Varastosta löytyy pari samanlaista 5,5kW oikosulkumoottoria. Tarkoitus olisi talven aikana laittaa nuo pyörimään auton dieselillä, käynnistys akusta varatulla kondensaattorilla joka siirretään vaihtokytkimellä käämille.
Lähinnä tahdistusta ajattelen, voiko ne vaan lätkäistä kiilahihnan päähän molemmat ja kytkeä käämitykset rinnan niin että ne tahdistavat toisensa joka käynnistyksellä vai mahtaako hajota siihen toistuvassa käytössä?
Eikös konkat kannata laittaa aina vaiheen ja nollan välille eikä kahden vaiheen välille? Tämä siksi että vinokuormituksessa saadaan lisättyä loistehoa juuri sille vaiheelle jossa jännite notkuu?
tuon automaattisen loistehon lisäämisen ajattelin toteuttaa siitä 230V vaihejännitteestä piirikorttimuuntajalla jossa toisio tasasuunnataan ja sen jännitettä seurataan tuolla 3914n-ledipylväspiirillä. Tällä piirillä ohjataan PNP –transistoreja joiden ohjausjännitteen katkettua rele laittaa lisää kondensaattoreita vaiheen rinnalle.
Lähinnä tahdistusta ajattelen, voiko ne vaan lätkäistä kiilahihnan päähän molemmat ja kytkeä käämitykset rinnan niin että ne tahdistavat toisensa joka käynnistyksellä vai mahtaako hajota siihen toistuvassa käytössä?
Eikös konkat kannata laittaa aina vaiheen ja nollan välille eikä kahden vaiheen välille? Tämä siksi että vinokuormituksessa saadaan lisättyä loistehoa juuri sille vaiheelle jossa jännite notkuu?
tuon automaattisen loistehon lisäämisen ajattelin toteuttaa siitä 230V vaihejännitteestä piirikorttimuuntajalla jossa toisio tasasuunnataan ja sen jännitettä seurataan tuolla 3914n-ledipylväspiirillä. Tällä piirillä ohjataan PNP –transistoreja joiden ohjausjännitteen katkettua rele laittaa lisää kondensaattoreita vaiheen rinnalle.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Tarvittavat kondensaattorit noille tehoille on kalliita.
http://www.qsl.net/ns8o/Induction_Generator.html
Saatan epäillä tuota tahdistusta. Ei se voi olla noin yksinkertaista. Periaatteessa kumpikin moottori antaa vaihtosähköä ulos, mikäli magnetointi kondensaattoreilla on tehty oikein. Pienikin ero moottoreiden pyörimisnopeudessa aiheuttaa eri taajuiset virrat ja miten saat käynnistyksessä estettyä vaihe-eron syntymisen kahden moottorin antamien jännitteiden välillä?
Konkkamagnetoinnilla varustetun oikosulkumoottorin antojännite riippuu hyvin voimakkaasti kuormituksesta. Noin 1/3 teholla moottorin nimellistehosta on mahdollista kuormittaa suht siedettävällä jännitteen putouksella.
Tuon viimeisen kappaleen säätö ei myöskään ole noin yksinkertaista. Pitäisi olla sopivasti hystereesiä kondensaattoreiden kytkeytymisessä, jottei synny konkkien edestakaisin kytke/irti -tomintoa.
Aiot rakennella aika hengenvaarallisen vehkeen, unohda tuo kokeilu.
Osta konkkien hinnalla valmis toimiva agre ja myy nuo moottorit pois. Säästyt paljolta ihmettelyltä.
Siis nythän on niin että kun laitetaan samalta akselilta moottorit pyörimään samalla hihnalla niin ne pyörii yhtä kovaa, tämä on erittäin tärkeätä tahtikoneilla mutta nyt kun suunnittelen epätahtikoneella niin en pidä sitä ihan niin tärkeänä vaikkakin se toteutuu täydellisesti.
Ajatellaan että laitetaan tuollainen epätahtikone oikeaan sähköverkkoon ja pyöritetään sitä ulkopuolisella voimalla kovempaa kuin sähköverkon taajuus sitä pyörittäisi. Silloin moottori työntää verkkoon päin sähköä ja sähkölaitos vaan kiittelee. Tätä taas ei voi tahtikoneella tehdä millään, pelkällä yritykselläkin nousee sauhu.
Jos nuo kaksi epätahtikonettani nyt pyörisi eri nopeutta niin nopeemmin pyörivä yrittäisi taajuuden nostollaan alkaa pyörittämään hitaammin pyörivää. Eli nopeemmin pyörivä tekee sähköä ja hitaammin pyörivä kuluttaa sitä.
