Koirakokemusta mulla on ja tämä ei todellakaan ole ensikoirani. Ostin suloisen sekarotuisen, joka vaikutti 8-viikkoisena normaalilta kivalta pennulta. Aika pian huomasin luonteessa ei niin mukavia piirteitä, arkuus, itsepäisyys, epävarmuus, jopa vihaisuus...Koira on vaikeampi kuin kaikki koirani yhteensä. Olen hieman surullinen, edessä kukaties 15 vuotta ja nyt jo vieraat eivät saa silittää, urokset tulla lähelle. Koirani on toki rakas, enkä siitä luovu, mutta se ei vain ollut sellainen nössö jonka saa vääntää solmuun. Onko muille käynyt näin? Varmaan on ja aika moni myynyt koiraa etteenpäinkin. Onko kohtalotovereita? Tätä koiraa en lapsiperheelle suosittelisi, onneksi lapset on jo isoja.
Pettynyt koiraani
Rakas piskini
553915
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 55
Vanhimmat
Eipä ole itselleni käynyt vastaavalla tavalla, mutta aikas raskaalle tuo sinun tulevaisuutesi vaikuttaa. Vaikka itse en ole samaa kokenutkaan niin luulen, että pistäisin sen koiran lopettamisen varteenotettavaksi vaihtoehdoksi listallani.
Idiootti...
mitähän jos harkitset tosissa lopettamista. Siis ei kiertoon ongelmatapausta vaan suosiolla piikille. Koirissakin voi olla synnynnäisesti sekopäitä luonnehäiriöisiä. Ei sellisen kanssa kannata tapella vuosikausia.
http://www.youtube.com/watch?v=GR9aUTX-d-E
tossa on hyvä linkki mikä kannattaa katsoa, ku menette katsomaan ja valitsemaan pentua ja miksei tietty sama päde aikuiseenki koiraan. itse tein tämän testin omalle koiralleni (pennulle)
testasin 3 pentua, pentuja oli kuusi mutta olin erityisen kiinnostunut kolmesta. kaksi pentua oli ok, mutta yhdellä oli taipumusta selvään agrressioon, joten sellaista koiraa en ottanut. pidin koiraa sylissä, selällään, mahallaan, hiplasin sen tassuja (kynsien leikkuu) annoin sille ruokakupin, otin sen pois siltä, se murisi ja hyökkäsi kädelleni, leikin pallolla sen kanssa se puri taas kättäni, jätin sen yksin huoneeseen lähdinpois, se jäi vinkumaan (eroahdistus) eli katoin ja testasin millainen koira se olisi tulevaisuudessa.
no kasvattajat sanoi, että sä selvästi olet perehtyny asiaan että ei ole muut tehny tuota testiä pennuillensa :) minä tein ja fiksusti. nyt mulla on täällä kainalossani 2v maailman paras ja kiltein koira, jolla ei oo eroahdistusta, aggressiivisuutta, ei dominointia, pitää lapssista... ym. eli kannattaa varmaan testata se pentu kunnola ennenku tekee päätöksen ottaa juuri se pentu.
nyt olen menossa katsomaan toista pentua, ja aion tehä saman ns. tarkastuksen uudelle tulokkaalle ja vanha koirani lähtee mukaan :)
voisin sanoa se että jos valitsee vaan pennun mikä näyttää söpöimmältä se saattaa olla huono ratkaisu , ei mulla muuta. KIITOS JOS JAKSOIT LUKEA! :)
kiitti, vähäkö teen samalailla ku meen kattoo pentua. kiitos
Ihan kiva video - luulin vaan että on ihan päivänselvää, että pennun reaktiot eri asioihin katsotaan läpi. Itse lyön myös käsiä voimakkaasti yhteen (paukkuarkuus?) ja tönäisen pentua (hyökkääkö vai katsooko?)
Voi olla, ettei kasvattaja anna tulla vanhan koirasi mukaan. Ensinnäkin pentujen emä stressaantuu, pentuja ei ole rokotettu ja on myös sairauksia, johon ei ole rokotteita.
no se kasvattaja jonka luona kävin ni sen koirille ei ainakaa kukaa testejä tehny, huolestuttavaa, eikö? otetaan aina vaan se suloisimman näköinen....joka voi olla täys sekopää. kasvattaja sanoi että saan jättää koirani toiseen huoneeseen ja mennä pennun kanssa sinne, kattoo miten tulee toimee. tottakai kysyn luvan.
Mitäs rotuja kyseessä?
Voisimpa sanoa.
