jolle ette löydä käyttöä.
Itselläni on niitä kaksin kappalein eli kahvimitta! Minusta olisi aivan käsittämätöntä käyttää kahvimittaa, koska mittaan silmlläni tarkemmin kuin kädelläni.
Minä vain kaadan /ripottelen kahvijauhoa pussista.
Jotenkin ihailenkin ihmisiä, jotka käyttävät kahvimittaa, koska sen käyttö edellyttää jonkinlaista kärsivällisyyttä.
Mitenkäs teillä on mittaamisen laita?
Itselläni on niitä kaksin kappalein eli kahvimitta! Minusta olisi aivan käsittämätöntä käyttää kahvimittaa, koska mittaan silmlläni tarkemmin kuin kädelläni.
Minä vain kaadan /ripottelen kahvijauhoa pussista.
Jotenkin ihailenkin ihmisiä, jotka käyttävät kahvimittaa, koska sen käyttö edellyttää jonkinlaista kärsivällisyyttä.
Mitenkäs teillä on mittaamisen laita?
Vastaukset 25
Vanhimmat
Kyllä käytän kahvimittaa, niitä on jopa eri kokoisia. Esine jota en käytä..kampa on sellainen, koska käytän harjaa..
Onko kissalla oma kampansa tai harjansa?
Kyllä kissalla on oma harja, myöskin pieni kampa.
Laitatko sille rusetteja keikkumaan päälaelle?
No en, sekun on poika...;)
Voi! Ei kai Hän loukkaantunut, kun ajattelin tytöksi...
Mikätin!
Sille en ole löytänyt käyttöä.
Samppanjavispilä , heh..eivaankas , mutta kyllä monta tarpeetonta vehjettä on kertynyt.
Ripottelen kahvin pussista. Minä en taas ymmärrä miksi täytyy mitäta jopa 40vuotta useamman kerran päivässä lusikalla?
Jos kahvin juoja määrä vaihtuu niin sitten voi mitata.
Enkä ole koskaan tyhjentänyt kahvia johonkin purkkiin, miksi se täytyy siirtää pois pakkauksesta jossa se säilyy , suljen pussin.
Aloitukseen
Helppo nimetä. Se on iso ja valtavan painava kuvaputkitelevisio, jonka juuri hilasin ruokapöydän alle nelinkerroin taitetun kesäpeiton avulla. Seuraava vaihe on ruveta ottamaan selvää siitä, miten pääsen siitä ja digiboksista lopullisesti eroon. Myös yhden vaatekaapin pohjalta löytyy ylimääräinen tulostin, näppäimistö ja laatikollinen kaikenlaisia johtoja ja kaapeleita erilaisia reiällisiä metallimötiköitä joista en edes tiedä mitä ovat. Yksi jalkalamppu ja nojatuolikin joutaa samaan kyytiin.
Ehdottomasti mittaan kahvin, ei johtuisi mieleenikään ruveta kahvin aromeita pois tuulettamaan kaatamalla saati ripottelemalla.
Keitän vapaalla ollessani litran kahvia aamulla (tai aamupäivällä). Mikäli valmistan kahvin vain yhdestä laadusta, mittaan desilitran mitalla, vähän kukkurat puolitoista desiä. Useimmiten keitän kahdesta laadusta, neljä kahvimitallista tavallista peruskahvia ja kolme erittäin tummaksi paahdettua, esim. Parisiennea. Kukkuramitallisia, vuorotellen molemmista paketeista. Toistaiseksi on kärsivällisyys riittänyt mittaamiseen.
"Toistaiseksi on kärsivällisyys riittänyt mittaamiseen."
Hienoa! :))))
Oletko kulinaristi muittenkin juomien ja ruokien suhteen? Joku mies saisi varmasti hyvää huolenpitoa luonasi.
Enpä voi sanoa olevani.
Syön mitä sattuu mieli tekemään. Hernemaissipaprika vesihanan alla sulatettuna ja lusikalla suoraan siivilästä syötynä on verraten usein listalla talvisaikaan. Kotimaisten kasvisten ja marjojen sesonkiaikana teen vähän suuritöisempiäkin aterioita :). Juuri on tuolla tekeytymässä rahka johon laitoin kolmea sorttia leseitä ja pellavansiemenrouhetta. Pakastimesta otin sulamaan mustikkaa ja mansikkaa jotka lisään rahkaan.
Viinien ym.alkoholijuomien suhteen makuni on kovin kehittymätön. Mitä makeampi sen parempi. Punkuissa pehmeys ja "helppous". Kahvit ja teet taas ehdottomasti ilman sokeria.
Jos vieraita tulee, niin silloin saatan panostaa vähän enemmän ruoanlaittoon, tai panostankin. Mutta jos tulee vain yksi miesvieras, niin en välttämättä viitsi keittiössä aikaani kuluttaa.
Voi karmeus, miltä maistuu pelkästä Parisiennestä valmistettu kahvi. :/
Pitäkää te kakarat huoli vain kengistänne, ja antakaa turpaan sille joka sen ansaitsee, ja monottakaakin kunnolla.
Kaksikin paria saa omistaa, kunhan ne ovat raskaiksi punnittu.
Kunnon mono on hyväksi, sen käyttäminen kahvimittana parantaa hajuakin.
H.
Käyttämätön mitta on.
Mä en oikein tiedä syytä , mitta tosiaankin jäänyt käyttämättömäksi. Kahvin juominen mulla tosin tavallaan lekurintoimesta kielletty, mutta kyllä aina joskus sitä keittelen ja juon, muka salaa.
