Tavoittele sitä, joka saa sun sydämesi hakkaamaan mielettömästi. Häntä, jonka edessä lasket naamiosi ja luovut kontrollista. Ajattele hetkeä ennen täyttymystä ja vie sama tunteeseen. Kun sydän rouhuaa ja polttaa edestään kaikki esteet. Niin sinä osaat rakastaa. Ja tiedän etten se ole minä. Ole rohkea, Sä pystyit siihen jo. Anna palaa. Käännä jokainen kivi ja kanto jonka sydämesi käskee kääntää että löydät hänet ja saat hänet vierellesi. Koska mikään rakkaus ei ole turhaa. Se on ihana tunne kun luovuttaa ja antautuu sen syliin. Toivon niin, että koet sen puolen itsestäsi ja saat vastarakkautta. Sitä mä sulle toivon koko sydämestäni. En mitään muuta niin toivo. Elä, tee siitä hyvä. Rakasta itseäsi koska ansaitset sen. Rakasta häntä, koska hän ansaitsee rakkautesi. Matkusta mielesi ääriin ja sulata jäätikkö sydämen ympäriltä. Koska se tuo onnen. Ei materia, ei status, ei mikään muu kuin rakkaus. Ja olen onnellinen puolestasi. Vaikken tietäisi että olet hänet saanut, joka sytyttää sinut, tiedä, että olisin puolestasi ikionnellinen.
Tee se mitä täytyy.
Harras toive.
12267
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Niinkö, mistä tiedät että se et ole sinä?
No, kun mä uskon, mitä mulle sanotaan silmiin katsoen.
sit tääl teet ?
Ehkä se on sittenkin tuo minun mieheni. Kiitos sinulle sanoistasi.
Jahas. Noin yksinkertaista rakkaus ei ole.
jaa, mitäs se sitten on
Se on vähän niinkuin iso O. Edellyttää heittäytymistä, luopumista kontrollista ja naamion riisumista. Se ei liity mihinkään aktiin varsinaisesti, mutta se on ehdotonta antautumista. Itselleen myös. Vaatii paljon rohkeutta. Ja se tarkoittaa, että toivoo toiselle pelkkää hyvää elämässä. Vaikka se hyvä olisi saavutettavissa ainoastaan siten, että väistyy tieltä. Roihusta tulee lämmin tunne vatsan pohjassa. Hienoinen kaipaus ja hellä hymy. Mutta silloin kun se palaa, ei muuta kuin lisää bensaa kehiin, tulta alle ja kohti sitä joka sen roihun aiheuttaa. Niin sitä mennään. Rohkeutta, sitä hälle toivon ja uskon että sitä löytyykin. Hyvään tähdätään, mutta priimaa pukkaa tulemaan. Mä olen oikeastaan tässä sen sanonut, mitä asiasta ajattelen. Ylpeä olen. Hänestä. Ja pikkusen itsestänikin, kun löysin tämän toiveen.
Etkä ole.
Se vastakappaleeni, sydämeni toinen puolisko ei jäänyt, ei seurannut, ei kulkenut rinnalla, kulki vain ohi. Maailman seikkailut olivat näkemättä, kaikki uusi kokematta, ehkä siellä jossain hän kohtasi sen, pyyteettömän rakkauden. Olen levoton, en saa sijojani kenenkään luona, olen yksin, kuljen hiljaa eteenpäin, vain resuinen sydän maata viipottaen.
Up.
Olisin valmis antautumaan ja heittäytymään roihuun jos toinen tuntisi samoin. Mutta haaveeksi jäi. Ikävä vaan jäi.
En kelpaa/kelvannut.