Haluaisin kuulla kokemuksia miten te yksinasuvat, työssäkäyvät koiranomistajat selviätte ''arjesta'' ja miten rytmitätte päivänne?
Itse omistan kääpiökoiran, ja kerrostalossa elelemme. Teen kolmivuorotyötä, ja työajat ovat epäsäännöllisiä, mutta päivittäin koirani on n 8,5-9h yksin, riippuen työmatkojen kulusta. Koira pääsee kuitenkin useita kertoja päivässä ulkoilemaan, 15-30min aamu- ja iltalenkkien lisäksi myös päivittäin pidemmän, tunnin parin ulkoilun. Lisäksi treffailemme koirakavereita aina kun mahdollista. Usein koen hurjan huonoa omatuntoa jopa ruokakaupassa käynnistä, kun pitää jättää toinen vielä illemmalla toistamiseen yksin, mutta me olemme pärjäilleet sillä, että pari päivää työviikosta on ''mamman päiviä'', jolloin työpäivän ohella koira saa tietenkin tavalliset lenkkinsä ja seuraa, mutta illalla saatan vielä käväistä kaupungilla, jumpalla tai asioilla, ja sitten on taas hauvanpäiviä, jolloin keskitytään koiran aktiviteetteihin ja menemiseen tavallista enemmän. Pientä tasapainoittelua arjen keskellä :) Mites muilla?
Itse omistan kääpiökoiran, ja kerrostalossa elelemme. Teen kolmivuorotyötä, ja työajat ovat epäsäännöllisiä, mutta päivittäin koirani on n 8,5-9h yksin, riippuen työmatkojen kulusta. Koira pääsee kuitenkin useita kertoja päivässä ulkoilemaan, 15-30min aamu- ja iltalenkkien lisäksi myös päivittäin pidemmän, tunnin parin ulkoilun. Lisäksi treffailemme koirakavereita aina kun mahdollista. Usein koen hurjan huonoa omatuntoa jopa ruokakaupassa käynnistä, kun pitää jättää toinen vielä illemmalla toistamiseen yksin, mutta me olemme pärjäilleet sillä, että pari päivää työviikosta on ''mamman päiviä'', jolloin työpäivän ohella koira saa tietenkin tavalliset lenkkinsä ja seuraa, mutta illalla saatan vielä käväistä kaupungilla, jumpalla tai asioilla, ja sitten on taas hauvanpäiviä, jolloin keskitytään koiran aktiviteetteihin ja menemiseen tavallista enemmän. Pientä tasapainoittelua arjen keskellä :) Mites muilla?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minä olin myös hoitajana kolmivuorotyössä ajoittain ja opiskelin. Koira oli noin max 8-9 tuntia päivässä yksin ja en koskaan jättänyt sitä yksin enää ilalla. Mielestäni se olisi ollut liikaa.:) Koira on pieni koira. Viikonloput olin kokonaan koiran kanssa. Jos tiesin, että töiden jälkeen piti lähteä jonnekin niin vein koiran hoitoon edellisenä iltana. Minulla ehdoton sääntö on, että koira ei ole koskaan kauemmin yksin kuin työpäivän ajan, eikä iltavuoroja koskaan yksin ollut (vain siis päivällä). Jos oli ltavuoroja niin saatoin viedä viikoksikin hoitoon vanhemmilleni. Lisäksi, esim. kesällä jos olin itse tlissä niin annoin koiran aina vanhemmille tai muille mukaan mökille, ettei tarvitse olla yksin. Koirani kävi noin 1-4 kertaa viikossa kylässä jossakin tuolloin, jotta sillä olisi ollut sosiaalistakin aktiviteettia. Kävi esim. isälläni lenkillä isän ja isän koiran kanssa tai äidilläni herkkuillallisella. Vanhemmat hakivat autolla koiran (ja minut) kylään. On kyllä rakastettu koira meillä.
Nyt ei tällaisia ongelmia, kun olen äitiyslomalla ja mieskin luonnollisesti asuu kanssamme. Itse toivoisin, että koiraa ei otettaisi, jos sen pitää olla esim. aamukahdeksasta neljään yksin ja vielä illalal pari tuntia, mielestäni se on liikaa.
Hmm...mulla on ajan kuluessa vaihtunut kaikki harrastukset koirapuolelle, joten näitä "mammanpäiviä" ei oikeastaan tule, ellen lähde kaupoille tms. Sinnekin usein otan koiran mukaan autoon. Koira on mielellään kyydissä ja se kokee olevansa -mukana-. Koira on mukana kylässä ja kavereitten kanssa käydyillä picniceillä, joka puolella minne koiran vaan saa ottaa mukaan. Harrastan itseni takia juoksemista ja koirahan menee siinäkin mukana, jumpata voi kotonakin.
Normisti käyn kokopäivätöissä ja koiralla on pari kissaa seuranaan. Harkinnassa on toisen koiran hankinta. Ei niinkään ensimmäisen seuraksi, vaan omaksi harrastuskaveriksi, kun edelleen on vapaa-ajanongelmia :D
Ei se aika merkitse, kuinka kauan olet koiralle läsnä, vaan se kuinka kauan ja mitä teette jotain aktiivisesti yhdessä. Tätä mieltä mä olen. Jos töitten jälkeen käy reippaalla lenkillä ja tekee sille vaikka jäljen tai tokoa, jää koira suunnilleen tyytyväisenä kotiin, kun lähden kaupungille tms. Ja pitää sen kestää useampi päivä tylsääkin eloa, että käydään vain pikaisesti tarpeet tekemässä ja loput päivästä makoillaan, kun emäntä sattuu sairastumaan ;P
mulla on kaksi koiraa mieheni kanssa, tiettyjä paikkoja minne koira tulee mukaan ,mut ei me niitä joka paikkaan oteta mukaan. olisi ihan tervettä että koira on yksinki kotona ettei se oo ku käsilaukku koko ajan siinä. haluan että minulla ja miehelläni on muutaki n elämää ku koirat.. ja koiratkin oppii siihen ja eikä nyt tarvii ajatella et herranen aika tuo ei anna koirillensa aikaa, kyllä ne 3 krt päiväs pääsee ulos ja koirapuistoilut päälle ja mökkeilyt. mutaa itse en koht elä pelkästään koirilleni. nyt joku ajattelee että tollasella ei pitäs olla koiria ollenkaa. rakastan koiriani aivan tajuttomasti. mutta eikai koti äitikään jaksa koko ajan olla lasten kanssa vaan haluaa olla myös rauhasa ja täten saada omaa aikaa. kiitos
Itse en jätä koiriani yksin kuin työpäivän ajaksi ja silloinkin niillä käy pissattaja keskellä päivää. En voisi työpäivän jälkeen jättää niitä taas yksin. Mielestäni se on valintakysymys, jos koiran ottaa se ei makaa ensin yötä ja sitten 10 tuntia yksin kotona ja sitten taas paria tuntia, eli aktiviteettiä tulee 1-2 tuntia päivässä ja lopun aajn koira vain joutuu makaamaan! Ei ole koiran elämää, ei, ei minkään muun eläimen!
Vielä työelämässä ollessani käytin koiraamme 2x ulkona (aamuin illoin).Mieheni käytti iltapäivisin. Jäätyäni pois työelämästä ja mieheni sairastuttua hoidin koko "rumban" yksin eli koira 3x ulkona, huushollihommat ja sairaanhoito, harvoin kerkesin mihinkään rentoutumaan, mutta täytyi ajoittaa asiat niin, että pääsin. kyllähän sitä aika väsynyt ajoittain oli, mutta kyllähän niistä aina selvittiin "huumorilla"