Kiinnittänyt huomiota, mä jotenkin onnistun lataan aina 8 kupillista vettä ja sopivan määrän kahvimuruja keittimeen.Se on jotenkinsellainen vakisatsi, minkä keittelen., kun keittelen.
Osasyy kahvin mittaamattomuuteen lie toi nykyinen mitta. Se kun on puolentoista kupin mitta, hankala laskea. Aikanaan, kun toi nykyinen keitin tuli ostettua, mukana tuli kahdenkupin mitta, Sillä tulikin juu lapettua murua paketista keittimeen, se oli helppo ajatella, kahdeksaan kupilliseen tarvi neljä mitallista. Vaan, kun se oli muovia, se meni aikanaan rikki.Sitten hommattiin toi nykyinen, rosterinen.Ja siinä se mittaileminen sitten jäi. hiljakseen.
Meillä silleen, muijalle pitääpi olla laihaa kahvia ja mulle vahvaa. Ei siinä mitat auta, kun kumpikin keittää kahvinsa laillansa. Ja kumpikin siis laittaa muruja laillansa. Kun mä keitän kahvin, muija narisee ja kun se keitää kahvin, mä narisen. Sellaista keskiarvoa ei oikein ole olemassakaan. Eli mitta joutava keksintö muutenkin.
=DW=
Aseet. Ei käyttöä, onneksi!
Tarvitsen kaikkia mittoja mutta niistä rakotulkilla on käyttöä vähiten.
Ladattavalla akulla toimiva viinipullon avaaja, popcorn-kone, leipäkone, sähköinen pähkinänsärkijä, lämpötaso, paristokäyttöinen klasien puhdistaja, pistorasiaan tuikattava ötököiden ja jyrsijöiden karkoitin, joka ei toimi, varsinkin kun ei ole edes jyrsijöitä, ja kaikkea muuta roinaa kaapit täynnä.
Kallein turhake on El-Lux, sisäilman jäähdytin. Jäähdytinteho minimaalinen, melu korviahuumaava. Täysin järjenvastainen, tarvii saman määrän korvausilmaa, minkä pukkaa ulos helteellä.
Ei ihme, että kaatopaikat käyvät pieniksi. Miksi pieni ihminen ostaa tavaraa, jota ei edes tarvitse?
Buahahahaahaaaaa
Tutun kuuloista listaa.Mutta yks peruskampe puuttui. Patteritoiminen shanjavispilä. Meillä dokataan juu joskus samppaakin, useimmin tosin kuohuviintä. Mutta toi vispilä oli sellanen kampe, että kun saatiin se jostain joululahjaksi, met naurettiin kamppeelle ties kuinka pitkään.
No kun samppoon idea on kupliminen ja sampanjavispilän idea on poistaa kuplinta :D
=DW=
Väärin, =DW=
Samppanjavispilän idea ei ole kokonaan poistaa kuplintaa, vaan vähentää sitä itselle sopivaksi.
Idea voi myöskin olla vähän leikkimielinen, lahja hänelle jolla on jo kaikkea.
Oma samppanjavispiläni (missähän muuten lienee) on lahjaksi saatu kaunis kaulakoru ja muutakin kuin korukäyttöä sille on ollut. Otan mielelläni esim. Pommacista, samoin monista kivennäisvesistä ja tietenkin myös samppanjasta ja kuohareista liikoja kuplia pois. Tilanteen mukaan tietenkin.
Patteritoimista samppanjavispilää en ole koskaan nähnytkään, se kyllä tuntuu aika turhalta kapineelta.
Samppanjavispilästä ainoa ammoinen havaintoni on, kun telkkarissa Hilkka Ahde sen tunnisti, jossain hupiohjelmassa.
Turhakkeiden lista on loppumaton.
Jotain viisitoista vuotta sitten kävin naapurissa tuppuravaari-kutsuilla ja ostaa täräytin soikean astian. Siinä on kuulemma hyvä vispata kakkutaikinaa.
Kertaakaan en ole vispannut, sillä en leivo kakkuja.
Kahvin mittaan mitalla, mutta kyllä osaan kahvinporot kaatamallakin laittaa.
minkä saanu lahjaksi, on korkkiruuvi. ei kertaakaan käyttöä sillä ollu, mutta olkoon nyt että lahjan tuojat näkee että tallessa on. semmonen pöydällä pidettävä, koristeellinen, siksi se on näkösällä.
Kaapin perillä tököttää käyttämättömänä tuppereilta ostettu haudutusastia, sitä en oo vuosiin käyttäny. Onhan näitä jotain muitaki mut tää tuli nyt ekana mieleen.
Kahvin laitan aina mittalusikalla, miun mittalusikka on sellainen pauligin-kahvikuppia muistuttava lusikka:) en oo koskaan keittäny kahvia mututuntumalla, haittaaks se? :))))
Enkä kaada kahvia koskaan purkkiin vaan laitan pakettineen purkkiin.
Tulipahan mieleeni kahvin säilytys paikka. Minä pidän kahvipurkin kaapissa, oon nimittäin nähnyt joidenkin säilyttävän kahvipurkkiaan jääkaapissa..? Onhan kahviki jonkin verran rasvaista, mutta kuitenkin..? :)
Pakastin, sinne laitetaan lämmin leipä, tai tuore liha, joka sitten lämmitetään, tai heitetään roskiin, kun ovat päässeet vanhenemaan.