Mitä buddhalaisuus sanoo homosuhteista?

Homojen ja lesbojen ongelma on sama kuin muidenkin: kiintyminen tunteisiin, aistikokemuksiin jne. Ei nirvanaa ellei lopeta tarrautumista.

tee harjoituksia

En tiedä pidetäänkö homoseksuaalisuutta yleensä buddhalaisuudessa mitenkään ongelmana. Itse en pidä sitä ongelmana.

Esim. Kymmenessä Elämänohjeessa
3. "Päätän, etten väärinkäytä seksuaalisuuttani, vaan elän puhtaudessa ja tietoisena aisteistani." Ohje tarkoittaa, itse ainakin ymmärrän,ettei vahingoita muita seksuualisuudellaan eli niin että toinen osapuoli kärsii tai aviorikoksessahan kärsii tietysti kolmaskin osapuoli. Eikä kärsimystä tietysti aiheuteta itsellekään.

On ehkä buddhalaisia henkilöitä tai buddhalaisia maita joissa homoseksuaalisuuteen suhtaudutaan kielteisesti, mutta asenteeseen voi vaikuttaa ympäristön yleinen ilmapiiri ja kulttuuri.

Kietoutuminen egoon, sen "pillin" mukaan eläminen on haitta ei hyöty, siksi se, ettei jää maailmaan kiinni, vaan ottaa siitä olennaisen ja päästää irti on tärkeää, jos seksualisuus, joka toimintana kokonaisuudessaan kuuluu egomme piiriin, siis lihallisuuteen,nautintoon ja kärsimiseen, ulkoiseen ei sisäiseen saa vallat, eli hallitsee toimintaamme, olkoon se homoilua tai heteroilua seksuaalisessa mielessä, on se pikemmin haitta kuin hyöty kehittymisemme kannalta.

Maallikkoharjoittajien seksuaalielämään buddhalaisuus ei puutu muutoin, kuin kehottamalla välttämään kaikenlaista seksuaalista riistoa, ts. toisen osapuolen seksuaalista alistamista, ei-vapaaehtoisuudelle perustuvaa prostituutiota jne.

Maallikkoharjoittajat voivat halutessaan pidättäytyä seksistä - elivätpä homo- tai heterosuhteessa - keskittyäkseen aika ajoin täydemmin henkisiin harjoituksiin.
Munkit ja nunnat ovat antaneet selibaattilupauksen, tosin etenkin Japanissa elää sellainenkin "uusbuddhalaisuuden" muoto, jossa munkit ovat perheellisiä ja pukeutuvat arkisesti.

Buddhalaisuuden suhtautumisesta homoseksuaalisuuteen kertoo mm. Saksassa toimivat ei-heteroille buddhalaisille/buddhalaisuudesta kiinnostuneille toimivat aktiiviset ryhmät.
Määrätyssä vaiheessa henkistä Tietään ihminen haluaa määrätyllä tavalla, myös sitoutua ja elää yhdessä valitun kumppanin kanssa; rakastaa ja tulla rakastetuksi henkilökohtaisella tasolla. Tällaisella vapaaehtoisuuteen perustuvalla rakkaudella on merkityksensä. Onko rakastettu mies vai nainen, on toisarvoista.

Puhdas Mieli on sukupuoleton, liittyy karmaan mihin ruumiiseen ja sukupuoleen ja seksuaalisuuteen syntyy. On hyväksi jos näitä oppii käyttämään kasvun välineinä.

Eli Buddhalaisuuden kannalta niinkuin muutkin ovat vastanneet homous ei ole ongelma. Tietenkin on harjoittajia joilla on jostain syystä oma mielipiteensä.

Kiitos kaikille vastauksista.
Itse olen kristitty mutta en koe kuuluvani kyseiseen uskoon.Ristiriitoja on niin paljon ja kirkko ei sitäpaitsi hyväksy homosuhteita.
Olen miettinyt eroa kirkosta koska se ei hyväksy minua siitä mitä olen eikä se anna mulle mitään.
En ole etsimässä mitään toista uskontoa mihin voisin kuulua mutta buddhalaisuus kiehtoo minua ja haluaisin oppia enemmän siitä.
Kun olen lukenut tältä palstalta buddhalaisuudesta koen 'kuuluvani' niihin periaatteisiin ja uskoon paremmin kuin mihinkään muuhun uskoon. Luonteeltani olen erittäin rauhallinen ja myötätuntoinen. En tuomiste ketään niinkun monet kristinuskoon kuuluvat tekevät. Uskon ihmisen hyvyyteen ja anteeksiantoon.
En nyt saa itseäni ilmaistua niinkuin haluaisin mutta kiitos vielä kerran vastauksistanne.