Vaniljaa ja mantelia

Mantelia, vaniljaa, kardemummaa, kanelia, nepä yleisimmät käytössä olevat.
Kookkoshiutaleita käytän kakkuvuokan kuorrutukseen, joskus pullien täytteeksi voin kanssa.
Karvasmanteliöljy antaa kakkuun kivan aromin, tippa riittää.
Nuo omenat mistä kerroit varmaan ihania, niitä pitääkin laittaa, omenia nyt runsaasti tarjolla.

Tuo kana, muuttaen kaneliksi voisi lievittää tätä sanaa palstallakin;)
Seriinakakkuja, niitä tulee joskus tehtyä, yleensä vähän pikkuleipiä teenkään.
Hirvensarvensuolaa käytetään näissä nostatukseen.

Kiitos taas monen asian selvityksestä, olet kyllä melkoinen tietopankki;)

Onneksi SkillaN iskit silmää tietopankista mainitessasi. Ennenkuin joku ehtii huomauttaa, kerron että luin eilisen Hesarin Ruokatorstaista koko sivun artikkelin mimella "Ihan oikeaa vaniljaa". Norjalaisten vanilliinin kuusesta uuttaminen on jo vuosikymmenten takainen asia. Tuhannesta puukilosta saa kolme kiloa vanilliinia, ja se on kuulemma tuottaoisampaa kuin paperin valmistus, hajuvesiteollisuuskin sitä hyödyntää. Siinäpä olisi suomalaisillekin innovaation paikka, puusta on moneksi, pettuleivästä vaateteollisuuteen.

Painoin lähetysnappia niin hätäisesti, etten ehtinyt lisätä lähdetietoja enkä oikolukea , rinkilästäkin jäi versio tinkilä. Kookoshiutaleet kuulostaa ihanalta leivontaan, käytetäänhän paljon kookosmaitoakin ruuanlaittoon.
Karvasmanteliöljyn kanssa saakin olla varovainen, minulla sitä ei taida ollakaan.

Tyhjentyneet kardemummaputkiloni olen minäkin vaniljatangon säilytyspaikoiksi jatkokäyttänyt. Pelkästään noiden lempimausteiden nimenkin kirjoittaminen saa maun muiston mieleen!
Kaneli oi aivan lapsuudesta saakka tuttu mauste. Kuuman riisipuuron pinnalla sokerin kanssa siroteltuna se antoi hyvän yhteismaun puurolle.

Uutena mausteena chili on valloittanut keittiöitämme, myöskin
wasabi, joka alkuun oli aivan liian voimakas hitusenkin verran
suuhun laitettuna, on jo nykyisin kuitenkin myös mukana, tosin harvoin ja vain muiden tarjoamana. :)

Niin pitkän puhelun olen puhunut tässä välissä, tuossa sushin kohdalla, että lopetan, sillä kiire pukkaa päälle!

Iloista päivänjatkoa! Satu.

Voi vanilja, ihania tuoksuja aistii, kanelista kardemummasta ja karvasmantelista:) Yrtit minulla nyt tuoksuvat keittiössäni, nipussa on timjamia , tilliä ja basiliikkaa. Vielä antaa satoaan tuo itse juurrutettu basiliikka ja loput persiljasta leikkaan vasta pakkaskauden alettua.

Rosmarinin jätän melko runsaana talven yli, etten sitä heikennä suotta enää. Niin, -- kotimainen valkosipuli ihana punaisine raitoineen ja kauniit porkkanat ovat tiskipöydällä, valkea kuulas ja kaneliomenat tuliaisina mökkivieraillulta, perunat toki jääkaapin säilytyslokerossa. Ihanaa tuoreutta, keittää rakuunaporkkanaa tänään:D

Mausteista käytän eniten pippureiden ohella chiliä, sitruunapippuria, balsamicoa sipuleiden ohella ja suolaa.

Kastikkeisiin, jos on jäänyt mustapekkajuustoa murennan sen mukaan, samoin sinihomejuustoa käytän myös makaroonilaatikossa ym.

Leipomisen olen jättänyt väliin sen viikottaisen, mutta omena ja mustikkapiirakka kuuluu syksyyn, jos vieraita on tulossa, itseäni varten en leivo menekkiä kun ei ole.

