Vuodenajat

Kesä Suomessa, kevät ja syksy Espanjassa, sydäntalvi Kuubassa.

Siinä ovat minun 4 vuodenaikaani.

En kaipaa talven pakkasia. Typerämpää touhua kuin sen valkoisen höhhön työnteleminen paikasta toiseen ei olekaa.
Juhannukseksi se on valtaosin sulanut pois.

En kaipaa syksyn pimeyttä ja loska, paska kelejä.
Varhaiskevät on myös loskassa rämpimistä.

Kyllä nuo kaikki vuodenajat kuvauksineen, saivat tunteen vastakaikua! Rakastan varhaiskevään odotusta ehkä eniten, maaliskuussa jo tuntuvaa, ilman tuoksussakin aistittavaa, sulaveden ja pälvien luona maan ja mullan tuoksua:D

Syyspellon tummaa multaa, kuin rasvaista auran käännettyä vaot,...omenien kirpeän ihanaa tuoksua lokakuussa, istua pellon laidalla ja katsella sänkipellon keltaista kauneutta, syystaivaan huikeaa sineä,--- vaahteran loimuavaa väriloistoa vastapäisen metsän tummaa syvää vihreyttä vasten.

Talven herkkyys joka oksassa puuteroituna lumeen, oravien hyppiessä punaisten koristepuuomenoiden loistaessa valkoisen seassa.
Kodin lämpö, tekstiilien villavuus, oranssinpunaiset kynttilät sohvapöydällä, vastakohtana ikkunasta näkyvään huurteiseen kylmyyteen, kaikkea sitä rakastan minäkin.

Jotenkin nautin syksystä,sen väriloistosta,pimenevistä illoista ja sadonkorjuusta.
On aivan ihanaa sytyttää tuli takkauuniin sekä pönttöuuniin ja poistaa asunnosta tietty kosteus joka hiipii tänne,kun tossa järven kainalossa majamme sijaitsee.

Nyt en jouda ihannoimaan syksyä enempää,saunaan menen ja mieheni sen muistihöperön kanssa paranamme maailmaa omalla tavallamme ama

Tänne pohjolaan syntyneenä vuodenajan vaihtelut ovat luonnollisia. Vaihtelusta pidän, joka vuodenajalla on omat elämisen kuvionsa.
Ehkä kuitenkin kesäajasta pidän eniten. Päättelen sen siitä, koska kaikkein hartaimmin sitä odotan ja se ilahduttaa ja virkistää koko olemuksen ja antaa voimia kylmään ja pimeään vuodenaikaa varten.

Alla talven kelmeän kuun
uneksin lailla omenapuun
pehmeässä lumihunnussa
loistaen kuuran timanteissa :

tulis aurinko silmut avaamaan
kukkien nuput valmistamaan
muuttolinnut istumaan oksille
laulamaan Suomen keväälle.

Kesän laulua, iloa kukkiva maa
valosta, lämmöstä nauttia saa
linnunpoikaset kuten ihmisetkin
yllä poutapilvet, taivas sinisin.

Syksy hedelmät kypsyttää
muuttolinnuillekin silmiin jää
ruskan kaikki värit loistossaan
heitä tänne jäämme kaipaamaan.

Pyydän: lukekaa tuo viides säkeistökin, sillä se on ollut aina minulle niin elämänuskoa ja luottamusta lisäävä, kaunis Mozartin sävel vielä on vaikutelmaa vahvistanut.sävel

Vuodenajat

1. Kun kevät kaunis tuli,
Soi Luoja lämpöisen,
Maan silmästä jo suli
Jääkyynel huurteinen,
Taas päivän paistehessa
jo linnut lauloivat
Ja lapset lehtosessa
Iloisna juoksivat.

2. Kun kesä ihanainen
Taas saapui vuorostaan
Ja nurmi kukkivainen
Kun verhos kaiken maan,
Niin saariin soutelimme
Tai juostiin metsihin
Ja marjaan kiiruhdimme,
Kyll' lysti olikin.

