Terve taas! Kirjoitin muutama kk. sitten ja kerroin tyttäreni (16 v.) ongelmista. Hän lopetti lukion, kaveripiiri muuttui epämääräiseksi, muutti pois kotoa jonkun (poika)kaverin luokse jne. No, toukokuussa pahimmat epäilyni muuttuivat todeksi - löysimme hänen laukustaan huumeruiskun! Samalla viikolla veimme hänet katkaisu-hoitoon jossa hän on siis ollut kohta kaksi kk. Kerran hän on karannut kun tuli siirto toiseen paikkaan jossa ei halunnut olla. Onneksi tyttö löytyi, oli ehtinyt toiselle puolelle maata kun soitti ja sanoi että palaa jos pääsee entiseen paikkaan takaisin. Ei tässä tämän kummempaa, puran vain tuntojani kun ei ole mitään muutakaan paikkaa. Meillä on myös 19 v. poika joka sairastui 13 v. skitsofreniaan joka on hirveä sairaus! Ehkä se osaltaan altisti tyttäremme huumeisiin! Itse olen hyvin toimeentuleva yks.yrittäjä ja naimisissa (22v.) nuoruuden rakkauteni kanssa. Ero on kyllä ollut mont kertaa mielessä näissä taisteluissa. Ensi viikolla pitäis sossujen kanssa päättää mikä on tyttäremme pysyvämpi sijoituspaikka. Nykyisessä ei voi olla kauempaa koska se on kriisi- ja katkaisuosasto. Tällaista meidän perheessä. Pieniltä tuntuu ihmisten murheet kun lukee tätä palstaa!
Epätoivoinen
Iskä
102186
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
olisin kuvitellu tekstistä että oot nainen..kirjotus tyylistä...
kuulostaa tutulta noi tyttäresi jutut.. olen itse 16v tyttö ja käynyt viimeisen vuoden aikana elämäni kovimman taistelun läpi.. oli elämä niin rempallaan, suhteet poikki joka suuntaan: vanhempiin, sisaruksiin, kavereihin, ainoat kenen seurassa olin oli poliisit ja sossut.. yritin tappaa itteni, ja jouduin hesperiaan suljetulle osastolle.. se oli ihan kauheeta.. jotenkin vaan selvisin, vaikken vuosi sitten olisi tälläistä arvannut koskaan tapahtuvan.. nyt elämä aika mallillaan, vaikka olenkin huostaanotettu ja asun nuorisokodissa... opiskelut alkaa ja kaikkea.. käytän minäkin huumeita välillä, ja tiedän että se on elämällä leikkimistä, mutta se kuuluu nuoruuteen, murrosikään.. on vaan PAKKO kokeilla kaikki tyhmimmätkin jutut. positiivista tyttäresi jutussa on, että hän haluaa itse apua itselleen, menemällä katkaisuhoitoon, uskon että hän toipuu ja hänen elämänsä loistaa vielä kirkkaammin kuin koskaan ennen.. kaikki on varsinkin murrosiässä vain opittava sen kuuluisan kantapään kautta.. näin se elämä menee.. oon nähny monta kaveria samankaltasessa tilanteessa mutta ne eivät ole halunnut sitä apua itelleen pitkään aikaan. mutta sitten eräänä päivänä tulee se stoppi: hei! en mä halua tällästä elämää, ja vielä ei ole liian myöhäistä kääntää kelkkaa.. kaikki päätyy vielä parhain päin!!! tsemppiä sulle, oot tosi hyvä iskä!
"käytän minäkin huumeita välillä, ja tiedän että se on elämällä leikkimistä, mutta se kuuluu nuoruuteen, murrosikään.."
Huumeet ei missään nimessä kuulu nuoruuteen ja murrosikään! Ainakaan ne kovemmat huumeet.
Alkoholia ja tupakkaa tosin suurin osa kokeilee jossain vaiheessa nuoruuttaan, mutta kovien huumeiden käyttö ja kokeilu on eri asia.
Eikä alkoholi ja tupakkakaan KUULU nuoruuteen. Eihän ne oikeastaan KUULU kenenkään elämään.
kun tommosta väität?Tynnyrissäkö?
missä sä akka tosiaan asut?? sä oot varmaan jostai landelta mis ei tapahu mitää muuta ku aamulypsy!! mulla ainaki kaveripiirissä pidetään hauskaa ja eletään nuoruus kunnolla, ettei sitte vanhana kaduta!!!!!
Tunnen erinäisiä vanhempia "kokeilijoita", jotka ovat eläneet täysillä nuoruudessa ja voin kertoa, että joitakin kaduttaa aika rankastikin. Mullan alta on toisilta paha lähteä kyselemäänkään, että kannattiko. Niin tyhmä ei nuorenkaan tarvitse olla että ihan kaikkea pitää kokeilla.
Onnee vaa teillekki, ei meinaa helpolta kuulosta.
Mun sisko sairastu skitsofreniaan 8 v. ja on nyt täyttämässä 17 wee... se on ollu 6 w. eri sairaaloissa, pakkohoidossa. Nyt yks likka astu sen käden päälle, että sen piti olla sairaalassa viikon. Nyt se ei oo vieläkään parantunu, eikä se anna mun vanhempien tehä siitä tytöstä rikosilmoitusta, se uhkailee että hakkaa ittensä ihan kakas, jos me tehään se ilmoitus. Mailaile mulle! : [email protected]
olethan tietoinen että vanhemmillekkin on tukiryhmiä, kun oma lapsi käyttää huumeita. esim. Kurvin huumepoliklinikalla taitaa olla vanhemmille tukiryhmiä. Olisi varmaa hyvä että pääsisit jakamaan ajatuksia ja sitä hätää ja niitä tunteita mitä mielessäsi liikkuu, yksin et jaksa pitkälle. Ja huumeet ei kuulu murrosikään eikä muutenkaan kenenkään elämään. Huumeilla ja väärin käytetyillä lääkkeillä tyttäresi saattaa saada ahdistuneen olo hetkeksi hellittämään, mutta se ei ole ratkaisu. En halua saarnata, tarttet tukea itsellesi ja toivon että löydät sitä. Toivon parempaa huomista sinulle.