Dosentti Mikko Uolan uusi kirja "Petsamo 1939-1944" ottaa esille Suomen tilanteen 1941 kesällä uudessa valossa. Minulle uusi tieto oli, että sotaa Suomelle julistamaton Iso-Britannia teki osapuolista ensimmäisenä hyökkäyksen Suomea vastaan 30.7.1941.
Lyhyesti asiasta kertoi 29.8.2012 Ilta-Sanomat otsikolla "Petsamo oli kuin Pearl Harbour".
Brittiläiseltä H.M.S. Furious -lentotukialukselta nousseet Fairley Fulmar-hävittäjät ja Fairley Albacore ja Fairley Swordfish -torpedopommittajat iskivät Liinahamarin satamaan klo 15.35. viidentoista koneen voimin. Brittien maaleina olivat sataman öljysäiliöt ja satamalaitteet sekä kaupunkiin saapuneet saksalaiskohteet. Koneet tulivat niin matalalta, että saksalaisen ilmatorjunnan oli vaikea osua. Taisteluun liittyi myös saksalaisia hävittäjiä.
Satamassa rommilastissa ollut norjalaisalus Rodvaer upposi ja sen ahvenanmaalainen kokki sai surmansa, samoin kaksi saksalaista sotilasta ja myöhemmin haavoihin menehtynyt suomalaisnainen. Hyökkäyksessä britit menettivät kolme konetta.
Mielenkiintoista on se, mitä seurasi.
Britannian Helsingin-lähettiläs riensi ulkoasiainministeriöön selittämään hyökkäyksen olleen "traaginen erehdys" (samanaikaisesti britit olivat iskeneet saksalaiskohteisiin myös Norjan Kirkkoniemessä).
Todellisuudessa hyökkäys perustui Churchillin käskyyn, mutta oli poliittinen virhe. Vastalauseena Britannialle Suomi kotiutti Lontoon-lähetystönsä henkilökunnan ja kehotti Britanniaa sulkemaan omansa Helsingissä. Jälkimmäinen oli toiminut vakoilukeskuksena Saksan selustassa.
Samalla tyhjeni Britannian Liinahamarin konsulaatti, ja Suomi otti haltuunsa brittien omistaman Petsamon Nikkeli Oy:n tuotantolaitokset.
Varsinaisesti Britannia julisti sodan Suomelle vasta 6.12.1941 - sattumalta samana päivänä japanilaisten Pearl Harbour -hyökkäyksen kanssa.
Mutta Saksaan liittoutunut Suomi oli siis se, joka jo heinäkuussa voitonvarmuudessaan ensin rikkoi diplomaattisuhteet Britanniaan?
Lyhyesti asiasta kertoi 29.8.2012 Ilta-Sanomat otsikolla "Petsamo oli kuin Pearl Harbour".
Brittiläiseltä H.M.S. Furious -lentotukialukselta nousseet Fairley Fulmar-hävittäjät ja Fairley Albacore ja Fairley Swordfish -torpedopommittajat iskivät Liinahamarin satamaan klo 15.35. viidentoista koneen voimin. Brittien maaleina olivat sataman öljysäiliöt ja satamalaitteet sekä kaupunkiin saapuneet saksalaiskohteet. Koneet tulivat niin matalalta, että saksalaisen ilmatorjunnan oli vaikea osua. Taisteluun liittyi myös saksalaisia hävittäjiä.
Satamassa rommilastissa ollut norjalaisalus Rodvaer upposi ja sen ahvenanmaalainen kokki sai surmansa, samoin kaksi saksalaista sotilasta ja myöhemmin haavoihin menehtynyt suomalaisnainen. Hyökkäyksessä britit menettivät kolme konetta.
Mielenkiintoista on se, mitä seurasi.
Britannian Helsingin-lähettiläs riensi ulkoasiainministeriöön selittämään hyökkäyksen olleen "traaginen erehdys" (samanaikaisesti britit olivat iskeneet saksalaiskohteisiin myös Norjan Kirkkoniemessä).