Eilen mökkikylässä oli tarjoilu ylenpalttinen ja ihana, pöytä notkui tuon pohjanmaalaisen emännän herkkuja, kyllä me nautimmekin isännän siskon hauskuttaessa monilla tarinoilla niin minäkin :D Koko päivä ulkonaoloa kesäisessä säässä, kukkien loistaessa paljoista ruusuista hanhikkiin, liljoihin ja sen sellaisiin ruukkuasetelmiin, porraspielessä ja huvikatoksen sivuilla, jossa klematis kukki lilanvärisin kukin.
Syysleimut vasta lähtiessä näkyivät toisella puolen taloa.

Ihanaa oli nähdä monet tutut, lopuille lähetin facebookin kautta terveiseni:)

Auringonkukka-Ramoona.
Minulla on ikäviä uutisia orkideoistani. Villakirvatartunta ol ilmeisesti tullut viimeksi hankitusta orkideasta kaikkiin kuuteen orkideaani, joista jokunen oli jo aika vanhakin.
Kolmessa oli komea kukinto, mutta jotain oli pielessä. Lehtihangoissa huomasin valkoista nyhtää, ikäänkuin hometta.
Ajattelin että liikaa olin suihkuttanut. Tarkemmin tutkittuani löysin "homeen" alta pienen pienen toukan, jonka tiesin heti olevan villakirvan.

Olinhan siihen jo tutustunut aiemmin. Yhden yön prinsessan olen joutunut hävittämään sen takia, söi kaikki kukan alut, niin ja ison rahapuunkin. Kasvitieteellisessä puutarhassa sanoivat sen olevan hyvin vaikeasti hävitettävän, siksi lensivät nyt orkideatkin roskikseen.
Pitkä kukkalautani on tällä hetkellä tyhjä ja Kukkataloon on tänään matka hankintoja tekemään.

Hehhee, kanaset kanelit. Minäpä kyntelin kyntelipellon. Kynteli on hyvä yrtti hernesoppaan, ehkäsee ilmavaivoja.

Vai kyntelit sinä kyntelijä yrttimaasi ja saitkin varmaan aromikkaat kyntelit. :)))
Kirveli kirveli suussa...joku palstalla on keräillyt näitä . Ihania nimiä yrteillä, lasten nimiksikin kelpaavat , Timjamin olen tavannut pojalla, Mintun tytöllä. Katselen mielelläni matkoilla vanhojen luostarien yrttiviljelyksiä, tarpeen ovat olleet kasvit lääkinnässäkin. Tosiaan tuo kynteli auttaa ilmavaivoihin.

Esiin tullut chili on hyvä etenkin kylmään vuodenaikaan, tuohon balsamicoon pitäisikin paremmin tutustua, Sadun mainitsema wasabin käyttö ei minukaan taitoihini kuulu, maistettu sentään on. Tex kuvailee yrttejään ja muuta syksyn satoa ja kukkaloistoa kuin taitedemaalarille kuuluukin.

Aika perinteinen olen maustamisen suhteen, en halua maistaa valkosipulijäätelöä enkä suklaakastiketta lihan kanssa - ei ole kauan kun sitä ehdoteltiin . "Mitä tänään syötäisiin"- ohjelmassa.
Kasvatan tavallisia yrttejä, pakastan tilliä - tosin kato kävi tänä kesänä - kuivaan jonkin verran muita. Minulla ei ole yhtenäistä ryytimaata kuin vasta unelmissa, sellainen kivetty , joss kukin laji kasvaisi ruudussaan, vaan niitä kasvaa siellä täällä . Nytkin pääsi salvia kukkimaan ennen lehtien poimimista , mäkimeiramin ohella siinä käy vieläkin kova siivekästen pörräys. Kevätpuoleen kaupasta ostamani yrttiruukut istutan isompaan ruukkuun ikkunalle, siitä kesällä ulos. En saa sisällä oikein muuta pitempään menestymään kuin basilikan.

