Hei!
Kuuluuko tällainen paniikkivaihe odotukseen?
Olen 27 vuotias lapseton, joka kuitenkin on aina tienny haluavansa joskus paljon lapsia, itsekin isosta perheestä.
Vauvakuumetta ei ole, mutta ikää alkaa jo kertyä.
Toissapäivänä otettiin eka yritys ovikseen, mutta iski aivan kamala paniikki. "Mitä jos, mitä jos mitäs jos?" Menetänkö sosiaalisen elämäni kokonaan? Olen tällainen mökkihöperö, jonka ainoat sosiaaliset suhteet ovat olleet baarissa viikonloppuisin. Ei tarvitse alkaa ilkeilemään, tiedän nämä palstat... Pelkään että itken kaiket päivät kotona... Muita samoin kokeneita? Kannattaako vielä?
Kuuluuko tällainen paniikkivaihe odotukseen?
Olen 27 vuotias lapseton, joka kuitenkin on aina tienny haluavansa joskus paljon lapsia, itsekin isosta perheestä.
Vauvakuumetta ei ole, mutta ikää alkaa jo kertyä.
Toissapäivänä otettiin eka yritys ovikseen, mutta iski aivan kamala paniikki. "Mitä jos, mitä jos mitäs jos?" Menetänkö sosiaalisen elämäni kokonaan? Olen tällainen mökkihöperö, jonka ainoat sosiaaliset suhteet ovat olleet baarissa viikonloppuisin. Ei tarvitse alkaa ilkeilemään, tiedän nämä palstat... Pelkään että itken kaiket päivät kotona... Muita samoin kokeneita? Kannattaako vielä?
Vastaukset 9
Vanhimmat
No jos et halua niin ei silloin kannata väkipakolla.. Kannattaa vaikka hankkia muuta elämää ja sosiaalisuutta kun vain baarireissut..
Kyllä jossain määrin kuuluu, koska raskaus ja jopa sen suunnittelu on valmistautumista suuren elämänmuutokseen. Ei kai tilanne olisi kohdallasi kovin erilainen nyt tai vaikka 3 vuoden päästä?
Sosiaalisia suhteita saa mm. lapsen myötä solmittua uusia leikkipaikoilla, koulussa jne.
Jos et tule raskaaksi, niin ota aikalisä. Jos tulet ja ei tilanne ala parin ekan raskauskuukauden jälkeen parantua, lienee pitää miettiä tarkkaan, mitä haluaa...
Hei "4"!
Niin mäki vähän ajattelin! Että muuttuisko tää tilanne ny nii hirveesti 3 vuodessa, olis vaan entistä vähemmän aikaa. Ja juuri sitäkin, että ottaisin pienen aikalisän jos ei tärpänny. Kyllä nää asiat jää taas tuonne takaraivoon muhimaan seuraavaa tilannetta varten :) Tiedän että sellainen vielä tulee ja joka kertahan siihen on joka tapauksessa sopeuduttava, elää vähän eri tavalla ja luopua joistakin elämäntavoista joihin niin pinttynyt kiinni. Toisaalta salaa sisimmässäni tahtoisin päästäkin jo eroon näistä baareiluista sun muista, aloittaa puhtaamman elämän ja rakastaa omaa lasta.
Riippuu ihan sinusta, mutta kannattaa miettiä lapsen hankkimista kun ei kaikki ole valmiita tai halukkaita lapsen saamiseen vielä, eikä se ole iästä kiinni.:) Minulla ainakaan ei tullut tuollaista ja uskon, että voisitko odottaa vaikka puoli vuotta, ja sulatella asiaa niin olisi parempi mieli lähteä puuhiin. Kuitenkin suurin osa varmasti odottaa alusta saakka innolla lasta, matkan varrella tunteet heittelevät mutta enpä tiedä, jos heti alussa.. Raskaus on aika vaikeaa aikaa, baareissa ei ehdi käydä ja joudut varmasti olla aika paljon yksin kotona, jos miehesi käy baarissa ja kaverit. Muutenkin pitää olla itsenäinen eikä ne samat baarikaverit enää ole mahdollisia ainakaan baarissa. Kyllä jokaisesta on äidiksi, mutta sitä pitää ihan vilpittömästi haluta- ei niin, että samalla sitten yrittää elää jotain muuta kuin lapsiperheen elämää ja omat halut menevät lapsen edun edelle. Alkoholi on loptettava kokonaan odotusajaksi ja imetysajaksi, joka on siis yhteensä noin 1,5vuotta.. Myöskään myöhemmin ei minusta sovi, että äiti on monta kertaa kuussa baarissa- silloin on hankittu vähän liian aikaiseen ne lapset. Kakkua kun ei voi sekä säästää että syödä.:)
Oota vielä, jos et oo varma. Sulla on aikaa nimim. 37v ja esikoista odottelen.
Ei sinulla tosiaan kamala kiire vielä ole. Vasta 35 jälkeen alkaa merkittävästi raskautuminen olla hankalampaa. Mutta nuo tunteet kuuluu asiaan! Meillä nyt hoidoilla aikaansaatu vauva, pitkään siis toivottu ja odotettu; siltikin muistan kuinka sitä aina hoidon jälkeen ns. piinaviikoilla odotti ja yhtäaikaa pelkäsi ihan kamalasti , että apua, jos se onnistuukin niin mitäs sitten. Onneksi on 9kk aikaa sopeutua tulevaan mulllistukseen.
Heippa taasen!
Mä yllätyksekseni veikkailen tässä että tuo yks ja ainoa yritys tärppäs. 4 päivän hirveä turvotus ja ummetus ollu (ei koskaan aikasemmin ollu) ja myöskin kovat alavatsakrampit (heti ku kuukautiskipuja mutta aaltomaisia) tiputteluvuoto. tuskin tällaisia saa aikaan mielen voimalla :) Uskomatonta. Nyt sitte odottelemaan sitä plussaa ja yökkisoloja :D
Kyllä mulla tuli sellainen olo, että perhana kun tää on iso hyppy tuntemattomaan! Jännittikin ihan hirveesti kaikki, mutta nyt rv 21 ja en voisi onnellisempi ja varmempi tästä kaikesta olla
Onnea sulle "kaksyksviikkoo"! Luultavasti perässä tullaan :))