Tässä mun patentissa oli se idea että kytken samalla hihnalla nuo moottorit ja sitten kytken molempien moottoreiden vaiheet ja nollat rinnan jolloin molemmilla moottoreilla on yhteiset konkat. Tuo epätahtimoottori mukautuu aina vahvemman sähköverkon tahtiin. Nyt kun ne ovat saman tehoisia niin luulen että ne tasaavat toisiaan joka tapahtuu käytännössä sekunnissa…
Tossa oot kyllä ihan oikeessa että hystereesi voi tulla ongelmaksi enkä tiedä miten sen välttää, paitsi hyvin pienillä askelmilla ja hidastamalla jännitehaistelijan toimintaa kondensaattorilla…
mahtaakohan tuollainen kytkentä olla millään tavalla sähkölaitoksen hyväksymä, ja käsittääkseni voiton puolelle on mahdotonta jäädä jauhamalla sähköä tuollaisilla vaikka sähkölaitos siitä jotain hyvittäisikin, tosin vanhalla kiekkomittarilla sekin on vain toiveajattelua, etäluettava raportoi päinvastaisenkin suunnan.
tosin vanhalla kiekkomittarilla kun kierrätetään yksi vaihe toiseen suuntaan mittarin läpi niin pudotetaan mitattu kulutus yhteen kolmasosaan. ja vanhoissa öljylämmitystaloissa missä pääsulakkeet yläkolmiossa, otetaan isot sähkövastukset kattilaan ja syöttö ohi mittarin. sähkölaitos ei huomaa mitään ja jopa on lämmitys halpaa!
suosittelen unohtamaan ainakin kyseisen käytön, ei voi olla mitään järkeä.
Kaunkos meinaat niiden pysyvän samassa tahdissa rinnankytkennässä mikä on viritetty hihnapyörillä?
Ja verkkoon sähköä tuottavan koneen pitää käydä just eikä melkein taajuuden mukaista nopeutta, sähköteho syntyy kun akselille lisätään tehoa mikä yritää kasvattaa generaattorin tuottaman sähkön kulmaeroa verkkoon nähden.
siis kyllähän ne tahdissa pysyy jos siihen pääsee eikö se ole aika selvää? Enemmän pelkään sitä että kuinka kauan siihen menee kunnes pääsee tahtiin, tämä varmaankin tarkoittaa ainakin ekalla käynnistyksellä sitä että hihnat luistavat kunnes tahti on saavutettu.
Tahtikoneet on sitten eri juttu niissä pitää säätää magneettinavat tasan samoille kohdille seisojakäämitystä ja sitten pykälähihna. Käytännössä akselilla olevasta kiilaurasta voi ottaa mallia tahdistukseen.
Eikös se ole aina niin että oli sitten epätahti- tai tahtikone niin vahvempi verkko tahdistaa pienemmän moottorin omaan tahtiinsa.
Jos vaikka tuollaisen kaupallisen tahtikoneellisen kolmivaihe-aggregaatin pistää sähköverkon rinnalle niin sähköverkko komentaa sen tahtiin joka käytännössä tarkoittaa polttomoottorin hetkellistä kierrosluvun muutosta kunnes tahti on sama. (jos käynnistys osuu liian pahasti väärään aikaan, voi agri hajota)
Tässä mun patentissa on se että nuo molemmat pyörii samalta akselilta jolloin tahdistusvaiheessa varmaankin hihnat luistaa kun kierrosluvun muutos vaikuttaa aina molempiin moottoreihin.
Itsellä ei tuolla landella ole sähköverkkoa, kun en ajatellut linjasta varastaa eli pyrin omaan verkon luomiseen kondensaattoreilla. Mutta kyllähän monet on oikarikoneista tehnyt juuri tuommoisen joka tuottaa sähköä sähkölaitoksen tahdistamana.
Esimerkki: puulämmitteinen talo jossa on vesipatterit. Laitetaan auton polttomoottori imemään savut savupiipusta ja pyöritetään tällä ilmaisella polttoaineella oikosulkumoottoria jolloin se pienentää talon sähkölaskua, tai työntää verkkoon päin jos itse ei kerkiä kaikkea kuluttamaan. Auton moottorin nestejäähdytysjärjestelmä kytketään talon vesilämmitteisiin lämpöpattereihin.