Voi Catleija, mikä harmillinen menetys, onneksi upeat orkideasi ovat valokuvina, kuten se prinsessasikin. Nyt ei auta kuin aloittaa alusta, kerrohan sitten mitä ostit.
Sahramia pullan mausteeksi voisi periaatteessa krookuksia kasvattamalla saada, mutta pitäisi olla kuulemma jalkapallokentän kokoinen ala.

Kaunis melko lämmin päivä tämä kesän virallinen viimeinen ,
tervehdys täältä viherpiipertäjältä .

Se on valtavan iso ja hieno tuo Raision Kukkatalo, laajenee koko ajan.
Kolme kukkakassillista kukkia tuli ostettua kukkalaudalle ja amppeliin. Pitkästä aikaa ostin peikonlehden. Se on hieman vaikea kasvattaa, kun tarvitsee tukemista. Sitten piikkikruunu, joka on täynnä kauniinpunaisia kukkia. Pari uutta saint pauliaa, pieni ja iso syklaami, soihtuköynnös sekä rahapuu.

Ei ollut kukkatalon myyjälle outoa villakirva orkideassa. Tavallisia sanoi olevan, sitä ihmettelin kun jo vuosia olen orkideoja kasvattanut ja nyt vasta ensimmäinen kerta minulla.

Nyt huilin loppupäivän, sillä eilinen puolukkareissu vei kaikki voimat. Juuri ja juuri ne puolukat vielä pakastimeeni mahtuivat. Kuka ihme sen aina niin täyteen ahtaa. Onko se jokin hengissäsäilymisvietti, joka ajaa ruuan jemmaamiseen. Kaikkea pitää ollla varastossa, ettei vaan puutetta tule.
En meinannut tolpilleni aamulla sängystä päästä, niin oli paikat kipeinä, pakaratkin. Päivän mittaan olen onneksi täysin notkistunut.

"Ramoona1"

Ihana otsikko ja prologi!

... ja hienoja vastauksia...

Luin ja ihastuin - nyt olen ihan vaniljainen, makea, sokerikuorrutettu manteli :D

Skillanin pirtin lisäksi nämä mukavasti kirjoitetut ajatukset ovat ikärajoja kaatavia, elämää elämästä, kivoja luettavia...

... no - ne inhot, isolla kirjoitetut outoudet, ovat omanlaisiaan...

Joku mainitsi kookoshiutaleet, minulla on hyvä ohje kakusta, joka aina onnistuu. Nythän on omena-aikakin.

Omenakookoskakku

150g voita ja sokeria vaahdotetaan
3 munaa lisätään yksitellen

2dl kookoshiutaleita,
2 1/2 dl vehnäjauhoja 1 1/2 tl leivinjauhetta lisätään

3/4 dl maitoa viimeksi

Pinnalle:
omanaraastetta tai -viipaleita sokeria pähkinärouhetta.

paistetaan 190 astetta 45 min.

Catleija kertoi aamuisesta kankeudestaan kun vuoteesta nousi.
Voisin laittaa yhtäläisyysmerkit,niinhän se oli minullakin,
se puolukkareissu kipeytti kyllä vähän joka puolelta,ihan pakaroita myöten!
Häipyihän se päivän mittaan kuitenkin.

Niin,mausteista oli puhe,pippurit kaikki on käytössä,samoin timjami,curry ja cili myös basilika.
Kardemumma ja vanilja ovat lemppareitani,myös kookoskakkua olen tehnyt,olen vain paistanut sen rengasvuoassa.
Säilyy hyvin,jollei vain tule syötyä,on kyllä niin hyvää!
Nyt voisin kokeilla tätä omena pähkinärouhetta mukaan.

Ruuanlaitossani kaikki sipulit ovat aina mukana,vähän kuullotettuja sipulirenkaita,maistuvat ihan makealta!
Myös salaatteihin sipulia,nythän ne ovat parhaimmillaan,
ja niin terveellisiä.
Järviseudulla syötiin paljon kalaa,joskus enemmän tai vähemmän kypsää,siitä raa"sta kalasta poika sai lapamadon,laihtui,sai kovan yskän.
Silloin mummo rupesi hänelle juottamaan sipulimaitoa,kuumensi maidon
ja silppusi paljon sipulia mukaan,tätä tehtiin pari päivää,
kunnes pojalta läksi lapamato vessanpönttöön!
Niin poika tuli kuntoon,yskä parani ja terveys palasi.

