ex vaimoni heitti poliisille väitteen että olisin käyttäny 10-vuotiasta poikaani hyväksi. seuraukset minulle: 5 kuukautta lähestymiskieltoa poikaan, psykiatriset osastohoidot itsemurhayrityksineen, pitkät sairaslomat, työkyvyttömyyseläkkeelle, potkut töistä. elinikäinen henkinen vamma ja muut psyykkiset oireet. epäilys tuulesta temmattu joka tarkoittaa sitä että en ole mitään tehnyt.
millaisia oikeudellisia oikeuksia minulla vielä on?
millaisia oikeudellisia oikeuksia minulla vielä on?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ei oikein mitään niin rumaa kuin se on sanoakin. Ainakaan tässä vaiheessa. Viralliset tahot ovat asian katsoneet ja sinut katsoneet syylliseksi eli heillä on ollut siihen perusteensa jota on aika vaikea sitten kaataa.
Ainut vain että poikasihan on jo 10. Kyllähän hänellä jo oletetun teon aikaan niin paljon ymmärrystä maailmasta on että osaa kyllä erottaa oikean ja väärän pitkälle näissä asioissa. AINAKIN nyt osaa kuvailla mitä olisi tapahtunut ja sanoa "tekikö isi jotain sellaista mistä et pitänyt tai joka tuntui oudolta".
Aika erikoista siinä mielessä että onhan poikaa kuitenkin kuultu vai onko tapahtuma sitten ollut jo kauan aikaa sitten sellaisessa iässä että hänen sanomisensa ei painanut niin paljon vaan äidin sana ja lääketieteen oletuksen. (Vai oliko jälkimmäisiä edes? Vammoja tms).
Johonkinhan syyte on perustunut ja tuomio, eihän sinua pelkän äidin sanan perusteella ole voitu tuomita vai onko sitten niin raskauttavasti vain puhuhut jotain päällesi muodossa: "ei ole aiemmin uskaltanut kertoa tms?." Tällöin on tilanne aika huono koska oikeuden ratkaisut ovat perustuneet siihen ja aika vaikea on niille enää mitää muutoksia tehdä.
Hankalia juttuja, jos oletetut tapaukset ovat sattuneet niin että poika on ollut jo "iso" niin melkein on tilanne että hän joskus itse kertoisi että äidin jutut ovat silkkaa soopaa. Tosin onko sillä sitten virallisesti enää merkitystä, on aika eri asia...On kyllä jos todella syytön olet niin aika inhottava homma jos on saatu näyttö riittämään sinua vastaan. Joku syyhän siihenkin on nyt sitten kuitenkin ollut.
Näissä jutuissa ollaan kyllä hyvinkin tarkkoja nykyään koska aiheettomia ilmoituksia kostomielessä ym. tulee todella paljon. Lapsen hyväksikäyttöilmoitus juuri aika keskeinen "ase" usein. Varsinkin silloin kuin lapsi itse ei voi enää sanoa ja lääketieteellisesti ei jälkiä enää voi löytää. Sillä kuitenkin kylvetään epäilyksen siemen.
Tuossa loppukappaleessa oli muodon tarkoitus olla "kun lapsi ei VIELÄ voi itse sanoa" ei ENÄÄ kuten vahingossa kirjoitin. Tarkoittaen siis että lapsi on niin pieni ettei häntä itseään voi kuulla mahdollisesta tapahtuneesta.
olen syytön. senhän minä monessa kuulustelussa vannotin, että en voisi tehdä lapselleni mitään pahaa.tutkinta lopetettiin mutta minulta meni terveys tällainen loukkaus heitettiin silmille. en todellakaan halua kellekkään samallaista painajaista jolle ei loppua näy!
että minä en ole tehnyt mitään, eikä asia edes mennyt oikeuteen, vaan oli perätön ilmianto. tällä kirjoituksella vaan haluan kysyä, että mikä korvaa menetetyn terveyden ja että en halua kenenkään joutuvan tällaisen uhriksi!!
Tuttu juttu. Kylvetään epäilyksen siemen ja siinä se on. Valitettavaa vain on ettei menetettyä terveyttä saa korvattua noin vain. Ne jotka kärsivät aiheettomasti ovat uhreja itse. Heidän auttamisekseen yhteiskunta ei kyllä hirveästi tee mitään. Itse pitää ponnistella saadakseen avun ja sekin on työn ja tuskan takana.
Kannattaisi ottaa yhteyttä lakimieheen ja selvittää tuollainen juttu. Tai tehdä tutkintapyyntö perättömästä ilmiannosta. Miten nuo sitten meneekään tänä päivänä niin sitä kannattaa kysäistä joltain viisaammalta. Kenties jos syyllinen saadaan kiinni niin voit esittää korvausvaatimuksen hänelle. Mutta se onkin taas juttu erikseen joka vaatii ponnisteluja ja saattaa avata haavat uudelleen. Silloin ne epämielyttävät tunteet tulevat taas esille.