Tuossa linkissä vielä tietoa aiheesta:
http://www.elepal.fi/antennit/moottori/generator.html
Siis tavallinen oikosulkumoottori generaattorina ei voi tahdistua ellei se ole mekaanisesti oikeassa suhteessa toiseen sähkölähteeseen.
vaiheet siis riippuvat gen. mekaanisesta rakenteesta, ei vaihetta voi ängetä oikeaan kohtaan suhteessa toiseen, muuten kuin siirtämällä staattoria roottoriin nähden. eli moottoria pitäisi voida ajastaa kuin autossa sytytystä virranjakajaa kääntämällä joko vasten tai myöten pyörimissuuntaa.
eikä se muutenkaan toimi, koska sen ulostuleva jännite on kuormitusherkkä, eli se sekoaa kokonaan jos jännite tippuu liian alas.
se pitäisi ensin asettaa tuottamaan sähköä, sitten oskilloskoopilla verrataan verkon vaiheeseen kaikkia vaiheita ja säädetään ero nollaan moottorin / g :n kuorta kääntämällä, sekä vielä jännite-erot nollaan, niin sitten kaiketi voisi kytkeä ne yhteen.
jolloin yleensä napit lentää sulakkeista ja pipo keksijän päästä.
Nyt jos koskaa oli oikeesti tukehtuminen lähellä ku kerkisin just työntää ruokaa suuhun ja luin ton ”napit sulakkeista ja pipo keksijän päästä” parhaat naurut kolmeen vuoteen ku viel luin ton partakoneketjun samaan pakettiin :D :D
Ei taida kyllä enää alkuperäinen Perämela noita kirjoitella, tuon tasoiseen reaaliaikaiseen läpänheittoon pystyy ainoastaan yksi henkilö kautta aikojen…
Mut joo, oikosulkumoottorin tahdistus sähköverkkoon onnistuu niinkin helposti että laitetaan se pyörimään sähköverkosta ihan normaaliksi moottoriksi, silloin se kuluttaa sähköä. Kun ulkopuolisella voimalla pyöritetään sitä kovempaa niin se rupeaa työntämään sähköä verkkoon päin, mitä kovempaa pyöritetään, sitä enemmän tuottaa, mutta toki hyötysuhde huononee jos liikaa revitään tehoja.
Oikosulkumoottori ei sekoa taajuudessa vaikka nopeutta lisätään, verkko pitää taajuuden kohdallaan ja ainoastaan oikosulkumoottorin jännite nousee, joka tarkoittaa suurempaa virtaa verkkoon.
tuo vika kappaele ei pidä paikkaansa, skoopilla voi tahdistuksessa varmasti auttaa mutta mitään jännite-eroja katella, mistä lähtee kovempi jännite, sinne päin virta lähtee kulkemaan.
Eli teoriassa (ja siis vain teoriassa) jos me kyhätään oikosulkugeneraattori josta riittää potkua niin jännite nousee ja meidän genuri pyörittää sähkölaitoksen genureita moottorina silloin kun meidän genuri on vahvempi niin meidän taajuuden nosto vaikuttaa myös sähkölaitoksen taajuuteen
Käytännössä oikosulkugenuri joka ottaa tahdin sähköverkosta ei tietenkään jaksa nostaa verkon jännitettä paitsi jonkun pienemmän määrän kuin pikovoltin, verkkoon kytkeytymättömänä se tietenkin nousisi holtittomasti.
Tuo teoriassa tapahtuva pieni jännitteen nousu kuitenkin tekee sen että virta lähtee kulkemaan verkkoon päin sähkölaitoksen iloksi.
Tahtikoneet ei tietenkään toimi näin, ne pitää tahdistaa magneettinavasta staattoriin, jos sitä pyörittää väkisin ylinopeutta niin pipo ja napit lentää…
Joo mutta jos laitetaan vaikkapa kolme samanlaista 5,5 kw moottoria peräkkäin akselit jäykästi yhdessä ynnä niitä pyöritetään siis ulkoisella voimalla, niin joka moottorista tulee eri vaiheista sähköä,koska siis roottorin fyysinen asento on mikä on.
eli siis kahta moottorigen staattoria eli ulkokuorta eli koko moottoria pitää kiertää kolmanteen nähden, jotta moottorit voisi kytkeä yhteen, eikös näin ole ?
tätähän pitääkin alkaa tutkia, on uusi pipokin jo valmiina ostettuna ja tietenkin musta valmiiks.
muistan ammattikouluajalta kun sähkölinjan pojat yrittivät just tätä hommaa, eli laittaa generaattoria verkkoon. oli ka jokin 15 kw mötikkä.
joo, valmetilla pyörittivät ja aina kun tekivät kytkennän verkkoon, valmetti teki jonkinlaisen hypyn, valot välähti ja koko porukka valahti kalpeaksi, vain svatrsi tummaks jäi.
mutta eli siis eivät onnistuneet, en tiä mikä oli propleman alkujuuri ja syy sitten.