No mulle tuli mun eka koira v95.Aivan ihana sekarotuinen.Kunnes tajusin saaneeni lähes pedon.Ei ollut meillä niitä onnellisii hetkiä jolloin rapsutellaan pentua ja leikitään-.Koko ajan puremista ja repimistä.Joskus juoksin vessaan itkemään.Ja pikkuneiti ei ees yrittänyt opetella ulos hätiään tekeen.Teki viel 8kk sisälle.Mä vaan jotenkin jaksoin.Kunnes yhtäkkiä muutti tapojaan.Mä en ikinä lyönyt,otin useasti niskasta kiinni jolloin se sai sellaset raivarit et huh huh.Huomasin että hei, tostahan on tullut kiva hauva.Aikaa kului kaiken kaikkiaan yli vuosi kun taisteltiin.Ja onneksi se ei ikinä tuhonnut paikkoja.Jos kaiken lisäksi niin ois tehnyt en ois katellut.Tyttö pyöräytti 9 pentuakin ja nekin kuulemma aika raivoisia.Elipäs tuo 14 tervettä vuotta ja on edelleenkin mulle ykköskoira vaikka nyt tuossa makaa suloinen rottweiler.Tää seropi oli rotikan ja lapinporokoiran sek.Eli kyllä raivoisa pentu voi tapansa muuttaa toisilla menee vaan aikaa ja monet ei tietysti jaksa,ymmärrän hyvin.Myös tämä nykyinen oli aika raju pentuna mutta nyt osasin suhtautuu eri tavalla ja hän on tosi leppoisa kiva koira.
Rotikan ja porokoiran sekoitus vaikuttaa aika mielenkiintoiselta, ja sitä tosiaan on taitanut ollakin :)
Itel ensimmäisen koiran kohdalla niin, et alku oli masennusta, pelkäsin koko ajan että teen jotain väärin, yöllä heräsin tarkistamaan elääkö pentu (nukkui niin hiljaa). Pentu oli myös hyvin arka, meni seinän pielustoja, pelkäsi kaikkia ääniä ulkona, pelkäsi ihmisiä..pelkäsi kaikkea. Sisäsiisteysoppi oli todella vaikeaa - oppi sisäsiistiksi vasta 7kk iässä (mutta edelleen jos on kiihtynyt kusee alleen ja koira on pian 2 vuotias). Pelkää edelleen miehiä, lapsia, autoja, vieraita, kovia ääniä, huutavia ihmisiä, oudosti käyttäytyviä ihmisiä, vihaisia ihmisiä, isoja ihmisiä, vieraita koiria, joitain tuttuja koiria (jopa sellasia jotka on sen polven korkusia) jne jne jne.... Omistaa korvat päässä milloin haluaa, tottelee milloin haluaa (käsken istumaan ulkona, katsoo vaan häntä heiluen ja saattaa vaan lähteä tepastelemaan ja haistelemaan muita hajuja eikä välttämättä tule kutsusta takaisin vaan vilkaisee vain ja heiluttaa häntää..koira sekarotuinen jossa eniten metsästysrotuja). On liian pehmeä. Joskus itken sitä kun turhaudun, etten saa tästä koirasta sellaista jonka halusin koiran olevan, mutta silti aion pitää koiran, rakastan kuitenki sen vertaa paljon sen luonteesta riippumatta. On minulla sitten toinenkin koira, tämä taas on aivan vastakohta tälle vanhemmalle ja sellainen unelma kuin toivonkin koiran olevan eli tämä sitten tasapainottaa näitä mun tuntemuksia.
Aloittajalle. Mnkä ikäinen koirasi on nyt, pentu vielä kuitenkin?
Jospa keskittyisit vaan kouluttamaan koiraa ja luomaan hyvää suhdetta välillenne. Kuvailet käytösasioita, joihin koulutuksella pystyy vaikuttamaan. Pidä johtajuus tiukasti itselläsi, ja aseta pennun käytökselle jämäkästi rajat. Luonteikkaasta pennusta tulee aikuisena hieno koira, kun jaksat vääntää. Olitko jo unohtanut, että koiratkaan eivät synny valmiiksi koulutettuina, vaan vaativat omistajaltaan runsaasti työtä ensimmäisenä vuotenaan?
meillä kohta iso 2 v narttu ja luonnetta löytyy. ihan puhdasrotuinen kylläkin ja käyttölinjaa.(spk)
meillä myös 4v uros spk, 3v narttu spk 6kk narttu spk.
