Jos eläisit viimeistä päivää?

Katsotaan, niin katsovat varmaan muutkin.
Aloitukseen kuuluu aina itsetilitys.
Yritähän uudelleen.

H.

Valitettavasti tiedän sen aina päivän liian myöhään.

Viimeksi elin ihan normaalisti, siihen asti.

"Kalenterin viimeinen"
En ole enää ihan terve, jos en sairaskaan.
Mikäli tietäisin että huomisen jälkeen en enää pysty hemmottelemaan itseäni moralittomilla tai lihottavilla nautinnoilla, yrittäisin syödä, juoda ja naida kuin viimeistä päivää.

Parikin kertaa säikäyttänyt.

Hupaisaa, mä siis en oikein tiedä, miten olen viimeset päiväni elellyt. Jotenkin sumussa ne meni. Shokissa siis.

Nykyään on paljon rennonpi ote. Jos nyt taas tuleepi tappotuomio, taidan löntystellä viinakauppaan ja ostan pullon hyvää viskiä.

http://www.youtube.com/watch?v=xHpjElnH370

=DW=

Minä olen elänyt koko aikuiselämäni varmana siitä, jotta tänään lähdetään.
En ole huomisesta pahemmin piitannut. Surkoot hevoset, niillä on isompi pää.
Monet on olleet ne aamut, kun olen manannut hampaani helläksi sitä karmeaa havaintoa, jotta ei se noutaja vielä saapunutkaan.

Nyt tosin alkaa joskus tuo tulevaisuuskin huolestuttaa.
Jospa ei kuolekaan saappaat jalassa, vaan kitumalla, voimatta asiantilaa itse mitenkään muuttaa.
Pistää joskus funtsimaan, josko varmuuden vuoksi nopeuttaisi sen viimeisen päivän tuloa.
Katsotaan nyt sentään vielä huominen ja jospa ensi viikkokin.

Vanha sanonta että,mulla on aina kuolinpaita päällä.
Siin on aikamoinen viisaus piilossa sil mä olen sen periaatteen ottanu.
Ei oo sanomattomia sanoja, ei epäselvyyksiä,pesuhuoneen remppa on tosin alottamatta ja tarvikkeet tallissa ,se lopputulos olis ollu kiva nährä.
Kävisin varmaan likan hauralla ja laittasin kukat kuntoon ja kertosin et iskä on tulossa likan luo.
Menisin kotiin ,parhaaseen paikkaan mailmassa ja ottasin levon kannalta jättäsin nurmikonkin ajamatta sen verran se lähtö väpsäyttäis.