Siis jos nuo moottorit olisi tahtikoneita niin saisi varmaankin käymään nätisti kun laittaisi kaikki hihnalle niin että kiilaura on kaikissa suoraan ylöspäin, tällöin voidaan olettaa että ne ovat tahdissa jos ovat roottorit samanlaisia.
Sama voi päteä oikosulkumoottoriin mutta siellä on tuhottomasti niitä oikosulkukiskoja jotka kerralla vaikuttaa yhteen seisojakäämitykseen, verrattuna tahtikoneen mahdollisesti vain yhteen pohjois- ja etelänapaan.
Jos kaikki moottorit on tasaisella alustalla niin mun näkemyksellä pitäis olla niiltä osin samassa tahdissa toisiinsa nähden…
Siksi mietin että tarkempi säätö olisi mahdollista suorittaa ajon aikana käyttämällä hihnaa löysällä jolloin koneet väkisin painavat toisensa tahtiin. Tuosta moottorin kallistamisesta tuli tuo auton mekaanisen dieselpumpun tuttu rakenne mieleen, voisi itse asiassa toimia huomattavasti paremmin kallistamalla moottoreita ja käyttämällä pykälähihnaa.
Tossa valmettihommassa oli varmaan se että kone oli aivan liian eri tahdissa sähköverkkoon. Ite olisin yrittänyt sitä hommaa niin että olisin eka kytkeny sähkömoottorin verkkoon pyörimään ja pitäny valmetin sammutussolenoidia offilla, (tai sen puuttuessa manuaalisesti syöttöpumppua nollalla). Antanut sähkömoottorin kiihtyä ja sitten antanut valmetin lähteä käyntiin siitä sähkömoottorin akselilta ja sitten vaan kaasu pohjaan.
http://www.elepal.fi/antennit/moottori/generator.html toi linkki minkä tähtipiste heitti tähän ketjuun on hyvin yksinkertainen toiminnan selitys, itse asiassa olen joskus vuosia sitten tonkin sivun kahlannut läpi kun pakkoneuroottisesti olen moottorityyppejä ja käämitekniikkaa tutkaillut.
Oikosulkumoottorin roottorissa ei ole alkuun mangnetismia vaan se syntyy kenttäkäämien virroista,tästä syystä moottorien käämit voidaan kytkeä rinnan.
Kun kenttäkäämeissä lähtee virta kulkemaan niin generaattorit pyrkivät tasaamaan jättämänsä ja kuormittuvat tasan.
Jos haluaa tahdistaa verkkoon pitää laittaa ensin vastukset väliin vaiheisiin niin tahdistus asettuu roottorien jättämän vuoksi.
Vaihe asetukset ( pyörimissuunnat ) pitää olla oikein.
Normaali moottorissakin on jättämää eli ei käy täysin annettua kierroslukua kuormitettuna.
Täytyypi ehkä haudata koko prokkis, noi käyntikondensaattorit on näköjään niin saakelin kalliita kuten tuossa joku kerkisi jo sanomaan. Lähtöasetelmissa varmaa ainaki 1000 mikroo ainaki sais olla kapasitanssia ja sillä ehkä ostelee jo tahtigenun..
Ei löytyis nurkista vanhoja kompensointiparistoja, niistä löytyy isoja konkkia.
Ei kyl oo, onks ne semmosii mitä voimalaitoksella kytkeytyy automaattisesti genujen rinnalle kun tulee liikaa induktiivista kuomaa?
Mistäköhän noit vois kysellä, ettei tuu liian kalliiks tää ruudin keksiminen?
Yleensä niitä löytyy isompien kiinteistöjen pääkeskushuoneista. Sähköremonteissa niitä jää usein virattomaksi ja ne kuskataan romikselle tai kaatopaikalle. Joo niissä on yleensä automatiikka joka kytkee konkkia päälle ja pois tilanteen mukaan. On myös kiinteitä malleja jotka on jonkun ison sähkömoottorin rinnalla.
Joo, kiitti tosta, pitää tarkastaa vähän romiksii ennen ku heittää hohtimet kaivoon, jospa vaikka tämän talven aikana sais jotian näkyvää aikaiseksi.