vai lukeeko? Jos olisit täysin rahaton ja perheellinen, uskaltaisitko käydä varastamassa jonkun toisen kasvattamalta vihannespalstalta ruokaa.
Minun on pakko myöntää, että kerran eläissäni olen näin joutunut tekemään, mutta varastin vain muutaman sipulin, porkkanan ja tillin pätkän, perunoita en löytänyt.
Se että varastin vain muutaman, ei tietenkään tekoani muuta miksikään, sillä joku ne oli kasvattanut ja kastellut.
Lopuksi sanon että pelkäsin ja häpesin tekoani pitkään, mutta nälkä oli kova.
Minun on pakko myöntää, että kerran eläissäni olen näin joutunut tekemään, mutta varastin vain muutaman sipulin, porkkanan ja tillin pätkän, perunoita en löytänyt.
Se että varastin vain muutaman, ei tietenkään tekoani muuta miksikään, sillä joku ne oli kasvattanut ja kastellut.
Lopuksi sanon että pelkäsin ja häpesin tekoani pitkään, mutta nälkä oli kova.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Kyllä uskaltaisin, hätä ei lue lakia. Joku tietysti kirjoittaa että pyytäisi, niinpä niin....
Minulle tuli karmeat omantunnontuskat kun raapaisin nuppineulanpään kokoisen naarmun tuttavan autoon parkkipaikalla. Hän on hyvin tarkka autostaan, olisi varmaan maalauttanut koko auton kustannuksellani mikäli olisi huomannut naarmun.
Olisin itsekkin varmaan pyytänyt, mutta en tiennyt kenen se kasvimaa oli, kun siinä oli muitakin vieressä. Sen verran sanon että tämä ei ollut niitä isoja peltoja missä kaupunkilaiset kasvattavat niitä kasvejaan. Tämä oli erään kerrostalon syrjäisessä kolkassa johon eksyin vahingossa muutama viikko aikaisemmin.
Onneksi en ole toistaiseksi naarmuttanut kenenkään autoa.
Jep
Olen varas, olen syönyt naapureitten kasvattavia niitten mailta. En ole ylpeä asiasta, mutta en voi kieltää tapahtuneita asioita.
Mansikoita, viinimarjoja, nauriita, porkkanoita jne. Kyse ei ollut siitä, että kotona ois pidetty nälässä, kyse siitä, että ei tullut aina oltua kotona ruoka-aikakana.
=DW=
"Nittaminax"
Eiks tätä kysytty kesällä?
Vai muistanko väärin?
Minä en kysynyt, koska käyn ahonlaitaa vain kauppaan.
Ennen vanhaan taidettiin varastaa pelloilta nälkään.
Nykyään on maamme Eurooppalaistunut ja varastellaan myyntiin kadunvarsilla.
Kulttuurimme alkaa muuttua.
Mutta, eiköhän kohta koita aika, jolloin Välimeren pellot kuivuvat ja liikehdintä alkaa.
Sieltä ei silloin muuteta Somaliaan eikä Syyriaan, saati Italiaan tai Kreikkaan.
Kyllä sieltä tullaan kylmiin maihin.
Ruotsi tukehtuu vapaamielisyyteensä, toivottavasti Persut voittavat silloin meillä vaalit.
Minä varastelin vain Omenoita, kumma juttu, me lapset jännitettiin niin, ja omistaja nauroi mahaansa pidellen ikkunansa takana.
H.
Hoi mustilainen.
Mulla pöndellä naapuri, vanha talo. Siellä luhti, kolmikerrospohjalla. Ei ole viljoja varastettu ikinä..
Kolmikerrospahjan tietää viljanviljelijät, ei tsadilaiset.
=DW=
"..."
Enpä minä tiedä, vaikka böndeltä olenkin lähtöisin.
Kolmikerros ikkunalasit ovat tuttuja.
Täällä on Halkoja niin vähän.
Puupäitä kyllä on.
H.
Selvitys.
Pulavuosina ruokaa varastettiin paljon. Pöndellä tulivat aittoihin kairojen kanssa varastamaan viljaa. Kolmikerroslattia tarkoitaa, alla puut, keskellä kiveä, päällä puu. Eip mene kaira niin helpolla viljoihin asti.
=DW=
Olen varastanut kerran porkkanoita, penkistä, lapsena, maalla.
Piti osoittaa, että uskallan.
En saanut siitä mitään elämänpituista kaduttavuutta, enkä tunnustanut syntiäni kenellekään mustapukuiselle.
Hyvin pössevävatsaisia oli varastamiskohteeni isäntäväki. Sukulaisia kaikenlisäksi.
No lapsena sitä nyt tuli tehtyä vaikka mitä ja ne annettiin anteeksi, useimmiten ja luulisin, mutta aikuisena!!!
En minäkään aikonut tunnustaa tekojani kelleen "mustakaapuiselle" koska se ei kuulunut silloin uskontooni.
Sukulaisilta varastamista ei lasketa mielestäni mukaan.
Kyllä se lasketaan tuossa tapauksessa.
Olivat sellaisia pelättyjä, vähäpuheisia sukulaisia, vakavampimielisiä.
Hyvin uskonnollisia.
No ilkeitä oli sit sukulaiset jos ei muutamaa vihannesta lapsen antanu ottaa.