Jopas on jutut, kyllä lapamato vahvemmat tropit tarviitsee, apteekkiin pitää mennä. Sipuli kyllä flunssan parantaa, kaipa sillä se ennaltaehkäsevävaikutus on. Kun paljon valkosipulia syö, pysyy flunnaset räkijät kaukana.

Yrttiviina on tepsivä lääke moneen . Kaipa sitä voisi itsekkin tehdä, mutta Jägermaisteria minä otan kun vilustuttaa. Siinä on kymmeniä yrttejä , aniksen maku taitaa päällimmäisenä olla.

Aivan hehuttava yhdistelmä vaniljaa ja manteleita niistä sain hyvän herkun kahvipöytään omenapaistoksen kyytipoikina.

Nyt on syyskuu -torilla käväisin ja nyt porisee padassa lammaskaali se aito ja alkuperäinen Norjalainen lammaskaali, tässä ohje:

http://www.finland.no/Public/default.aspx?contentid=231140&contentlan=1&culture=fi-FI&nodeid=39643

Maukasta viikonvaihdetta syksyn herkkujen kanssa.

olin että tämä on Norjan kansallisruokaa ja ihan oma päivlin sille. Onkohan Suomessa millekkään ruualle, no leipäpäivä saattaa olla.
Meillä on tehty aina lammaskaali keitoksi, johon laitetaan lopuksi perunalohkot kypsymään. Missähän vaiheessa nuo vehnäjauhot lisätään, ne mainittiin tuossa luettelossa. Siitähän tulee muhennosta jauhojen kanssa. Oletko Lorena tuolla resptillä valmistanut ?
On vaan niin vaikea löytää luullista lampaan lihaa, kyllä ihan kuola valuu kun ajattelenkin.

Minutkin yllätti, että lammaskaali on Norjan kansallisruoka, Venäjää olisin veikannut. Suomessa ei koko maan virallista kansallisruokaa taida olla, eri puolilla on omia perinneruokiaan.Leipäpäiväkin on kansainvälinen, meillä on lokakuussa leipäviikko. Kuukeloin lammaskaalia, ja sarjakuvan Vihtori Vuorenkaiun resepti tuli vastaan, siihen laitettiin sinappiakin. Hienosteleva Klaarahan inhosi lkammaskaalia. Kaari Utrion mies Kai Linnilä on julkaissut kirjan "Pihalla kasvaa lammaskaali", Somerniemelle muutettuaan perhe kasvatti itse niin lampaansa, kaalinsa kuin yrttinsäkin.

Vehnäjauhoilla imellytys on tuttu myös imelletyn perunalaatikon valmistuksessa, eiväthän oikeaoppisimmat siihen siirappia vieläkään lisäile ja eihän entisaikoina sokerituotteita edes saanut. Ruispulukkapuuroonkin saatiin makeutta pitkään miedossa lämmössä hauduttamalla.

Pitkään haudutettuja keittoja voi ostaa joskus soppatykistä erilaisten tempausten ja juhlien yhteydessä, muhevaa lammaskaalia olen joskus ostanut jalkapalloseuran kenttäkeittiöstä , lusikalla syötävää soppaa se oli. Elokuussa oli Kirkkonummen ortodoksiluostarissa Pokrovassa avointen ovien päivä, jolloin voi tutustua luostarin puutarhaan ja rakennuksiin ja ostaa puffetista borssikeittoa, kaalipiirakoita ja muita herkkuja. Borssia myydän muulloinkin, pitää vain tilata ennakkoon ja ottaa oma astia mukaan, syksyn antimia, punajuurta ja kaalia siinä on pohjana. Luostarissa viljellään myös valkoista mansikkaa ja myydään hillona, jota voi mansikka-allerginenkin syödä. Miellyttävä käyntikohde kaikkineen !

Täällä on sadellut tänään, kalasopan keitin kaupan kalatiskin lohen palasesta, norjalaista oli, toinen osa on graavissa. Ruohosipulia ja persiljaa sain omasta takaa, laakerinlehdet kaupasta, kuten tillikin tällä kertaa.