tuo toisiksi nuorin on kyllä oikein tulta ja tappuraa verrattuna muihin koiruuksiimme.
tuntemattomista koirista ei pidä, varsinkaan pienistä.joten onneksi sosialistaminen hyvin pennusta asti kylämme koiriin on tuottanut tulosta.
vieraita kohtaan on hyvin epäluuloinen ja vahtii tuntemattomia ihmisiä jos kodissamme joitain on kylässä ja välillä neidin mielestä hyvinkin epäilyttävät vieraat tarvii haukkua/murista vielä kun he ovat talossa.tutut kyllä ottaa häntäheiluen vastaan.
kaupan pihaan voi huoletta tämän neidin jättää, kukaan ei lähelle pääse kun neiti on hihnassa kiinni.ei edes puolisoni jonka koira tuntee hyvin.eli olen ainoa joka voi koiran irroittaa.
autoa neitimme vahtii niin että oksat pois, hirveän lähelle ei tarvitse mennä kun jo alkaa varoittamaan että älä muuten tule tänne autoon edes kokeilemaan.
lastamme kohtaan neiti on myös hyvin vartioiva. vaunujen lähelle ei lenkillä kukaan muuten tule.
siinä hiukan meidän "pikku"neidistä.
kuullostaa pahemmalta mitä onkaan..
silti pärjäämme vallan mainiosti tämän tapauksen kanssa vaikka luonnetta löytyykin. ja kaikkien neljän kanssa lenkkeilemme yhdessä.
ovat nuo suomenpystykorvat. ;D Mulla melkein samanlainen herrasmieshaukku. Ääni senverran kova että ei kukaan kaupan pihassa lähelle tule eikä käpälöi. Ja jos tulee, niin se on takuulla viimeinen kerta kun vierasta koiraa lähestyy. Muuten antaa ihmisten olla kunhan kukaan ei hänen kuninkaalliseen korkeuteensa mitään huomiota kiinnitä. Muksuja vähän arastelee ja mielellään paimentaisi ne kuriin ja herran nuhteeseen. Mopopojat ja Bandidoksen luotettavat ystävät saavat vieläkin kuulla kunniansa, mutta onneksi ikä alkanut jo tehdä tepposia eikä jokaista viitti paimentaa. Myöskään kylän urhohaukkujen kanssa ei enää paljon skismaa tule kuin korkeintaan jossain kokoontumisessa johon tulee kolmanneksi pyöräksi narttu. Tai no narttujen juoksuaikaan sitten kyllä öykkäröidään vieläkin nuoruusiän malliin.
kuulostaa teidän kummanki spk omistajien suusta kuultuna niiku noi asiat olis huumoria,,, ei ei ne on vikoja koirienne luonteissa. koiranne ovat luonne sairaita, en kehuis noista asoista
että tavallaan luonnevikahan tuo on, eikä näin tarvitsisi olla. Hyvä puoli tässä on sentään että suomenpystykorvat on senverran pienikokoisia että ne nyt pitää kurissa vaikka olisi useampikin kappale, kuten tuolla ylemmällä.
Ja oikeastaan ihan hyvä se on että koira vähän pitää silmällä satunnaisia vierailijoita, ettei tarvi sitten jälkeenpäin ettiä vaikka mihin katosi lompakko pöydänkulmalta tmv.
No tuota ei kyllä kukaan muu voi hoitaa. Varmaan kiva olla koiran kanssa naimisissa - no kukin tyylillään.
Kyllä se on niin että hyvä suomenpystykorva päihittää huonon akan mennen tullen. Räksyttäähän toi, muttei jäkätä ja jankuta. Ja toisin kuin akka niin sehän hiljenee kun käskee ;D
Niin ja juopon laiskan ukon.
Mukavempi kuitenkin olla ilman koiraa ja ukkoa.
Samaa mieltä. Musta tuntuu että ihmiset joilla on luonnehäiriöinen koira tottuvat siihen ja alkavat kuvitella sen olevan normaalia koiran toimintaa. Itse tiedän, että oma koirani ei purisi ketään. Mielestäni ihmisiin aggressiivisesti suhtautuva koira ei ole normaali. Ehkä sille on tehty jotain tai harvoissa tapauksissa voi olla kyse synnynnäisestä luonnehäiriöstä. Ei todellakaan mikään ylpeilyn aihe. Toisaalta yleensä koirat muistuttavat omistajiaan ja peilaavat huonot ja hyvät tapansa sieltä.
