Uudelleenko pikkutytöksi?

Mukavaa, että olet "löytänyt" ja uskallat ilmaista tätä puolta itsestäsi!

Omaa elämäämmehän tässä elämme, miksi tehdä aina kaikki toisten odotusten mukaan tai itseään pidätellen?

Eihän pukeutumisen tarvitse noudattaa mitään kaavaa, vaikka ikää olisikin - anna palaa ja hyvää syksyä Sinulle!!!

aina vaan paranee, itsekkin pidän otsatukasta nyt ja kun katson ekaluokan valokuvaa, tulee ihan sama olo, kuin olis ekaluokalla, kaikki taas alkaa uudelleen eli elämä on ihanaa ja kannattaa elää niin kuin itsestä parhaalle tuntuu..

Nänhän se tahtoo olla että kun ikää tulee, alkaa vähemmän välittämään siitä mitä muut ajattelevat; se voi olla välinpitämättömyytta, parempaa itsetuntoa tai kapinaa tms. tiedä häntä. Onko se hyvä asia sitten? Luultavasti tähänkin vastaus kyllä ja ei. Tiedän ikäisesi naisen, joka pukeutuu mielellään pinkkiin ja meikkaa samaan tyyliin; hienoa että voi olla oma itsensä vaikkeo todellakaan voi sanoa häntä kauniiksi, viehättäväksi vaan päin vastoin. Mutta eipä hän välitä siitä, mitä ihmiset ajattelevat tai millaiseksi hänet määrittelevät.

Kiva kun joku ykskaks innostaa ja tempaa mukaansa :)

kun vielä laittaa kestomeikin, ei kukaan huomaa kun ei meikkaa koko aikaa, ainakaan miehet ei huomaa :)

Sitäkös tää onkin? :)))
Mie leikkautin otsatukan, niinkuin tuolla ei hulia, ei murheitkin kertoo tehneensä.
Vanhin tyttäreistäni sanoi miulle, "äiti hei, näytät ihan saman näköiseltä kuin tossa kuvassa" se kuva on otettu ollessani n.5v. :))))

Ei taida olla kovin harvinaista tietynlainen lapseksi tuleminen. Tunnen jonkunkin tapauksen joka eläkeiän kynnyksellä tai jo koitettua on alkanut väkertää nukkeja, nukketaloja, niiden vaatteita, kerätä leluja ja tehdä muutakin jonka luulisi jo jääneen lapsuuteen vaikkei ole edes omia saati lastenlapsia.

Samaa kai kuin miehillä joista jotkut leikkivät moottorilennokeilla, sähköjunaradoilla ym ym ihan itse eikä tarkoituskaan ole päästää lapsia niiden lähelle.

Jotakin jäänyt vaille lapsena?

Itse käyttäisin sanaa lapsenomainen.

"Jotakin vaille jäänyt lapsena?"

Voihan olla että ovat vain sen luonteisia että innostuvat kaikesta ihanasta ja kauniista lapsen lailla välittämättä mitä muut siitä ajattelevat..

minua ihmetyttää liika totisuus elämässä, miksi ei saa olla iloinen ja miksi aikuinen ei muka sais olla lapsenomainen, lopulta kaikissa on lapsi aikuinen ja vanhempi, aika raskasta olisi olla vaan aikuinen koko ajan :)

No, eiköhän se ole ihan luonnollista...:)
.Ikä tekee tehtävänsä, olemme nimittäin lapsia vain kahdesti, ja josko se toinen kerta sulla jo huimaa vauhtia lähenee...?
.Niin, ja demntian alkuoireisiinkin mahtuu yhtä ja toista "hieman" höpsöä....Ymmärretään...:::))

mielummin iloinen vanhana kuin kitkerä ja katkera :))

Varmaan saatte pyörtymiskohtauksen. Mutta asiani ensin, olin poikani kanssa buertorigossa talvella kävimme markkinoilla ja osti oikein rimrsumekon väri hillitty ruskeankirjava,mutta siellä en aatelutkaan pitää,mutta kun tuun kotia. Poika
turvanani olen 74v rimsumekko,mutta ihanaa kangasta pidän kotimekkona,kun
tytötkään minulla ei ole leidejä.. Nauravat minulle höpäkölle,liekö mennyt
terassilla 1 lumuba kaaliin,vai olenko jo jatkuvassa huppelissa.
Olkaa nuoria te vielä.

Ei kukaan voi määrätä, mitä väriä minkäkin ikäisenä pitäisi käyttää, eikä sitä, kuinka paljon kiiltoa on hyväksytty määrä. On kiva katsella, kun ihmiset osaavat käyttää värejä, näyttävät hyvältä ja ovat tyytyväisiä omaan olemiseensa. Kypsällä iällä kannattaa suosia rennon reipasta tyttömäisyyttä tipumaisuuden (napapaidat yms.) sijaan. Tipuilu istuu paremmin pikkulikoille. "Takaa kuin lyseo, edestä kuin museo" vaikutelmaa kannattaa välttää.