Laatuklassiseen eli ylivoimaiseen musiikkiin, jossa toisto on aina perusteltua ja nautinnollista (ja jossa esiintyy paljon variaatiota), tottunut, ns. pilalle hemmoteltu kuulija kuulee Beatlesisa rasittavaa jankkaamista.
Laadullisesti Beatles on melkoista kakkaa. Kun miettimällä miettii.
Joku Let it be tai Yesterday ovat vain pikkumelodian toistamista, kunnes esittäjä itsekin kyllästyy. Melodiat sinällään ovat kauniita, mutta kun klassisest löytyy tuhat kertaa parempaa!
Ei kai Beatlesin kuuntelemiseen - varsinkaan vuosikymmenten kestoiseen - ole syynä kuin jonkinlainen typeryyden ja nostalgian summa. Tottakai vähän pitää kuunnella, ottaakseen selvää mistä puhuu... ettei puhuisi pehmoisia.
Laadullisesti Beatles on melkoista kakkaa. Kun miettimällä miettii.
Joku Let it be tai Yesterday ovat vain pikkumelodian toistamista, kunnes esittäjä itsekin kyllästyy. Melodiat sinällään ovat kauniita, mutta kun klassisest löytyy tuhat kertaa parempaa!
Ei kai Beatlesin kuuntelemiseen - varsinkaan vuosikymmenten kestoiseen - ole syynä kuin jonkinlainen typeryyden ja nostalgian summa. Tottakai vähän pitää kuunnella, ottaakseen selvää mistä puhuu... ettei puhuisi pehmoisia.
Vastaukset 3
Vanhimmat
UP
Miksi Dhommi ei kuse?
Pissa tulee korvista ulos
Monikin palstan klasareista on korostanut jo ajat sitten sitä, että tuo kusipäisyys-väittämä on pelkkä hypoteesi.
Mitä te sitten olette? Ette kestä totuudenmukaista kritiikkiä poppiBeatlesistä? Ette halua myöntää että Beatles on köyhää musaa, vaikkette edes tunne sitä rikasta musaa? Ette kestä nähdä asioita, joita olette vuosikausia pakoilleet?
Ette uskalla edes myöntää, että ette tiedä musiikista yhtään mitään. Hirveä uikutusdefenssi päällä 24/7.
Tuollaisessa tapauksessa voidaan puhua joko pelkuruudesta tai itserakkaudesta, laiskuudesta ja syvästä kusipäisyydestä joka myös poppijukuripäisyynä tunnetaan.
Millon te skarppaatte oikeesti? Huhhuh :D