Maukkaita ruokahetkiä ja mukavaa syyskuun alkua toivottelen täältäkin !

Vesi tulee kielelle lammaskaalia ajatellen.
Olin eilen laiskalla päällä ja tein yksinkertaista laihduttajan ruokaa, vaikk' en laihdutakaan. Kävin Lidlissä pitkästä aikaa. Kun pidän hapankaalista niin vaihteeksi Rasilaisen sijaan ostin saksalaista Wein Sauerkrautia kilon purkin.
Keitin siitä pienen osan keitoksi, lisäsin vaan sipulin yhden perunan ja porkkanan. Mausteeksi lihaliemikuution. Söin sitä eilen sekä tänään. Pitänee paistaa kuitenkin yksi lohenpala päivälliseksi, äkkiähän senkin ruoan tekee.
Hapankaali on terveellistä, Mikael Monroe näyttää siitä tykkäävän, kun monta rasiaa keräsi kauppakärryynsä, satuin näkemään.

Kaalisopasta kalakotkaksien menuun. OLen surannut miten pienistä poikasista kasvaa vahvoja kotkaksia ja vielä melko lyhyessä ajassa.

Ravintona ainoastaan runsaasti kalaa joka syödään ruotoineen päivineen. Joku juju kalassa on oltava jokaa antaa linnuille rautaisen kunnon. Ajatella isä kotka on nyt lentänyt 5 päivässä 1500 km kauas Siinain? rannikolle, ei sitä varsin heikoilla eväillä sinne liidellä. Poikaset plus emo odottavat lähtölaskentaa liitää samoille seuduille.

Olisiko näillä vuosilla mahdollista säästyä krempoilta syömällä runsaasti kalaa ruotoineen päivineen. Hyvin haudutettuja tai paistettuja muikkuja kyllä voin syödä perattuina paistettuina. Kala on yleensä melko halpaa, sitä saa näillä tienoilla varsin hyvin Saimaasta.

Ei nyt sitten muuta kun vaniljat ja mantelit jälkiruokiin kun pötyä pöytään niin kalaa. Piileekö näissä hyvän kunnon salaisuus.

Hyviä kalavinkkejä toivin framille.

Kirjolohi,..heti valmis syötävä.

Leikkaan ohuita viipaleita terävällä veitsellä laakeaan vatiin.
Siroitan hiukan suolaa, sitruunapippuria, puristan sitruunasta mehua pinnalle, tuoretta tillisilppua ja hetkeksi jääkaappiin.

Ihanaa perunan kanssa, tai leivän päällä useimmiten herkuttelen.
Mielestäni vielä parempaa kuin japanilainen sushi soijalla, ja vasabilla.

Texiltä opin jääkellarin lohen, tuokin vaikuttaa hyvältä ja raikkaalta, perinteisin suomalaisin maustein. Ei ole tillin voittanutta, sitruunaa olen oppinut käyttämään, mutta sitruunapippurissa jokin tökkii. Puoli päivää graavisuolassa (sokeria täytyy hiukan ripottaa teelusikalla myös ) olleesta lohesta leikattuja ohuita viipaleita voi myös nopeasti käyttää pannulla ja saada näin lämpimän ruuan.

Varsinkin syksyllä kalastamme itsekin, lähinnä siikaverkoilla ja silakkaverkot viritämme pari kertaa, saalista kun tahtoo tulla kerralla liikaa. Onkohan minulla mitään harvinaisempaa kalanlaittotapaa, joka ei olisi kaikille jo tuttu... Kesällä saadaan kuhaa , ja kun voissa paistetulla kuhalla on tarpeeksi herkuteltu, leikin kuhankeittäjää. Laitan kokonaisen peratun kuhan pitulaiseen kalakattilaan kiehumaan hiljalleen suolalla sipulilla, pippurilla ja laakerinlehdellä maustettuun veteen. Kypsä kala mötkäytetään taiten soikealle lämmitetylle vadille, josta jokainen lohkoo lautaselleen puhtaan valkeita paloja. Kastikkeena on liemestä suurustettu, kermalla, kananmunahakkeluksella ja joskus valkoviinillä jalostettu kastike, värinään runsas vihersilppu, jossa tillin maku on ylinnä. Tämä tapa toimii myös hauelle, mutta siinä on niin penteleesti ruotoja !

