perse. Kai se täytyy avata.
Katto näyttää oudolta. Silmissä on rähmää, mutta kädet eivät liiku. Päälläni on likomärät kalsarit ja alla keltainen yhtä märkä lakana. Tapahtumat alkavat selkiintyä. Löysin varmaankin pubista jonkun ruusun ja olemme leikkineet seksileikkejä kunnes olen sammunut ja nyt heräsin laskiessani alleni. Se selittäisi kaikki. Kädet ja jalatkin kahlittuna. Voi vittu sentään.
Voi vitunvitunvittu. Mikä siinä saatana on, että pitää aina moikata vittu. No mutta ihan sama vaikka nukkuisi vielä kun ulkona taitaa tosiaan ollakin ukkonen ja yö vielä. Missäköhän se ruusu on, kuka lie..
Rotat muuttuvat käärmeiksi ja seuraava uni muistuttaa ala-asteen opettajasta. Kuinka ne mustat housut näyttivät hyvältä hänen päällään. Miten sattuikin, että niin kaunis ja nuori sattui heille opettajaksi. Ai että nautin kun se antoi ohjeita ja vaati. Tein aina tahallani väärin. Loppuvuodesta en mukakas osannut mitään.
Herätys tulee kuitenkin pian. Valo on erilainen. Kova ja kirkas. Ruusunen on tullut sänkyni viereen ja hämmästyksekseni se onkin kaunis. Vieraan näköinen, mutta kaunis. Hieman vanhempi. Kuulen, että olen hoiperrellut kotimatkalla ja hän korjasi itselleen orjan talteen. Ruusu kertoo tapahtumat hellällä äänellä ja varmasti, kaukaisuuteen katsoen. Jokin minua alkaa hänessä pelottaa.
- Se on sillä lailla Monni, että minun talossani ei pikkupojat voi laskea alleen ilman seurauksia...
Vastaukset 1
Vanhimmat
mitä helvettiä minä juuri luin