purin pari kuukautta sitten yläpohjasta villat jotka haisivat ihan kuselle.
haju tuli juuri niistä villoista jotka olivat ilman höyrynsulkumuovia asennettu.
muualla villat olivat suht. hajuttomia vaikka 30 vuotta olivat olleet. yläpohjassa.
tässä ihan konkreettista tietoa jos haluatte höyrynsulun pois jättää.
vanhat villat ovat vielä tallessa ja niitä saa vapaasti käydä nuuhkimassa.
haju tuli juuri niistä villoista jotka olivat ilman höyrynsulkumuovia asennettu.
muualla villat olivat suht. hajuttomia vaikka 30 vuotta olivat olleet. yläpohjassa.
tässä ihan konkreettista tietoa jos haluatte höyrynsulun pois jättää.
vanhat villat ovat vielä tallessa ja niitä saa vapaasti käydä nuuhkimassa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Lepakot asialla?
ei ole lepakot, vaan perinteinen lasivilla joka ei tahdo kuivua kosteutta
saatuaan.
liota lasivillaa astiassa ja totea kuivumisen hitaus. haju on täyttä ureaa.
Lasivillahan ei juurikaan vettä ime, eli kuivuu vastaavasti selluvillaa nopeammin.
Mutta kuselle tuo kyllä haisee, kuten molemmat kastuttuaan.
Todellesuudessa asia on juuri päinvastoin. Jos paksu lasivillakerros kostuu jostain syystä, niin sen kuivuminen on erittäin hidasta ja mitä paksumpi eristekerros, niin sen hitaammin.
Taas selluvilla kuivuu paksuissa kerroksissakin ja molemmista on havaintoni. Pahin tilanne on juuri silloin kun eristeeseen kohdistuva vuoto on vähäinen, mutta pitkäkestoinen eli ongelma on pienellä alueella. Kun /jos vuoto korjataan, niin lasivillaeristeen kohdalla kuivattaminen on välttämätöntä eli eristeiden poistaminen.
Tuohon liittyy, miten vahoissa kohteissa selluvillan käyttö on turvallisempaa.
Lasivilla ei vettä juurikaan ime. Selluvill sitä vastoin imee. Koska se imee vettä, niin vesi kulkeutuu märemmästä kuivempaa kohti. Tämä luonnollisesti nopeuttaa kuivumista. Lasivillassa jos vettä on 100g, niin samassa määrässä selluvillaa sitä on vaikka 10kg.
Lasivilla/mineraalivilla on nykyrakentamisessa aika usein viikkoja sateessa Tämän voi vaikka todeta vilkaisemalla rakenteilla olevien kerrostalojen seiniä.
Lasivilla haisee kuselle, kun on pitkiä aikoja märkä. Selluvilla taasen alkaa lahota.
Itse kyllä olen tähän mennessä poistanut molemmat.
Vanhoissa kohteissa höyrysulku on vajaa. Reiästä kosteus tiivistyy sen takana. Jos siellä on mineraalivillaa, niin kosteus tiivistyttyään valuu villaa pitkin alas ja jää lätäköksi johonkin. Tästä syntyy ongelma. tuohon lätäkön kohtaan.
Selluvillan tapauksessa kosteus tiivistyy samalla tavalla, mutta ei valu alas, vaan jää tuohon kohtaan. Jos vuotoa on vähän, niin tuosta se kuivuu, jos paljon, niin ajan kanssa villa on alkanutns. saamaan elämää.
Tuohon liittyy selluvillan ainoa hyvä puoli, eikä tuohon mitä mainitset. Muuten selluvilla sitten onkin huonompaa.
Tuossa toissa kesänä purin vanhempieni talosta siiven katon, jonne vesi oli vuotanut pitkän aikaa. Löytyi molempia villoja ja yhtä hyvin menivät vaihtoon. Toinen haisi kuselle ja toinen lahonnutta/homehtunutta.
Eihän tota pitäisi päästä tapahtumaan, jos ilmanvaihto on oikein säädetty. Eli sisällä pitää olla alipaine. Näin estetään lämpöisen ilman pääseminen kylmään pintaan, jolloin tapahtuu ilmassa olevan vesihöyryn tiivistyminen ns.rajapinnassa.