Tämän vuoksi kannattaa ottaa rotukoira ei seropi niin tietää mitä rotuja koirassa on ja kuinka haasteellinen koira tulee olemaan.
En tiedä onko sinussa ja sinun koulutuksessa vika vai missä..ehkä sinulla on ollut edelliset ns.helppoja rotuja ja nyt sait vain normaalin haasteellisemman ja koulutustaitosi joutuu koetukselle.
ITselläni ollut aina haasteellisempia rotuja joiden kanssa joutuu pähkäilemään enemmän. Ja viimeksi oli koira joka ei todellakaan ollut helppo mutta pois en sitä antanut ja nyt kun koira eli pitkän iän niin sanoisin että siitä tuli koira joka oli se joka antoi eniten kaikista koiristani ja opetti eniten. Ikävä on vieläkin..:( Ja jossain vaiheessa mietin jopa sen poisantamista mutta onneksi niin en tehnyt...vaan opettelin lisää koirista eleistä kasvatuksesta ja koulutuksesta. Jos koiraani ei olisi ollut en tietäisi sitä mitä tiedän nyt. Koiran luonne pitää hyväksyä ja katsoa mitkä on sen vahvuudet ja lähteä siitä. Usein ihmiset vain alkaa kovistelemaan ja alistamaan koiraa mikä vie vain luottamuksen pois. Sinulla lienee arka epävarma koira ja silloin luottamus(hyvä johtajuus tukee koiraa, itsepäisyys hallitaan hyvällä motivoinnilla ja innostamisella ja epävarmuutta tuetaan kehunnalla ja hyvillä suorituksilla kannustuksella muttei säälillä. Ajoitus ja yhdenmukaisuus on a ja o. 8vk pentu on pentu josta ei luonnetta vielä kunnolla näe.
Koirasi vihaisuus voi olla seurauksena huonosta johtajuudesta luottamuksen puutteesta ja sinun eleiden tunnistamisen puutteesta. Ohjaus koiran kasvaessa on tärkeää ja kun koira luottaa sinun kykyyn hallita tilanteita niin sen ei tarvitse lähteä itse tilanteita hallitsemaan. Omistushalukin reviiritietoisuus voi olla syy kanssa vaikea tietää näin näkemättä.
Lisään vielä että en ole seropeja vastaan ollenkaan mutta jos hakee tietyntyyppistä rotua niin pitää tiedostaa asia että seropi ei ole tietynlainen välttämättä. Ja samassakin rodussa vaihtelevuutta on.
Toki auttaa että tietää rodut joita pennussa todennäköisesti on.
mull löytyy suomenpystykorva-bordercollie sekotus, ei oo borderin aktiivisuutta eikä pystiksen jääräpäisyyttä....eli rotujen mukaa olis ollu odotettavissa näitä asioita. koirani on erittäin fiksu ja alistuva. äsken teki pahojaan, komensin sen tuulikaappiin ,siell se o ollu nyt ns. häpeemäs 4 tuntia. ja joo sillä oli vettä siellä. mulle sanottii ja varoteltii et älä ota koiraa missä on borderii sun laiskuus tekee siit sekopään, eipä oo tehny hyvin sille riittää aamu ja iltalenkki ja koirapuistoilut päälle, ei se tarkoita et jonku tiety koiran kaa täytyy tehä just sitä mihin se jalostettu. sukulaisil monil o huskyjä elää kerrostalos, ykskää ei harrasta vetoa koirilla, silti ne ok koiria... et se siit
siis mitä..miten sinä koulutat koiraasi..pistät häpeämään tuulikaappiin. Voi hyvä sylvi. ..? Häpeemässä?
"äsken teki pahojaan, komensin sen tuulikaappiin ,siell se o ollu nyt ns. häpeemäs 4 tuntia"
Joskus ihmettelen miten koirat käyttäytyy niin hyvin vaikka ihminen kouluttaa miten sattuu. Ihmisten on vaikea ymmärtää koiraa ja sen käytöstä mutta silti vaaditaan koiralta aivan ihmeellistä tilannetajua ihmisestä.. :(
Voi hyvä kouluttaja.
Kerro ettei koiran häpeämisellä ole mitään vaikutusta.
Siis kaksi tyhmää koiran isänta ja sä.
Siis koira tekee jotain tyhmää. Jos saadaan rysän päältä tulee kielto moite tai jotain.
Jos löytyy kotoa tuhottu poissaollessasi ei auta "jäähyt".
Ei vaikka istuisi päällään ulkona koko yön.
