Onko yksi "oire" narsistista persoonallisuushäiriötä?
Valehteleminen huvin vuoksi
...
13228
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Epäsosiaalisen ph:n yksi mahdollinen piirre pikemminkin...
psykopatia, sosiopatia ja narsismi on sama asia kaikki
Ei ole.
Syy miksi kysyn kun exäni saattaa valehdella tuntemattomille esim. baarissa ihan outoja valheita että olisi lapsia, kokemassa avioeroa tai että kuuluu ammattirikollisten ryhmittymään. Rikollinen hän on totta se on, ainakin osaksi. Väkivallasta petoksiin ja kaikkia sieltä väliltä. Tuota narsismia ajattelin kun olen kuullut/lukenut että he ahdistuvat (hänellä ollut lapsesta asti ahdistushäiriöitä) ja on masentunut.
Kertoo aika avoimesti noita juttujaan mm. tuosta valehtelusta. Periaatteessa on "sellainen kuin on" eikä välitä ihmisten mielipiteistä. Mutta voisko tuota narsistinen ph olla enemmänkin kun eihän psykopaattiset ihmiset masennut tai ahdistu.
"Rikollinen hän on totta se on, ainakin osaksi"
Oletko tutustunut rikollisuuden ja ASOSIAALISEN PERSOONALLISUUSHÄIRIÖN yhteyteen?
Karkeasti jakaen narsistisen ph:n omaava ei kestäisi olla rikollinen, pikemminkin menestyvä, "kunnialliselta kansalaiselta (ainakin) vaikuttava, kun taas rikollisisilla tuo asosiaalinen ph hyvin yleistä ja oirehdinnasta viitteitä jo lapsena/nuorena.
Yhden oireen perusteella ei tietenkään voi ketään diagnosoida, koska persoonallisuushäiriöiden "oireet" ts piirteet ovat täysin samoja piirteitä, joita kaikilla -ns. terveilläki- on. Vasta kun tietty määrä diagnostisia kriteereitä eli "oireita" täyttyy, puhutaan persoonallisuushäiriöisestä.
Nettikeskusteluissa tuntuu olevan vallalla ajatus, että jo "kusipäisyys" eksässä tms ihmisessä viittaa persoonallisuushäiriöön.
Narsistien ns uhreissakin on nähtävissä narsistiset piirteet... Ilman noita korostuneita narsistisia piirteitä heistä ei koskaan olisi tullut "uhreja".
Olen joitakin artikkeleita lukenut mm. rikollisuudesta ja siihen liittyvistä psyykkisistä ongelmista. Lähinnä tuota narsistista ph:ta ajattelin kun kerroin psykiatrilleni exäni tekosista itseensä sekä muita kohtaan (itse koin väkivaltaa, - uhkailua, kiristämistä ja koskemattomuuttani uhattiin seksuaalisella väkivallan yrityksellä) hän totesi tuon olevan hyvin narsistista käyttäytymistä.
Mitä tuosta oireilusta lapsena niin tarkkiskasvatti josta kasvoi ongelmanuori nuoresta lähtien väkivaltarikoksia ja lyhytaikaista laitoshoitoakin sai sekä huume,- seksikokeilut tuli kuvioihin hyvin nuorena.
Meidän suhteesta on jonkin verran aikaa ja olen itse suht päässyt yli traumoistani. Sinäänsä ristiriitaista kun eikä epäsosiaaliseen ph:n liity psykopatiakin joka kertoo täydellisestä tunteettomuudesta. Exäni perheeseen kuuluu vakavasti sairas sisarus jota hän hoitaa ja osoittaa selvää välittämistä sairasta läheistään kohtaan.
"..Nettikeskusteluissa tuntuu olevan vallalla ajatus, että jo "kusipäisyys" eksässä tms ihmisessä viittaa persoonallisuushäiriöön.
Narsistien ns uhreissakin on nähtävissä narsistiset piirteet... Ilman noita korostuneita narsistisia piirteitä heistä ei koskaan olisi tullut "uhreja".."
En ole missään vaiheessa sanonut häntä kusipääksi, narsistiksi. Kysyin vain tuosta valehtelusta. Yritän vain ymmärtää häntä ja hänen menneitä tekojaan.