3. Syys synkeät toi päivät
ja myrskyt pauhuisat,
Ne linnunlaulun veivät
Ja kukat armahat.
Nyt kynnettihin maita
Ja viljaa puitihin,
Me söimme puolukoita,
Kyll' lysti olikin.

4. Kun joutui talvi siitä
Ja lumi hanget toi,
Kas, nytpä suksi kiitää
Ja kulkuset ne soi.
Ja takka loimuaapi
Ja suopi lämmintään.
Ne hauskutusta saapi
Myös talvi-elämään.

5. Kun hanki kyynelehtii,
Maa valkovaipan luo,
Taas kevät armas ehtii,
Mi uudet leikit tuo.
Siis kiittäkäämme Luojaa:
Kaikk’ ajat hauskat on;
Hän eloamme suojaa
Sen saattaa valohon.

°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°

Jostain syystä Syksy on minun lemppari vuodenaika . En kyllä valita Kesähelteistäkään , mutta kylmästä ilmasta en tykkää .

Olen kala horoskoopiltani , Ja synnyin kylmään ilmaan ehkä pelästyin silloin ensi kuukaudet olin kai sisätiloissa .
Ja olen ulkoilmaihminen .

en tuhlaa tätä päivää.

Kaikki vuoden ajat käy, mutta syksy erottuu mieleisekseni.
Olen luonnosta pitävä, maastoissa viihtyvä ja syksy tarjoaa etsivälle kaiken, väreinä herkkuina ja kuulaina raikkaina säinä.
Nautin suunnattomasti sateisita päivistä, asiallisesti pukeutuneena ja metsälenkillä, lämmin sade ropisee sadetakille ja sydwest tarjoaa suojaa päälle.
Mitä onkaa ruskasyksyjen väritarjonta jo ruskaikään ehtineelle se on todellinen luonnon tarjoama peili kaikesta jo eletystä.
Enkä missään nimessä tarkoita ruskeiksi käpertyneitä, vaan valoisan keltaista, iloisen oranssia ja riemukasta punaisen sävyjä, nämä kaikki ovat hienoja vertauksia elämämme vaiheista iloista ja vaikeuksista, joista on selvitty.
Syksyn lainehtivat viljapellot, niiden kypsyneen viljan tuoksu nautintoa kaikki.
Hedelmätarhojen runsas värikäs sato, tätä voisi jatkaa....siis minulle syksy!

Sanojasi mutustellen ihana on tämäkin aika juuri noitten mainitsemiesi asioiden takia. Minä kehuin kesää, mutta jotenkin hahmotan vielä tämän ajan ikäänkuin mukaan kuuluvaksi, juuri tämän alkusyksyn.
Radikaalisti maisema muuttuu kun lehtipuut ovat lehtensä pudottaneet ja maassa ruskistuneet, hallayöt tulleet ankarimmiksi ja ihan "oikea syksy" alkaa.
Silloin kodin lämpöä tarvitaan ja lisävalaistusta.
Minä alan valmistautua silloin talvihorrokseen.

Sydwesti onkin mainio sadepäähine, se kääntyy pään mukana ja leveälierisenä korvaa sateenvarjon, jää poimijalle ja koiran hihnalle vapaat kädet. En minäkään syksyä koe ikävänä ja harmaana, kaikkea muuta. Ikäänkuin Luoja olisi antanut meille tämän kesän jäähyväisnäytännön väri-ilotteluineen. Haikeutta tunnen muuttolintujen lähdössä, mutta sitä innokkaammin odotan niiden saapumista. Minulle elokuu on vielä täyttä kesää, nurmet viheriöivät ja kukkaloisto elähdyttää, kuten hedelmien värit ja tuoksut. Vielähän puolukoiden paras puna on edessäpäin. Syysaurinko paistaa alhaalta, valokuvatkin onnistuvat upeasti ! Kun lehtipuut varistavat lehtensä, saa tutkia kameralla oksiston ja latvusten moninaisia muotoja, sumussa häivähtää salaperäisyys, maisema saa pehmeät muodot.