Koira muistaa että jotain on kielletty. Esimerkiksi kissan ruoan syönti.
Ja tottelee kiellosta. Mutta jos emännän katse herpaantuu, tyrkkää kissat sivuun ja syö.
Tuulikaapit ei auta mitään. Ei koiran muistikuvat ole pitkään taakse, eikä ymmärrä pahoja tekojaan ollenkaan, muuten kuin juuri hetkessä kertoa, että EI.
Oikeesti ihmistenkään muistikuvat ei ole kovin taakse päin suuntautuvia.
Kiellän koiraani kissan ruoasta ja vahtaan, että kielto toteutuu.
Koiran vietti mielellään kertoo, että jätetty ateria on tarjolla oleva ateria.
Se on geeneissä jostain tuhannen vuoden takaa. Siitä on vaikea moittia.
Sinusta pitäisi tehdä eläinsuojeluilmoitus!
Laiska omistaja pitää koiraansa tuulikaapissa,
ettei tarvitsisi aktivoida sitä tai jopa lähteä sen kanssa ulos?
Taidat tosiaan olla itse hoidon tarpeessa...
Pidät koiraa neljä tuntia tuulikaapissa häpeämässä??? Oletko itse luonnevikainen?? Mikä tarve sinulla on alistaa koiraa, joka ei tosissaan tajua enää neljän tunnin päästä miksi on yksin tuulikaapissa. Huonosti koiraa kohtelevat ovat verrattavissa naistenhakkaajiin, molemmissa alistetaan puolustuskyvyttömiä..
Kiitoa vastauksista! Koirani on siis puolitoistavuotias uros ja roduista ei ole varmaa tietoa, molemmat vanhemmat on sekarotuisia.
Nyt on oman kasvamisen paikka. Joudut opettelemaan aivan uusia asioita koiran koulutuksesta ja hoidosta. Perusasiathan luultavasti jo osaatkin - nyt on uusien haasteiden aika.
Minulla oli sama vähän sama tilanne muutama vuosi sitten - olin tosi pettynyt, mutta eipä auttanut: koirakentälle tämän surkimuksen kanssa, joka pelkäsi varjoaankin. Siitä sitten pikkuhiljaa...nyt tulemme juttuun ihan hyvin.
Cesar Millanin sanoin: "Et saa aina sitä koiraa, jonka haluat, vaan sen koiran minkä tarvitset"
"Cesar Millanin sanoin: "Et saa aina sitä koiraa, jonka haluat, vaan sen koiran minkä tarvitset"
Olipas hyvin sanottu. :)
Hei nyt järki käteen! Oletan tekstistäsi että pentu ei ole vielä kovin vanha, eli sinulla on kaikki mahdollisuudet vaikuttaa pentusi käytökseen. Mitä varmimmin kyseessä on uhmäikä ja koirasi testaa sinua.
Antaisin sinulle ohjeeksi mennä koirasi kanssa pentukurssille ja sosiaalistaa sitä mahdollisimmanj paljon. Tulevaisuutesi koiran kanssa on sitä kautta paljon mukavampi kun saat tukea ammattilaisilta. Itse kamppailin aran shelttini kanssa, kävimme pentukurssilla ja kuljetin sitä joka paikassa pienestä pitäen. Nyt koiran ollessa 1v. olemme aloittamassa kilpailu-uran tokossa.
Eli toivoa on AINA! Sinun täytyy nyt tehdä vain enemmän töitä tämän koiran kuin edellisten koiriesi kanssa.
Jaksamista!
Hei tää ei kuulu tähän palstaan , mutta kertokaa jos tiiätte mihin voin tehdä ilmoituksen Pentutehtailuista?? vai voiko niitä edes tehdä ja miten kenelle ?? tiedän yhden ihmisen lahdesta.. ja nyt saa loppua toi koirien rääkkäys.. oikeesti tosi surullista.. saako ne mitää sanktiota siitä , kyseinen "kasvattaja" tuo ne venäjltä ja ei ole suomen kennelliin rekisteröityjä... voinko mä tehä asialle jtn ??
että kyseessä on salakuljettaja niin yhteys tulliin tai poliisiin. Molemmille voit tehdä ilmoituksen nimettömänä.