Todellisuudessa hyökkäys perustui Churchillin käskyyn, mutta oli poliittinen virhe. Vastalauseena Britannialle Suomi kotiutti Lontoon-lähetystönsä henkilökunnan ja kehotti Britanniaa sulkemaan omansa Helsingissä. Jälkimmäinen oli toiminut vakoilukeskuksena Saksan selustassa.
Samalla tyhjeni Britannian Liinahamarin konsulaatti, ja Suomi otti haltuunsa brittien omistaman Petsamon Nikkeli Oy:n tuotantolaitokset.
Varsinaisesti Britannia julisti sodan Suomelle vasta 6.12.1941 - sattumalta samana päivänä japanilaisten Pearl Harbour -hyökkäyksen kanssa.
Mutta Saksaan liittoutunut Suomi oli siis se, joka jo heinäkuussa voitonvarmuudessaan ensin rikkoi diplomaattisuhteet Britanniaan?
Vastaukset 10
Vanhimmat
vanha juttu. Englanti yritti sillä todistaa NL:lle olevansa sen rinnalla sodassa tehtyään 12.7. 41 yhteistyösopimuksen.
Suomi katkaisi diplomaattiset suhteet 1.8. 41.
Diplomaattisuhteen katkaisusssa ei ollut kyse mistään "voitonvarmuudesta" vaan siitä, että Suomi ei olisi ollut uskottava - ainakaan Saksan silmissä - jos suhteet olisivat jatkuneet aivan kuin mitään ei olisi tapahtunutakaan.
En myöskään ymmärrä, miksi Suomi ei olisi saanut tehdä sellaisessa tilanteesta mitään? Englanti yritti pelata kasinaista peliä pommitamalla en sin Suomen alueta, jotta sen liittolainen NL olisi uskonut sen olevan täydestä sydämestä samalla puolella ja sitten selittää hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle maalle, että oli tapahtunut "erehdys".
Ei sellainen peli vetele edes suurvallalle.
Muuten, Englanti julisti sodan Suomelle 7.12. eli samana päivänä, jolloin Japani hyökkäsi Pearl Haurboriin.
Eli Britannian ja Suomen diplomaattisuhteet olivat poikki 1.8. - 6.12. 1941, Suomen aloitteesta.
7.12. 1941 alkaen Britannia olikin sitten virallisesti sodassa Suomea vastaan.
Tässä yhteydessä aika outoa, että vielä 6.12.1941 Churchill pahoitteli Mannerheimille kohta ilmoitettavaa sodanjulistusta, johon hän Venäjän liittolaissuhteen takia on joutuva.
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Englannin_ja_Suomen_valinen_sota.htm
Suomihan tämän diplomatiapelin aloitti katkaisemalla diplomaattisuhteet. Eikö?
he he "Katkaiskaamme suhteemme sivistyneesti" sanoi britit täältä poistuttuaan.
Ei Suomi vaan Britannia pommitamalla Suomen alueta pohjoisessa. Ilmapommitus loukasi Suomen suvereneettia, jolloin ei ollut muuta vaihtoehtoa.
Sitäpaitsi diplomaattisuhteet olisivat joka tapauksessa katkeneet sodanjulistuksen yhteydessä.
melko merkityksettömäksi. Sen kohteenahan olivat saksalaiset.
Churchill lähetti marraskuun lopulla 1941 välikäsien kautta Mannerheimille henkilökohtaisen kirjeen, jossa ilmoitti Englannin olevan pakotettu julistamaan Suomelle sodan, ellei M. keskeytä hyökkäystä Itä-Karjalaan.
Marski vastasi 2.12. 41 pahoitellen tilannetta ja oman väitteensä mukaan vihjaisten pian tapahtuvaan hyökkäyksen keskeyttämiseen. Sellaista ei kirjeessä kuitenkaan esitetä.