Rannikolla pitkä leuto syksy on tavallinen, ilman kosteus ja kuulaus sopivat ulkoilijalle, voi tehdä pitempiä lenkkejä kuin kesähelteissä. Kun lukee muiden kuvauksia, huomaa paremmin eri vuodenaikojen edut. Marraskuussahan voi vaikka rauhassa käpertyä sohvan nurkkaan tai omiin ajatuksiinsa, antaa aikaa myös harmaan sävyille...ellei ala jouluhössötystä turhan aikaisin. Kesään ladataan paljon odotuksia sään suhteen, muut vuodenajat saavat tulla ja mennä vähemmillä ennakkopaineilla, niiden kauniit päivät osaa ottaa kuin ylimääräisinä lahjoina.

Lokakuussa syntyneenä katson asiakseni löytää siitäkin jotain hyvää, otetaanpa Uppo-Nalle apuun.

Jos olet syntynyt lokakuussa,
saat lahjaksi taivaan tähdet.
Saat lahjaksi kirpeän syksyn sään
ja järven pintaa peittävän jään,

****

Kaikikia vuodenaikoja rakastan, mutta kevään odotus on kiihkeintä...ja lyhempikin talvikausi riittäisi.

Ihanasti kirjoitit ramoona , nautitaan nyt vielä lämmöstä ja ollaan ulkona kun ei ole liukastumisen vaaraakaan . Ja sitten ,voisitä jo katsella niitä piikkiä kengänpohjiin
. Itse olen sitämieltä että kantapäissä ne piikit on tehokkaammat ,ollaanhan kantaastujia , ( ja kun olen ammattilainenkin näissä asioissa)

Itsekin käytin sywestiä ja öljytakkia siihen aikaan myrskyllä, kun olin koko kesän saaressa. Nuorimmainen oli vain 6 kk ja kauppaveneelle piti lähteä säässä kuin säässä.
Isommat lapset saivat jäädä vauvan kanssa kotiin silloin, suureksi harmikseen.

Kolme kertaa viikossa tuli ahvenanmaalainen kauppavene kylmätiskeineen, sai Pilttipurkkeja ja muuta tarvittavaa, vaikka kalaa pääasiassa söimmekin monta kertaa viikossa.

Tuuli kun heittää vettä kovalla tuulella keulasta, ja sade, on tuo sydwestin malli hyvä, pitempi läppä niskan puolella valuttaa veden alas selkää myöten ja pysyy kuivana. Mukavaa oli saada postikin samalla reissulla, ei ollut kännyköitä vielä, kalastajalla kyllä lankapuhelin, jonne perheenisä soitti aina määrättyyn aikaan :)
Enimmäkseen kertoi ketkä olivat tulossa kyläilemään, että olin tietoinen siitä. Ihania kesiä ne olivat, kaikki olimme ruskeita ja terveitä syksyllä vauvaa myöten, kuin alkuasukkaat:D

Samoin ajattelen, sanasi kertokoon.

Monivaiheinen on elämäni ollut, nuo rantakallioiden sileys pestä juuriharjalla lasten farkkuja, mattoja,..muut nyrkkipyykillä sadevedellä,..lakanat keitin alumiinipaljussa hitaasti hauduttaen tuli paljun alla kallionraossa. Kepillä joutui painelemaan niitä veden alle, ei mahtunut kuin kaksi lakanaa kerralla tyynyliinoineen.
Kaikesta selviää kun on nuori ja kekseliäs,...aamuja en unohda siellä, kun aikaisin heräsin ja istuin mökin portailla kavikuppini kanssa, katsellen yli ulapan lokkien kirkuessa.