Jos taas tuo koirat maahan laillisesti, niin silloin hän on koirien maahantuoja etkä voi mitään. Paitsi ehkä usuttaa verottaja tarkastamaan liiketoimet.
kyseisellä henkilöllä on koko ajan ilmoituksia Ranskanbulldogeista lahdesta esiintyy nimillä annemari , anneber tai muuta vastaavaa.. hakee niitä venäjltä ja tekee suorasanaisesti bisnestä, ja aina vain käteinen käy, ei oo missään töissä, eikä maksa veroja siitä.. siis tosi piimeesti hoitaa asiat..
ilmoituksia on ainakin apulassa, mikä keltainen pörssi ja tori.fi yms..
nuo edelliset paikat(tulli, poliisi, verottaja) joko erikseen tai sitten yhdessä lopettavat hommat lyhyeen. Laadi ilmoitus ja liitä mukaan todisteet(ilmoitukset, valokuvat, ääninauhoitukset ym). Viranomainen sitten hoitaa loput.
Hyvä koiraan pettynyt.
Käännä katse ylöspäin peilin luona, siellä on se johon pitää olla pettynyt.
Koira on koira. Koirat, rotukoirat ja seropit on kaikki yksilöitä.
Koirasi on nuori vielä ilmeisesti kun odotat sitä vuosien kulkua huolissasi.
Älä missään nimessä pistä kiertoon.
Oma piskini on rotupiski. Koulutuksesta on minulla paljon teoriatietoa mutta hieman lepsu ja laiska luonne. Hyviä koirakirjoja on tarjoilla. Lisäksi koirien kouluttajia, joihin kannattaa perehtyä tarkasti etukäteen esimerkiksi netissä.
Vaikka joku pehmeä koira on antanut aiemmin anteeksi virheesi koulutuksessa tämä ei anna. Kaikkea pystyy rauhassa harjoittelemaan, vieraiden tapaamista, olemista omassa paikassa jos vieras tulee, luvan kanssa tervehtimistä. Jos koira murisee vieraille, on todennäköisesti peloissaan.
Oma koirani kasvoi isossa pesueessa ja joutui ilmeisesti alistetuksi ja varastettiin herkkupalat. Piilotti herkkuja paniikinomaisesti kun tuli meille. Siirsi paikasta toiseen ja
murisi puolustaen herkkua, kaikille lähestyville. Jopa puri. Tämä paniikki on mennyt ohi, kun kukaan ei koskaan ole uhannut herkkuja. Herkun antamista ja poisottamista on harjoiteltu, palkkiona toinen herkkupala.
Taloa puolustetaan vahvasti vierailta samoin minua emäntää varsinkin miehiltä.
Ulkona kierretään kaukaa yleensä vieraat ja tarpeelliset tuttavuudet tehdään varoen, lahjoen. Ei jokaisen kanssa ole tarkoitus juttua vääntää lenkillä.
Eikä kukaan vieras koskaan syöksy silittämään haukkua ennenkuin tutustumisrituaalia on käyty läpi. Nyt vuosien jälkeen tuttuja moikataan jo iloisena.
Ventovieraista ei niin väliä.
Toisille koirille yleensä rähistään varsinkin uroksille (uros tämäkin). Kastrointi ei paljoa auttanut. Pienille koirille ja nartuille ei niinkään rähistä. Vuosien harjoittelu
on tuonut tulosta hiljalleen ja jo melkein yli 50% päästään ohi, ilman että huutaa kurkku suorana. Tätä tekee monetmonet koirat ja tämänkin koulutus ja hillintä on ollut vaikeaa kun suurin osa rähjää takaisin.
Jos sulla on koirallisia ystäviä joitten kanssa haluaisit jutella, katso Tuire Kaimion kirjaa pennun kasvatuksesta. Hiljaa lähestyen harjoittelette. Ei joka piskiä tarttekaan tervehtiä häntä heiluen.
En usko koirasi olevan aggressiivinen vaan peloissaan ja epävarma. Piski saattaa olla epävarma johtajuudesta ja kohtaamisessa yrittää hoidella tilannetta.
Eli koirasi on erilainen. Ei sellainen, joka käy koirakoulun luokat 2-3 luokkaa kerrallaan, vaan sellainen joka tuplaa joka luokan ja parhaat jopa triplaa. Eli hissunkissun harjoittelette pienin askelin tärkeitä asioita, koirien kohtaamista, ihmisten kohtaamista (ei tervehtien), polkupyörien kohtaamista, lapsien yms...
Taloon tulevien vieraiden kohtaamista...
Ja noin miljoona kertaa istumista, paikallaan oloa...