"Onko yksi "oire" narsistista persoonallisuushäiriötä"
Niin en tiedä...valehteleeko narsisti tietoisesti ja tarkoituksellisesti...kertoessaan joskus hyvinkin monimutkaisia tarinoita joissa ei ole juuri nimeksikään totuutta...
vai syntyvätkö tarinat vain narsistin toiveiden pohjalta...miten hän toivoisi asioiden elämässään olevan...ja sitä kautta uskoo itsekin tarinoihinsa/toiveisiinsa...
Jos kokee sen oikean elämänsä liian vaatimattomaksi...muuten suurelliselle persoonalleen...
Muista joskus lukeneeni ajatuksen...että narsti ei niinkään välitä puheidensa sisällöstä, onko ne totta vai ei... vaan siitä minkä vaikutuksen ne saavat toisessa aikaan...
Tuntemani tapaus valehtelee sekä huvikseen, tarkoitushakuisesti kuin myös kuvaillen toivomiaan asioita, kuten kertoo omistavansa asioita, joita hänellä ei ole tai jotka on lainannut joltain. Kaikki tämä tuntuu olevan narsistin peruskauraa.
Narsu haluaa hauskuuttaa yleisöään mahdollisimman usein. Koska hauskoja ja ihmeitä hipovia asioita ei tapahdu kenellekään jatkuvasti, narsu joutuu keksimään näitä tarinoita. Jutut yltyvät sitä hullummiksi, mitä paremmin ne näyttävät yleisöön uppoavan. Tarkoituksellisuuden puolelle luiskahdetaan helposti, kun kadehdittavan ihmisen mainetta täytyy mustata tai kehitellä juonia uhrien tuhoamiseksi. Koska kateus ja alemmuudentunto kalvavat kroonisesti narsistin sielua, hän kompensoi tätä usein kuvailemalla, kuinka hän on joka asiassa vähintään hivenen keskustelukumppania parempi ja suurempi. Epärehellisyys kaikissa mahdollisissa muodoissaan on osa narsismin ydintä.
"... narsti ei niinkään välitä puheidensa sisällöstä, onko ne totta vai ei... vaan siitä minkä vaikutuksen ne saavat toisessa aikaan..."
Tämä lause kuvaa hienosti narsistin ajattelua ja toimintaa. Hän sanoo ja tekee asioita tarkoituksenaan katsoa, kuinka ne ilahduttavat, suututtavat tai satuttavat kohdehenkilöä. Mitä suurempi tunnereaktio irtoaa, sitä suurempi on narsistin tyydytys. Oman toimintansa suhteen hän tuskin edes pohtii oikeaa ja väärää, vaan värittää, muuntelee ja keksii oman totuutensa aina tilanteen vaatimusten mukaan.
"Muista joskus lukeneeni ajatuksen...että narsti ei niinkään välitä puheidensa sisällöstä, onko ne totta vai ei... vaan siitä, minkä vaikutuksen ne saavat toisessa aikaan... "
Narsistilla on todella kova tarve shokeerata kuulijaansa. Ja saada tämän sympatiat puolelleen. Hintaan mihin hyväänsä.
Sairauksista valehteleminen on todella ykkös juttu. Hän on suoranaisesti lääketieteellinen ihme. Joka ihmeparantuu kuolemaan johtavista sairauksista ihan itsestään. Sairastuakseen sitten jälleen uudestaan, johonkin toiseen vakavaan sairauteen.
Itse olen tullut jo siihen lopputulokseen. Että oma narsisti vanhempani saa tällä käytöksellä hetkeksi haluamaansa huomiota. Voidakseen kellotella keskipisteenä. Ja säälin ja surkutteleun kohteena.
Ei ole niin väliä, miten se on ansaittu. Ainahan voi parantua. Ainoastaan tässä on yksi huono puoli. Sekin menettää tehonsa aikanaan.
Niin sujuvasti jutut tulevat että taustalla ei voi olla kovin syvällistä pohdintaa moraalista tai seurauksista. Joskus, kun olen huomannut että narsistilla on suuri tarve tehdä vaikutus olemalla samaa mieltä, olen syöttänyt hänelle ajatuksia ja mielipiteitä tarkoituksella. Hyvin on uponnut, sellaisetkin ajatukset jotka hän on aiemmin kieltänyt täysin itselleen vieraana. Narsisti on pohjimmltaan hyvin epävarma joten hän myötäilee mielellään ajatuksia jotka esitetään riittävän vakuuttavasti, riittävän vakuutavan henkilön toimesta.