Eipä ole tullut sellaista tilannetta eteen. Rahaa on ollut välillä todella vähän, mutta ei sitä elämiseen lopulta paljon tarvitse ja aina olen sen verran ajoissa eteenpäin ajatellut ettei koskaan ole täysin nollille saldo pudonnut, se euro per päivä (tai aiemmin siis markka per päivä) on aina seuraavaan täydennykseen asti riittänyt, oli se sitten vaikka kuukausienkin päässä. Joskus se tosin vaati puolenkin vuoden menojen tarkkaa suunnittelua etukäteen, edes vaatimattomimmalle herätteelle ei ollut varaa ja kaikki minkä ilmaiseksi jostakin sai, piti kerätä talteen ja käyttää harkiten.
En enää muista miten itse jouduimme moiseen tilanteeseen, mutta luulen että joko pankkiautomaatti oli rikki tai joku oli jättänyt velkansa maksamatta.
Käyn viikottain kaupunkilaisten yhteis-
kasvimailta hakemassa yrttejä ja vihan-
neksia. Mallin olen saannut luonnosta.
Sielläkin vartioimaton ruoka on yhteis-
tä.
Putosin kärryiltä, mitkä ihmeen yhteiskasvimaat.
Varmaan tarkoittaa kaupungin vuokraamia palstoja?
Ei nekään kyllä ole mitään yhteisomaisuutta.
Työllä ja vaivalla vuokraaja on kyntänyt ja kylvänyt ostamansa viljelykset.
luonnollinen@
Jos jätät peittelemättömän ruoan omenapuun alle sen saa ensimmäisenä paikalle tullut kissa syödä.
Islamilainen sananlasku.
Sanotaan plantaaseiksi.
Kuulin kerran kun naapurin kakarat sanoi " Lähetään plantaaseile kattomaan syömistä". Siis meitin vuokrapalstoille.'''
Kyllä ois kirveelle töitä lapsenkasvatuksessa:
http://www.roselli.fi/1/fin/products/RP.html
=DW=
Puutarhapalstat.
en varastaisi, menisin oikeaan metsään ja poimisin sieniä ja marjoja, niilläki pysyy hengissä muutaman päivän,
ehkä alkaisin roskadyykkariksi,, jos sieltä löytää syötävää, niin tietenki kilpailisin rottien kanssa samasta sapuskasta.
Juuh jos olis ollut silloin jotain poimittavaa sellä puolenhehtaarin metsässä.
Ei kai rottia nykyjään pahemmin roskiksissa näy tai mistä mä tiedän.
Poikamiehenä elin kerran pakon edessä kraanavedellä 4-vuorokautta eikä mielessänikään käynyt mikään kähveltäminen vaikka lyhyen tuttavuuden kämppäkaveri olikin näyttänyt mallia myymälävarkaudesta.
Rutivanhoillisena pidän itseäni täysin vastuussa perheeni turvallisuudesta ja hyvinvoinnista joten melkoiset esteet täytyisi olla jos jättäisin heidän nälkiintymään.
Omenvarkuksia lapsena teimme kyläläisten penskojen kanssa.. kyläläistemme puutarhoihin.
Kiellettyä se oli, mut ei siitä nahkaremmiä saatu.
Kuten huomasit Nittaminax, TÄTÄ ON JO KYSYTTY AIKAISEMMIN! Palstapellemme hunksi ehätti jo asiasta kertomaan, koska hän ei itse tajunnut laittaa avauksesta aihetta.
Pienenä käytiin omenavarkaissa. Varkaus on varkaus mutta se taisi olla siihen aikaan vähän niin kuin traditio, käytävä oli vaikka omenia olisi ollut omassakin pihassa. Tein saman aikuisena ja menin yöllä naapuriin hakemaan omenoita kun ittelläni ei ollut omenapuita. Se oli olevinaan tosi jännää varsinkin kun naapuri oli luvannut aikaisemmin että saan hakea niitä omppuja ilmaiseksi.
Jotenkin sitä ei pidä vihannes/hedelmävarkautta naapurin tontilta samanlaisena kuin jos varastaisi toiselta rahaa. Varkaus on tietenkin varkaus, mutku...
Muistanpa ajan joskus 60-luvulla jolloin viitat olivat suurta muotia.
Kävimme ystävättäreni kanssa omenavarkaissa. Omenat pistimme muovikassiin ja kannoin kassia sylissä viittani alla. Kävelimme tiellä kun auto pysähtyi viereemme "Minne neitosilla matka" pojat kysyivät. Käännyin sivuttain katsomaan autossa olevia jolloin pojat hämmentyivät ja sanoivat "anteeksi rouvat" ja ajoivat tiehensä.
Tällainen muisto nuoruudesta.
Heh, muistanpa minäkin hyvinnii.
Naapurissa asui nuorehko rouva, eronnut, joka alkoi elää uudelleen nuoruuttaan.
Lookiin kuului komea viitta, ynnä muutakin asiaankuuluvaa vaatehtimista.
Silloisessa asuinkaupungissani oli tehtaanmyymälä, jonne oli rahdattu viittojakin pilvin pimein. Muistan sen ostonkin.
Usein toimin lapsensa vahtina, pyydettynä tai pyytämättä, kun lapsukainen jätettiin ypö yksin.
Teini olin vasta itsekin.
Minulla oli tapana tehdä vaatteeni itse koska Korven vaatetarjonta oli niukkaa.
Tein polviin ulottuvan viitan hiekan ruskeasta villakankaasta. Komia oli ; )