Miksi mun pitäisi sietää loputtomasti kaikkea paskaa muilta?

Miksi? Miksi et lähde pois tilanteesta? Kuka on se taho, joka odottaa sinun sietävän? Miksi sinä olet sen silmissä erilainen kuin muut (muilta se ei odota sitä)?

Muita ihmisiä kohdellaan lähtökohtaisesti oikeudenmukaisesti, minua ei, ja sitten mun pitäisi vaan kiltisti sopeutua sietämään loputtomasti kaikkea vittuilua ja polkemista. Kyllä kai ihmisten kanssa toimeentuleminen on saatanan helppoa jos ei koskaaan kohdella väärin.

Mä en oikeasti käsitä miksi se menee aina niin että minä olen se häirikkö kun hermostun muihin ihmisiin. Ainoa mitä mä toivon on että saisin olla rauhassa ilman että koko ajan halvennetaan, pilkataan ja/tai haukutaan (mä en käsitä miksi hiivatissa pitää haukkua jopa ulkonäöstä: "vitun ruma"). En tiedä miksi muilta ihmisiltä ei ainakaan mun suhteeni odoteta mitään järjellistä käytöstä.

Jos käyttäytyy kuin luonnevikainen kusipää niin minusta olis ihan reilu peli ja kohtuullista että olis sitten valmis sietämään sitä samaa myös toisinpäin - vaan ei, asiasta pitää aina mennä itkemään jollekin ja sitten ollaan joukolla niin valtavan järkyttyneitä mun toiminnastani, viis siitä miten ite on alunperin käyttäydytty...

Oikeasti kannattais älytä että jos ihmiseen suhtaudutaan niin kuin tämä olis joku valtavan omituinen, vaikea ja vaarallinen ongelmatapaus niin sillä keinolla saadaan tästä tällainen myös kehitettyä. Tämä näkyy jo siinä miten lapsia laitetaan hoitoon kun on joko liian vilkas tai liian rauhallinen: lapselle kehittyy käsitys että hän on jotenkin omituinen ja huonompi kuin muut - ja tämähän taatusti edistää elämässä menestymistä...

wau! tulee ihanat ajat mieleen ylä ja ala-asteelsta.
nykyään mulla on liioittelematta lähes liikaa kavereita joille aika ei edes kaikille riitä. opiskelen ja asun tyttöyst. kanssa yhdessä...


mutta pinnan alla piilee piru, ei mikään pieni masennuksen poikanen vaan umpisaatana. toivon maailmantuhoa ja pahaa ihmisille.
ps. vihaan itseäni since 1990