Kun osaa asettua tilanteen ulkopuolelle, voi narsista saada suoranaista iloa hööpöttämällä tätä. No joo, parempaakin tekemistä tietysti on mutta tilaisuuden tullen ei malta olla...narsisti on vähän kuin rupi jota nyppii vaikka ei pitäisi.
Enval hettele huvin vuoksi
Tässä aloittajalle. Poimin sieltä sun täältä tekstiä
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku__spage=/portlet_action/dlehtihakuartikkeli/viewarticle/action&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo96809&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_frompage=uusinnumero
Psykopatialla tarkoitetaan luonteen poikkeavuutta, jonka karkeimpia ilmenemismuotoja ovat toistuvat raa'at rikokset ja lievimpiä toistuva harmiton valehtelu. Yksilöön kohdistuvan oikeuspsykiatrisen tutkimuksen kannalta on oleellista pystyä määrittämään sairaudenomaiset tilat ja niiden mahdollinen vaikutus ymmärryskykyyn ja käyttäytymisen säätelyyn. Yleisen oikeuspsykiatrisen tutkimuksen kannalta on erittäin tärkeätä löytää rikollisen käyttäytymisen ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi on muistettava, että psykopatia saattaa esiintyä esimerkiksi mielisairauden rinnalla.
Psykopaatin tunne-elämää kuvaavia piirteitä ovat pinnallisuus sekä syyllisyyden tunteiden, katumuksen ja empatian eli myötäelämiskyvyn puuttuminen. Ihmissuhteissaan psykopaatti on pinnallinen, lipevä, itsekeskeinen ja mahtipontinen, (tahattomasti) valehteleva ja (tahdonalaisesti) omaksi edukseen asioita kaunisteleva, manipulatiivinen, hyväksikäyttävä ja vastuunottoa vieroksuva. Jo lapsuudessa monilla psykopaateilla on käytöshäiriöitä. Aikuisiällä käyttäytymistä luonnehtivat »parasiittisuus», käyttäytymisen huono hallinta, sukupuolinen holtittomuus, toisen seksuaalinen halventaminen, rinnakkaiset ja lukuisat lyhyet parisuhteet, realististen päämäärien puuttuminen, huono itsehillintä ja mielijohteiden mukaan eläminen (impulsiivisuus) sekä vastuuttomuus.
Psykopaatin rikollisuus on yleensä alkanut jo nuorella iällä, vaikeimmissa tapauksissa väkivaltarikoksin. Elinaikana kertyy erityyppisiä rikoksia, ja hankalimmat psykoppatit selviävät huonosti myös rangaistusaikana syyllistyen karkaamisiin ja uusiin rikoksiin vankilomilla tai ehdonalaisessa vapaudessa.
Nykyiset länsimaiden viralliset tautiluokitukset DSM-IV ja ICD-10 eivät sisällä erillisenä diagnoosina psykopatiaa tai psykopaattista persoonallisuutta. Epäsosiaalisen persoonallisuuden diagnoosi seuloo esiin enemmän henkilöitä, joilla on rikostausta (Ogloff 2006). Psykopatiaa voidaan nykyisin mitata Robert D. Haren 1980-luvulta alkaen kehittämällä ja testaamalla piirrelistalla (Psychopathic Check, List PCL), josta nykyään on käytössä tarkistettu versio PCL-R (Hare 2005). Psykopaattiset henkilöt saavat tavallisesti tautiluokituksen mukaiseksi diagnoosikseen epäsosiaalisen persoonallisuuden. Toisaalta kaikki epäsosiaalisen persoonallisuuden omaavat eivät ole psykopaatteja.
Oikeuspsykiatrian erityinen kiinnostus psykopatiaan on itsestään selvää siksi, että häiriön tutkimus on saanut alkunsa tarpeesta ymmärtää rikollista ja epäsosiaalista käyttäytymistä sekä ennustaa rikoksenuusimisriskiä.
Psykopatian asteen määritys olisi otettava systemaattiseen käyttöön oikeuspsykiatristen potilaiden ja vankien vaarallisuutta ja väkivaltaisuusriskiä arvioitaessa.
Tuo loppu on mielenkiintoinen onko psykopatialle eriasteisia määrityksiä? Voiko siis psykopaatti tuntea niin positiivisia että negatiivisia tunteita?