Lisäksi hallitus lähetti 4.12. Englannille selvityksen, jossa ilmoitti käyvänsä puolustussotaa.
NL:n vaatimuksesta Englanti julisti sodan 6.12. 41. Sotatoimia ei kuitenkaan suoritettu.
"Ilmapommitus loukasi Suomen suvereneettia, jolloin ei ollut muuta vaihtoehtoa."
Vaikka historiasta puhuttaessa jossittelu ja jälkiviisaus ovat hedelmättömiä, niin on kyllä "vaihtoehdottomuuskin".
Suomella oli kaikki mahdollisuudet, jotka kansainvälinen diplomatia suo, "katsoa muualle". Suomi olisi voinut ottaa vastaan Britannian lähettilään pahoittelut ja kuitata asian erehdyksenä - olkoonkin, että tahallinenhan se vahinko Britannian taholta oli. Totta, liittolainen Saksa olisi varmasti ihmetellyt Suomen välinpitämättömyyttä.
Aivan tavatonta provokaation/vakavan erehdyksen ohikatsominen ei diplomatiassa ole. Vuoden 1967 sodassa Israel tulitti vahingossa yhdysvaltalaista sotalaivaa aiheuttaen monien amerikkalaissotilaiden kuoleman. USA ei protestoinut.
Protestoijat loistivat poissaolollaan myös 1940, kun Neuvostoliitto ampui Suomenlahdella alas suomalaisen Aero-yhtiön Kaleva-lentokoneen sen lähdettyä Tallinnasta. Uhrien joukossa oli saksalaisia, ranskalaisia sekä amerikkalainen ja ruotsalainen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Matkustajakone_Kalevan_pudotus
"Vaikka provosoidaan, ei ole pakko provosoitua", taisi Mauno Koivisto sanoa aikoinaan.
Suomella oli kaikki mahdollisuudet, jotka kansainvälinen diplomatia suo, "katsoa muualle". Suomi olisi voinut ottaa vastaan Britannian lähettilään pahoittelut ja kuitata asian erehdyksenä - olkoonkin, että tahallinenhan se vahinko Britannian taholta oli.
* Asia ei ole aivan noin yksioikoinen. Tuolla periaateella valtio voisi pommittaa vaika kuinka monta kertaa toisen alueita ja pyydellä anteeksi.
Totta,liittolainen Saksa olisi varmasti ihmetellyt Suomen välinpitämättömyytä.
* Ja Englannin liittolainen Neuvostoliitto ihmetellyt Britannian anteeksipyyntöä. Kun ottaa huomioon sen, että ilmapommitusten tarkoituksena oli vakuutaa Stalin siitä, Englanti oli täydellä sydämellä samalla puolella, niin anteeksi pyynön tultua julki toveri Stalin olisi syystäkin ihmetellyt liittolaisensa peliä.
Protestoijat loistivat poissaolollaan myös 1940, kun Neuvostoliitto ampui Suomenlahdella alas suomalaisen Aero-yhtiön Kaleva-lentokoneen sen lähdettyä Tallinnasta.
* Yksi protestoinnin tarkoitus on saada kyseinen valtio valpaaksi omien ilmavoimien toiminnan suhteen, jotta vastaavaa ei tapahtuisi uudelleen. Kalevan alasampumista ei kuitenkaan protestoitu, koska tilanne oli muutenkin tulenarka.
Periaateessa NL:n ilmavoimat olisivat voineet ammuskella suomalaisia matkustajakoneita mennen - tullen juuri siksi, että asiasta ei uskallettu tehdä julkista diplomaatti-kysymystä.
Se, että USA jätti protestoimasta Israelille oman sotalaivan tulitamista, johtui liittolaissuhteesta. Minusta se ei sovelu esimerkkinä käytävässä keskustelussa.
mitä, eikö muka w.e. tuompo todista tuota kirjeen vaihtoa.
Hän hoiteli henkilöasioita, ei sodanjohtoa.