Usein kävin heittouistimella hakemassa hauenkin aamuaikaiseen, ennenkuin muut heräsi. Oi, nuoruusaika ja luonto ympärillä :D

Kuopiossa piipahdin eien ja matkalla maisemia tuli nähtyä, ei ruskasta tietoakaan, koivut ikävän ruskeita.
Syynä saattaa olla sateinen kesä, mutta myös jotakin koivun tautia ovat kertoilleet radiosta.

Eihän kyllä vielä ole oikein kylmiä öitä ollutkaan, vielä saattaa syyskuulla maisemat värittyä.

Tuollaista se oli elämä ennen, kuten kerroit texsanll, saaristossa varmaan alkeellisempaa kuin mantereen puolella.
Sieltä ei joka ostosta lähdetty tekemään, jos unohtui, oli muistin pelattava.
Oma viehätyksensä, ainakin näin kuultuna, mutta kovaa on elämä siellä meren keskellä varmaan syysmyrskyjen kourissa ollut.
Sinulla vain tuo oli kesäisin, näin ymmärsin.

Kaikkeen ja kaikille näitä ihanuuksia löytyy, kuten Elina Karjalainen on Uppo-nalle runossaan hyvin kirjoittanut, siis tähtien alla Ramoona sinäkin;)
Nauratti Ullamirjami, kun kerroit kuluttavasi kengän pohjia, korjaatkos myös kenkäsi?
Noita piikkejä en ole käyttänyt, kuperkeikkoja olen heittänyt, mutta lieneekö nuo "pehmusteet" suojanneet murtumilta, taitaisi olla hyvä lisätä noita turvajuttuja kenkiin.
Ihania runoja olette löytäneetkin;)

Jään odottamaan ruskaa, ilman sitä voi syksy olla ankeampi.

Hyvänä vaihteluna olen vuodenajat ottanut. Mitäpä muuta voikaan tehdä, ajathan tulevat luonnon järjestyksenä, ei päättäjien toimesta tai törttöilyistä. Toki muuttamalla ratkaisevasti olinpaikkaansa, voi kesiä jatkaa. Se on rahakysymys, mutta on siinä paljon muutakin. En tunne viihtyväni "toisissa oloissa", vaikka sitä olen kokeillut muutaman viikon kokeiluilla. Hyväähän vaihtelu tekee, mutta parin viikon jälkeen tunnen kaipaavani takaisin pakkaseen ja tuiskuun.

Sopetumaan olen oppinut luonnollisena asiana, kuten esisät. Eivät hekään lennelleet ympäri maailmaa. Syksyyn ja talveen varauduttiin, kerättiin " käpyjä" varastoon. Se on hyvä, luonnon sanelema oppi, ettei aina ole mahdollista elää "kädestä suuhun." Ehkäpä juuri se on kasvattanut pohjoisia kansoja pitempijänteiseksi varautumaan pitemmälle tulevaan.

Eipä siitä ole ole pitkä aika, kun täällä valtaosa töistä tehtiin ulkona, olipa ilmat mitä tahansa. Niin tehdään usein vieläkin ja se on pakkokin. Ei kaikki voi lähteä lätkimään ja hakemaan ikuisen kesän jatkoa.

Mitähän talvi ja pakkaset todella maksaa ja vaativat myös työtä ja rahaa, jos verrataan etelän maihin? Lämmitys, lumityöt eristämiset rakentamisessa ...luettelo on pitkä. Silti, hyvän paikan ovat esi-isät valinneet, vaikka perusteena lienee ollut metsästys ja kalastus, joiden merkitys on enää vähäinen. Elämään kuluu muutakin kuin henkilökohtainen huvi ja mukavuus. Niin myös vuodenajat, kaikella on harminsa ja hyödynsä.

Voihan ajatella, että eläkeläisenä - jos on kunnon eläke - voi tehdä mitä haluaa. Pakolllisia velvoitteitahan ei ole. En kuitenkaan ole edes haaveillut "parariisista" jossa aina paistaa aurinko, jossa on aina hauskaa. Sekin voi pitkästyttää.