Grillissä ja etkioloissa nuotiolla kääritään folionyyttiin melkein mitä vain kalapaloja tai pikkukaloja , voita, suolaa ja vaikka ruohosipulia kallionkolosta. Jos on tähteeksi jääneitä keitettyjä uusia perunoita, ne sopivat viipaloituina nyyttiin, kuten kaikenlaiset juuressuikaleet ja tomaattikin. Nyytistä voi syödä suoraan, ei tule juuri tiskiäkään. Uunissa sama toimii hyvin talouspaperinyytissä.

Nuoret tekevät usein kylmäsavulohesta pastakastiketta, ei hassumpaa sekään, mutta peruna on se paras seuralainen.

Eilen olin syntymäpäiväkutsuilla, joilla oli paljon ihmisiä, ja siellä suolaisten alkupalojen joukossa oli myöskin grillilohta, joka maistui varsinkin hyvän fetasalaatin kanssa. Toinen salaatti oli yhdistelmä vesimeloonikuutioita ja salaattijuustokuutioita, ne maut sopivat yhteen.

Mansikkakermakakun kynttilöiden puhallus onnistui sataprosenttisesti, joten aploodit seurasivat, ja sankari soitti myöskin pari kappaletta kauniisti. Pikkuveljenkin musaopinnot ovat jo niin pitkällä, että esiintymiseenkin riittivät.

Sacher-torttu tai -kakku on se, joka minulla on aina suurin viettelijä, niinpä nytkin.
Tässä oman reseptini aineet:

Sacher-kakku

6 kananmunaa
200 g tummaa suklaata
150 g pehmeää voita tai margariinia
2 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
2 1/2 dl vehnäjauhoja

Kostutukseen:
1 dl vahvaa kahvia
1 rkl tomusokeria
3 rkl konjakkia

Täytteeksi kolmeen kerrokseen leikattuun kakkuun
aprikoosihilloa

Kuorrutus:
1 1/2 dl kermaa
200 g suklaata
1 rkl voita

Tarjoiluun
kermavaahtoa.

Aina ei kaikkia aineita löydy, mutta joustonvaraa olen huomannut olevan, sillä kyllähän se aina kauppansa tekee.

Täydelliset synttärijuhlat teillä olikin niin tarjottavien kuin ohjelmankin puolesta, salaatitkin varmasti maku- ja näköaistia hiveleviä. Mutta kyllä se täytekakku juhlan kruunaa, ei pääse mihinkään.

Suklaa on syntisen hyvää, kirpeä aprikoosi täydentää Sacher-viettelyksen. En oikein saa suklaakuorrutuksia onnistumaan, hyvä kun pysyy mokkapalojen päällä. Joskus leivon helppoa ns. mutakakkua, jossa suklaapalat sulatetaan ja lisätään taikinaan. Se jätetään tarkoituksella vähän raa´aksi keskeltä, siitä mutakakun nimi, vaahdotetun kerman tai pehmeän vaniljajäätelön kanssa taivaallista. "Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku", niihän me jo hiekkalaatikolla hoettiin ja kelpo emänniksi kasvettiin. Teen mielelläni juustokakkuja, joissa on ohut pohja vaikka kekseistä murennettuna vähän voisulaa seassa, joten ei tarvitse olla edes uunia käytössä. Liivatteella hyydytetty paksu kerros maitotuotteista sen mukaan mitä sielu sietää, voi olla kuohukermaa tai vaikka kevyttä jugurttia ja tuorejuustoa , mukaan makua ja väriä hedelmä- tai marjasoseesta . Pinnalle hyydytän hyytelösokerilla tai liivatteella raikkaan marjakerroksen, tuoreita tai pakastettuja marjoja ja hedelmäpaloja voi laittaa koristeeksi pinnalle ja muutenkin tarjolle kakun seuraksi. Minusta Valiolla on paljon hyviä juustokakkuohjeita , myös kevyitä vaihtoehtoja. Googlettamalla löytyy tuokin mutakakku monelta sivulta.

Lorena jo kaipaili kalaruokia, kuka sitä nyt makkeeta mahan täyvveltä. ;)