ELI kylmää saa tulla siään, jolloin ei tätä riskiä ole.
eipä pitäisi, mutta jos yläpohjasta puuttuu höyrynsulku niin alipaineisessa
talossa yläpohjan eristeiden hajut tulevat sisäilmaan.
tutkiskelin eristeiden ominaisuuksia:
lasivilla imee vettä eniten ja pysyy märkänä lopun ikäänsä kerran kastuttuaan
lisäksi haisee ja on ikävää käsitellä , palaa kyllä kuivana.
paperimassa eriste: kastuu ja imee kosteutta mutta kuivuu suotuisissa olosuhteissa. käsitelty boorilla säilymisen parantamiseksi. palava materiaali.
kivivilla: imee kosteutta mutta kuivuu nopeasti. jyrsijät viihtyvät kivi-villassa.paloturvallinen
voitti rm- lehden eriste vertailun edellä mainituista.
Ai, että alipaineiseksi säädetty ilmanvaihto pelastaan tilanteen?
Oletetaan vaikka talon tilavuudeksi 400 m³ ja suht normaalit ilmavirrat, tulo 60 ja poisto 66 l/s. Erotus 6 l/s. Talon ilmavuotoluku on vähän tavanomaista korkeampi eli 6, koska kyseessä ei ole uusi talo ja on vielä rakennettukin päin persettä (höyrysulku puuttuu).
Tuo ilmavuotoluku 6 tarkoittaa, että 50 Pa alipaineen ylläpitämiseksi talosta pitää pumpata 6x400 m³/h eli 667 l/s ilmaa ulos. Normaali-ilmanvaihdolla, joka on vajaa sadanosa em. lukemasta, ei sitten synnykään 50, vaan ennemminkin 0,5 Pa alipaine.
Ja tuo 0,5 Pa on keskimääräinen alipaine. Talvella ns. savupiippuvaikutus eli sisä- ja ulkoilman lämpötila/tiheysero tekee paine-eroa noin 2 Pa/m talon korkeussuunnassa. Eli 2-kerroksisessa talossa on alakerran lattian rajassa alipainetta 3 Pa, talon puolessa välissä eli välipohjan tasolla paine-ero on -0,5 Pa (=keskimääräinen alipaine), mutta yläkerran katon rajassa ollaankin 2 Pa plussan puolella!
Sitten pitää vielä muistaa, että tuuli voi luoda /- 10 Pa paine-eroja eli viimeistään se kääntelee paine-eroja ja virtaussuuntia miten sattuu.
Tarinan opetus: horon talon ilmavuotoihin ei voi ilmanvaihdolla vaikuttaa.
Hei "tyhjiö päässä", sinulla kun on kokemusta asiasta, niin millainen alipaine muodostuu tulo 60 l/s ja poisto 66 l/s arvoilla uuteen hyvin rakennettuun taloon jossa ilmanvuotoluku 0,5, 1 tai 1,5?
Talvella pitäisi siis savupiippuvaikutuksen vuoksi olla 1-krs talossa 2,7 metrin huonekorkeudella vähintään keskimäärin 5,4 Pa alipaine?
Omassa talossa olen huomannut, että liesituulettimen ollessa päällä, on ulko-ovissa jo jonkin verran vastusta avatessa, mikä on kenties merkki talon kohtalaisesta tiiveydestä.
Meillä keskityttiin höyrysulkujen hyvåän tekoon ja ulko- oveen piti tehdä erillinen salpa, jolla oven saa avattua. Hyvänä puolena on se, että ei lapset karkaile ulos.
Puuttuu tietoja, mm. talon tilavuus...
Sitäpaitsi nuo em. arviot ovat hihavakiota. Jos ihan tarkkaan lähdetään laskemaan, niin pitäisi tietää vuotorakojen sijainti & mitatkin. Että onko virtaus laminaarista vai turbulenttista. ...eikä näin tarkkoja tietoja ikipäivänä oikeasta talosta saa.
Ei siis kannata kuvitella, että talon saisi mitoitettua & rakennettua niin, ettei ilmaa ikinä virtaa väärään suuntaa. Ei moinen edes ole tarpeen. Höyrysulun pitää jarruttaa kosteuden kulkua tarpeeksi tehokkaasti, jottei eristeeseen synny kastepistettä. Pienet vuodot eivät ole maailmanloppu. Tästä huolimatta häyrysulusta kannattaa tehdä aina mahdollisimman tiivis, jolloin on enemmän "varalaitaa" em. tiivistymisongelman syntyyn nähden energiaakin kuluu vähemmän.
Käytänössä siis öbaut kaikissa taloissa esiintyy joskus ylipainetta yläpohjassa, mutta, tiettävästi, kaikki talot eivät ole homeessa.