Kun huomaa toisen ihastumisen itseensä? Kysyy itseltään harhaa vaiko totta? Ihastuminen mielikuvaan ja pelko pettyä toiseen tai itseensä? Tyytymätön omaan tilanteeseen taloudellisesti ja sosiaalisesti vaikeuttaa sitoutumista toiseen? Jollei pidä itseään hyvänä/ rakastettavana on vaikeampi lähestyä toista?
Pakeneminen on helpompaa kuin kohdata mahdollinen kiinnostava ihminen? Tänä päivänä pidetään kulisseja pystyssä, vaikka perustukset olisivat kuinka hataralla pohjalla.
Mulla ei ole velkaa ja raha-asiat suht hyvällä mallilla, mutta omaisuutta vähänlaisesti,suhteessa kavereihini, tämä tuottaa riittämätöntä oloa itsessä. Työstressi epävarmaolo tulevasta ei ainakaan helpota omaa tilannetta.
Nykyään pitäisi olla tyytyväinen, kun on töitä jne. Minä ajattelen, että pitäisi vaihtaa työpaikkaa jne. kun olen siellä vähän niin kuin olosuhteiden uhri? Josta en halua syvemmin kertoa. Keskittyminen tekemiseen kärsinyt ns. inflaation omalla kohdallani, mikä harmittaa/turhauttaa.
Kaikki lähtee itsestä ja itsensä kehittämisestä, tässä olen nyt aika alkuvaiheessa. Aika näyttää löydänkö sieltä avaimen ulospääsyyn kaikesta näistä peloista, joita tällä hetkellä läpikäyn? Olenko riittämätön toiselle, josta taidan olla kiinnostunut tällä hetkellä? Kiinnostus lähti kyllä toisen käyttäytymisestä minua kohtaan? Tällä hetkellä olen kieltänyt tämän, enkä ole toista osapuolta suuremmin rohkaissutkaan asiassa. Olen keskittynyt vain omaan tekemiseen sporttailun merkeissä, mikä ymmärrettävää tässä tilanteessa, toivottavasti en särje toisen sydäntä käyttäytymiselläni (ikäero n.20v.)? Muuri on suurin ongelmani, joka on rakentunut vuosien saatossa ( 40m).
Tässä vaan neuvoksi nuoremmille, että sosiaalinen aktiivisuus on hyvästä, mutta siinä hyvä olla järki ja tunteet mukana. Roikkua ei kannata sellaisessa seurassa, jossa et saa arvostusta/ omaa tilaa. Itselläni kuitenkin monipuolista liikuntaa nuoruudessa (yleisurheilu, suunnistus, pingis, jääkiekko, fudis,kaukalopallo, sähly ja kuntosali). Tunne puolella on lukkoja, aika näyttää, miten helposti niitä saa auki?
Luonteelta olen nuorempana ollut muka kova ja pelkäämätön, nyt käyn mennyttä samalla läpi eli katson peiliin ja yritän tasapainottaa itseäni.
Pakeneminen on helpompaa kuin kohdata mahdollinen kiinnostava ihminen? Tänä päivänä pidetään kulisseja pystyssä, vaikka perustukset olisivat kuinka hataralla pohjalla.
Mulla ei ole velkaa ja raha-asiat suht hyvällä mallilla, mutta omaisuutta vähänlaisesti,suhteessa kavereihini, tämä tuottaa riittämätöntä oloa itsessä. Työstressi epävarmaolo tulevasta ei ainakaan helpota omaa tilannetta.
Nykyään pitäisi olla tyytyväinen, kun on töitä jne. Minä ajattelen, että pitäisi vaihtaa työpaikkaa jne. kun olen siellä vähän niin kuin olosuhteiden uhri? Josta en halua syvemmin kertoa. Keskittyminen tekemiseen kärsinyt ns. inflaation omalla kohdallani, mikä harmittaa/turhauttaa.
Kaikki lähtee itsestä ja itsensä kehittämisestä, tässä olen nyt aika alkuvaiheessa. Aika näyttää löydänkö sieltä avaimen ulospääsyyn kaikesta näistä peloista, joita tällä hetkellä läpikäyn? Olenko riittämätön toiselle, josta taidan olla kiinnostunut tällä hetkellä? Kiinnostus lähti kyllä toisen käyttäytymisestä minua kohtaan? Tällä hetkellä olen kieltänyt tämän, enkä ole toista osapuolta suuremmin rohkaissutkaan asiassa. Olen keskittynyt vain omaan tekemiseen sporttailun merkeissä, mikä ymmärrettävää tässä tilanteessa, toivottavasti en särje toisen sydäntä käyttäytymiselläni (ikäero n.20v.)? Muuri on suurin ongelmani, joka on rakentunut vuosien saatossa ( 40m).
Tässä vaan neuvoksi nuoremmille, että sosiaalinen aktiivisuus on hyvästä, mutta siinä hyvä olla järki ja tunteet mukana. Roikkua ei kannata sellaisessa seurassa, jossa et saa arvostusta/ omaa tilaa. Itselläni kuitenkin monipuolista liikuntaa nuoruudessa (yleisurheilu, suunnistus, pingis, jääkiekko, fudis,kaukalopallo, sähly ja kuntosali). Tunne puolella on lukkoja, aika näyttää, miten helposti niitä saa auki?
Luonteelta olen nuorempana ollut muka kova ja pelkäämätön, nyt käyn mennyttä samalla läpi eli katson peiliin ja yritän tasapainottaa itseäni.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ahaa, löysitte sitten toisenne lauantaina...arvasin :). . No, rohkeasti vaan. 20 v. On jo aikuinen ja voihan hän olla ikäisekseen kypsä. Mä hymyilen kun näen teidät yhdessä. Ehkä minullakin on silloin käsi toisen kädessä. Hyvältä näyttää. Anna palaa. Ansaitset jotain kivaa.