Olen ihan varma, että sitten kun koirani on vanhus, jotain 12 vuotias, silloin olemme pikkuhiljaa päässeet koirien kohtaamisen opiskelussa valmiiksi. Ja yksi hieno asia
on että kun pidän pannasta ovella raivokkaasti haukkuvaa piskiä, ei nämä
"kuurot" romaanikerjäläiset, eikä jehovalaiset ole niin innokkaina jalka oven välissä sisään tulossa, eikä tältä mummolta kulkukauppiaat lompsaa varastele.
Siis mikä idea on pitää tuollaista koiraa? Mikä siinä on kivaa? Tehdä elämästä tolkuttoman hankalaa jonkun rakin takia. Tuollaisissa kodeissa on muuten kamala käydä kylässä, missä on "haasteellisia" elukoita lemmikkinä, eikä kadullakaan ole mitään kivaa niiden räyskytystä kuunnella.
Mutta jos pennun ostaja ostaa vain luonnetestatun tasapainoisen pennun, niin kuka sitten ostaa nämä muut, jotka ovat niitä ehkä ongelmallisia koiria? Mitäs näille muille tehdään jos kymmenestä pennusta vaan viisi on hyviä ja loput sitten huonompia. Ostaako ne hännänhuiput sitten juuri ne ihmiset jotka ei älyä testata pentua? Eli kaikkein kokemattomimmat ihmiset?
koira on aina sinun klooni ja sinun koulutuksen tulos. Arkuuden, epävarmuudet saa pois pitkäjännitteiselle rohkaisemisella ja palkitsemisella. Vihaisuus on väärän koulutuksen tulos ja usein se on pelkoa ja epävarmuutta. Ja koira itselkin kärsii näistä piirteistä.
Koira vaistoaa sen jos olet pettynyt siihen ja vaistoaa sen jos olet iloinen ja tyytyväinen siihen. Kehut aina kun siitä tulee rohkeampi ja iloisempi. Koirankin piirteet perustuu kaikki menneisiin kokemuksiinja koira kasvattaa myös sinua. Mikä on nössö koira??? Miksi yleensä otit koiran. Mieti näitä.
Mikä on nössö koira jota kaikki saa kohdella miten vain.??
mirkku
Ei nyt sentään klooni..kyllä eläimellä on ihan genetiikan kehittämä luonne aivan kuin ihmiselläkin jota kasvattaja voi ohjata oikeaan haluttuun suuntaan. Kasvuympäristöllä on suuri vaikutus mutta arka koira on aina arka vaikka sitä kasvatuksella tuetaan/kannustetaan tasapainoisemmaksi ja rohkeammaksi. Ja näillä koirilla ei saisi teettää pentuja.
Huonot kasvattajat perustelevat usein tuolla väitteelläsi ja jotkut omistajat onnistuu epätasapainoisen koiran kasvatuksessa paremmin kuin toiset. Ja lopputulos on ettei pentuja pidä teettää kuin tasapainoisilla mielellään peräti luonnetestatuilla vanhemmilla. Stressiherkkyys, ääniherkkyys, neurooottisuus, arkuus aggressiivisuus on aina vaikeita..ja työtä vaativia.
Jokaisella koiralla on oma luonteensa, mutta koulutuksella pystyy toooodella paljon vaikuttamaan. Ei omaa koiraansa voi väittää huonoksi, jos sitä ei ole osannut kouluttaa oikein. (Eri asia tietenkin ovat oikeat psyykkiset ongelmat ym. jotka ovat kuitenkin hyvin harvassa)
Oma koirani on melko aktiivinen ja energinen tapaus, mutta koulutuksissa käyminen, lukeminen ja esimerkiksi Koirakuiskaaja-ohjelmasta saadut vinkit ovat olleet korvaamaton apu. Niinpä runsaalla lenkkeilyllä ja selkeällä johtajuudella yhteiselomme sujuu aivan ihanasti ja rakastan koiraani yli kaiken :)
Jos et vie piikille, tarvitsee koirasi sitten aikaa ja sitkeyttä, se olet sinä joka päättää eikä koira itse.. täytyy vaan totutella vieraisiin, päivittäin totutusta, muut urokset asteittan lähemmäs ja lähemmäs ja lasten kiljuntaa täytyy käydä päivittäin kuuntelemassa jossain koulun tai lastentarhan lähistöllä jne. Kova homma mutta uskoisin, että tuottaa tulosta kun vaan et anna periksi. Vähitellen koirasi huomaa, ettei rähinä auta mitään.. mutta paljon täytyy koulia ja ikä tuo kypsyyttä sille eli toivottavasti hoitaa loput.
Mistä saa valmiiksi koulutettuja 8-viikkoisia pentuja?
erittäin osuva heitto tai kysymys!