Vuodenajoistahan tässä tosiaankin on kysymys ja tähän aikaan vuodesta on meidän leveysasteilla syksy.
Lukiessani tulin miettineeksi että mitä jos tämä ketju olisi avattu keväällä tai kesällä tai koska tahansa, aina on on hyvä aika ja mahdollisuudet vaihtelee.

Keväällä olisin varmaankin kevätihminen, ainakin värianalyysissä olen kevät.
Kun tänne on syntynyt ja täällä elänyt on tottunut vauodenaikojen vaihteluun, minulla on näin tarkemmin ajatellen kaikki vuodenajat mieluisia.
Kevätkin miten voimakasta luonnossa ja ihmisissäkin, luonto kasvaa puutamassa päivässä aivan uskomattomasti, ja ihminen mukana raataa omat hänelle kuuluvat hommansa valon ja lämmön voimalla.

Syksyllä satoa niitä "ym" käpyjä kokoon ja niitähän varmasti kaikilla saada omaan pakastimeen talven varalle.

Talvi ei ehkä ole mitenkään riemullista aikaa, pakkaset, lumet ja liukkaat siinä ne pahimmat, ainoat talven 'viat'.

Kyllä vuodenajat tuovat terveellistä vaihtelua elämäämme. Kesän kukkeinpana aikana tietää loppukesän lähestyvän marjastuksineen ja sadon keräämisineen.

Seuraavaksi kesälomakauden loppua kohti mentäessä alkaa jo katselemaan harrastustensa perään. Mitäpä tänä vuonna taas on tarjolla vaikka työväenopistoilla ja mitä muuten kaupungilla on senioreja varten.

Syyshommia riittää, minulla on ohjelmassa komeroiden ja laatikoinen järjesteleminen ja saneeraus.

Niin tuleehan se joulukin sieltä ja talvi, mutta kaikki aikanaan.

En kyllä vaihtaisi tätä vuodenaikojen vaihtelua minäkään jatkuvaan kesään enkä eskimoiden kylmään.

Onkoos saatu uusia kirjoittajia 70 ,
Suomi on pitkä maa maantieteellisesti
Voi suomessa olla pohjoisessa luntakin pian . Me etelässä saadaan nauttia syksyisistä kuulaista ilmoist vielä kauan
Olis ihan mukavaa kun kirjoitellaan ilmoistakin --tuleehan ne säätiedotukset , mutta näin ihmiseltä ihmiselle on mukava kuulla kuulumisia täällä.

Usein ihmettelen onko Suomalaiset ,siis etelä-suomessa vaan ainoita jotka käyttää tätä tietsikkaa , olen odottanut monena vuotena että hekin pohjalaiset ottaisivat osaa keskusteluihin .
Heillä alkaa pian sesonki Turistit valtaa suomen Lapin . Kirjoittaisivat elämästään siellä . Kyllä varmaankin meitä ikäihmisiä on joilla käytössä tämä kiva peli jolla pääsee vaikka Kalforniaan asti .
Skypessä on ainakin muutama , joidenka kanssa olen jutellut .

ihmetellyt minäkin!

Kuukeloin vuodenaikoja että olisin voinut vastata jotain asiapitoista sinisirkun tieteelliseen aloitukseen . En noita avaruusasioita oikein ole opetellut en muista kouluajastakaan. Tuli tällanen ketju vastaan. En itse vielä silloin lukenut palstaa. Minusta tässä on hyviä vastauksia.

Marraskuun pimeys!

Syntynyt marraskuun alussa.

Huhtikuu, ok. Kesä helteet kesämökillä ok.

Syksy, todella ok.

https://youtu.be/hKcs4xP5Wug Kevät kun alkaa mahlat virtaamaan :-*

Vuodenajat googlasin , kun nyt kun syksy saa. Mitä se saa ?