Mukavuuslattialämmitys

meillä sekä sähköllä että vesikierrossa, kumpikin toimii. vedellä saneeraussetti
koolinkin päällä jossa lastulevy ja kyprokki, ei lisää öljynkulutusta kun kierto on niin pienellä ja lämmöt säädetty 23- 37c.
sähkövastus lisää kulutusta noin 800-900kwh/vuodessa per huone (ainakin meillä, kosteat tilat).

Lattian lämpömukavuus lähtee alapuolisista eristeistä, nykytaloissa on 20 - 40 cm styroksia. Kylmäsillat seinistä lattiaan ja ulko-ovien vuodot pitää tukkia. Pintamateriaaleista puu lienee lämpimin, laminaatit ja korkit seuraavaksi ja viilein on laattalattia. Matot lisäävät lattian lämpömukavuutta.

Jo nuo eivät auta,niin sähkövastukset on helppo asentaa esim laminaattilattian alle. Jos asunnossa on vesikiertoinen lämmitys niin kipsivaluilla (esim Knaupf) saadaan aikaan ohut kerros lattiaputkistoa varten. Lattialämmityksen laittamalla voidaan huoneesta patterit poistaa, eli kyse on lämmönjakotavan vaihdosta.

Lattian päällysmateriaalilla on väliä, ja sillä onko talo muuten eristetty liian hyväksi.

Meillä on klinkkerilattia koko talossa ja vesikiertoinen lattialämmitys. Lattiat tuntuvat kalseilta , vaikka talossa on lattialämmitys, koska talo on hyvinlämmöeristetty. Ja siitä syystä lattiassa kiertää 24 asteinen vesi , ettei huonelämpö nouse liian kuumaksi.
Jotta klinkkerilattia saataisiin tuntumaan jalanpohjassa lämpöiselta , pitäisi lattiankirtovedenlämpötila nostaa 35 asteiseksi. Mutta silloin asuisimme kuin saunassa, ja pitäisi olla sisällä uikkareissa.

Eli lattialämmitys kannattaisi laittaa vain niihinkohtiin lattia, joissa kävellään ja pöydänalla.

Korkkilattia tuntuisi varmaan lämpöiseltä jalanpohjassa, vaikkei lattiaa lämmitettäisikään.