" eikä asia edes mennyt oikeuteen"
Jos asia ei kerran mennyt oikeuteen, niin kuka sen lähestymiskiellon asetti?
Sepä juuri sai olettamaan että ihan käräjillä on ollut.
Poliisin määräämä lähestymiskielto tietty on olemassa mutta yleensä sitten ne ovat sitä luokkaa että annetaan toistaiseksi käräjiin asti ja siellä sitten lyödään juttu lukkoon tai muista syistä toistaiseksi.
Oliko nyt sitten niin että yhteensä tuli 5kk lähestymiskieltoa poliisin taholta ilman sen virallisempaa Vai oliko tilanne sitten että lähestymiskielto määrättiin "toistaiseksi" ja pysähtyi 5kk:n kohdalla...?
Kuitenkin aika tarkka ja pitkä aikaväli poliisin kielloksi jos ei käräjille asti mennyt. Syyttämättäjättämispäätöshän tuossa sitten on ilmeisesti tullut näytön puutteessa joten siihenkö sitten lähestymiskielto loppui.
Perättömästä ilmiannosta ei oikein voi saada syytettä nostettua mitenkään päin kuin vain ja ainoastaan jos lapsi itse tarpeeksi vakaasti ja uskottavasti kertoisi että äiti esim. olisi pakottanut tai suostutellut kertomaan jotain joka ei pitäisi paikkaansa. Tai ainakaan ettei kiistäisi jos jotain isästä kysyttäisiin.
Senkin läpimeno enää tässä vaiheessa on sitten vähän niin ja näin.
kuten puhut, miksi yritit itsemurhaa? Eikö olisi ollut parempi alistua tutkimuksiin, jossa olisi selvitetty millainen persoonallisuus olet?
Olen kahden lapsen äiti. Ex-mieheni suvussa olivat aikoinaan jo appivanhempani riidelleet insestiasioista, ja myöhemmin mieheni teki lapsiimme kohdistuneita insestisiä tekoja minun nähteni.
Opin tuntemaan, miten kieroja ja väkivaltaisia tuollaiset tyypit ovat. He voivat uhata lasten ja lasten äidin henkeä, jotta eivät jäisi kiinni teoistaan. Noiden roistojen omatunto on hiljaa.
- Ei siitä ole mitään haittaa, minä tiedän sen! sanovat nämä lierot kiinni jäätyään.
Viranomaisten apua lapset eivät saa jo siitäkään syystä, koska viranomaisten kuullen nuo lierot eivät myönnä tehneensäkään mitään sellaista.
Usein insestin uhrien koko loppuikä menee toipumiseen.
Vanhempien erot menee joskus hyvin likaisiksi. Ja lapsetkin sotketaan asiaan. Tiedän henkilön, joka keksii entisestä puolisostaan vaikka mitä juttuja. Päiväkodin henkilökunnalle, naapureille, ystäville jne. Väittää, että hän elätti puolisoaan vaikka tilanne oli toisinpäin. Hän on kuitenkin itse työtön ja heillä oli kallis asunto ja kalliit elämäntavat. (Toinen oli korkeapalkkaisessa työssä) Jos hän maksoi omat ja puolisonsakkin kulut niin ihme juttu... Kyllä on työttömyysrahat isot! Hän syyttää myös puolisoaan huonoksi vanhemmaksi jne. Ei ole vielä keksinyt insestijuttuja, toivottavasti ei keksikkään.
Kannattaisi haastaa vaikka toinen oikeuteen perättömistä jutuista. Kunnianloukkauksesta. Tässäkin tapauksessa ex-puoliso vain alkoi välttelemään riitelevää ex:ää. Ja vähensi lapsensa tapaamisia. Mikä on lapselta pois.
tunnen erään isän(edesmenneen), joka oli kuin mafioso. Hän keräsi aikuisilta naimisissa olevilta lapsiltaan rahaa ja lapset maksoivat puolisoiltaan salaa isälleen. Nämä hänen lapsensa olivat ikään kuin vahvemmassa liitossa isänsä kuin puolisoittensa kanssa.
Tämä mainitsemani mies oli appivanhempani ja olin tyrmistynyt hänen menettelytapojaan kun ne sattumalta paljastuivat minulle. Minun lisäkseni minun vanhempanikin joutuivat hänen hyväksikäyttämäkseen.
Kokemusten viisastuttamana kuuntelisin tarkkaan kaikkia osapuolia moneen kertaan, ja vasta pitkän harkinnan jälkeen ottaisin kantaa riita-asioihin.
Olet kyllä oikeassa siinä, että on ihmisiä, jotka osaavat valehdella uskottavasti. Surullista lasten kannalta. Yleensä vanhemmat tahtoisivat lastensa kehittyvän menestyviksi ja hyviksi ihmisiksi.