Vaikea kuvitella, että kokemusta sulla olisi....
Miksi hankit koiria?
Älytöntä tekstiä !!!!
eikö ne sano että koira on omistajansa kaltainnen?
Ehkä hän vain haastaa oman luonteesi tai peilaa sitä.
Katso muutama koira kuiskaaja video ja lue kirja, eiköhän se siitä.
Ei ole kahta samanlaista ihmistäkään, miksi pitäisi olla kaikki koirat samanlaisia.
Kyllä sulla on nyt itsellä kasvunpaikka....
Tollasen luonteen ei olisi kannattanu koskaan edes koiraa hankkia..Koira on ELÄIN. Eläin voi olla arka, itsepäinen ja jopa vihainen. koita nyt vaan hoitaa koirasi hyvin ettet pilaa koiraasi itse omalla negatiivisella suhtautumisellasi ja käytökselläsi. Koira vaistoaa kyllä omistajansa asenteen ja fiilikset. Hyvällä hyvä tulee. Ei kaikkea vaan saada ilman vaivannäköä ja rahalla. Jos et koiraasi jaksa itse hoitaa, älä vie piikille vaan anna jollekkin fiksulle tervepäisellle aikuiselle, jollaon tarjota koiralle aikaa ja hyvä koti.
Taitaa vika olla sussa ittessäs.EI pidä ottaa koiraa,johon ei ole valmis satsaamaan/ei ole taitoja/halua kouluttaa koiraa.Lisäksi pitäisi tarkkaan miettiä,mistä ja keneltä koiran hankkii.Koira EI OLE LELU,jonka voi vääntää solmuun!Kannattaa mennä lasten leluosastolle ja ostaa lelukoira,jonka sitten voi vääntää solmuun!!
Kun ostaa sekarotuisen koiran,voi saada mitä tahansa. Itse olen aina hankkinut puhdasrotuisen koiran, jonka vanhemmat ovat luonnetestatut, joten silloin myös jälkeläisistä on odotettavissa tervepäisiä yksilöitä ja puhdasrotuisesta koirasta tietää rodunomaisesta käyttäytymisestä.
Siis noihan se pentu käyttäytyy se on niitä kaikkia
Tarkoitin siis normaalia koiranpennun käyttäytymistä ja mikä se ongelma oikein siis oli???
Sehän on ihan normaali koira, eikä mikään degeneroitunut rotukoira. Koirat ovat alunperin petoja, eikä tuokaan koira ole menettänyt vielä oikeaa luontoaan niin kuin jalostetut rotukoirat. Minullakin oli kerran tuollainen, se puri jopa minua. Pääsin siitä nopeasti eroon, ei ollut muuta mahdollisuutta. Sen jälkeen päätin, että en enää koskaan ota koiraa. Minusta taisi tulla koirien vihaaja, ja olen sitä mieltä, että tappajakoirat ja muut agressiiviset koirat pitäisi kokonaan kieltää. Niitä voisi sallia korkeintaan ammattilaisille kuten poliisille.
Kaikkein tyhmintä on kuvitella koirille jonkinlaisia inhimillisiä ominaisuuksia. Sellaisia esiintyy vain elokuvissa.
Sanon sen mitä yks koirakouluttaja sanoi kurssilla: suurin ongelma on se omistajan edellinen koira. Eli älä vertaa nykyistä koiraasi entiseen. Jos et ole lukenut Tuire Kaimion :Koirien käyttäytyminen, niin hanki se heti vaikka kirjastosta lainaan. Kouluta koirasi; siedättä sitä, se on epävarma ja siksi käyttäytyy niin kuin käyttäytyy. Mulla on kaksivuotias Australianterrieri narttu, se tuli meille puolivuotiaana. Se on kovapäinen ja yrittää komennella mua. Se on ihmisrakas ja tykkää toisista koirista. Olen opettanut sen kohtaamaan niin isot kuin pienet kaverit koirapuistossa. Meillä on pieniä lapsenlapsia. Olen opettanut sen sellaiseksi, että se sietää lasten kohtelua (samalla kun lapsille opetetaan oikeaa koiran kohtelua). Puolitoista vuotta olen opettanut sille hihnassa kävelyä vetämättä ja toisten koirien ohittamista. Nyt hihnassa kävely jo sujuu. Siinä sulle työmaata. Älä laita koiraa kiertoon!
Itsellä nuori sekarotuinen (rodut tiedossa) narttu, joka on luonteeltaan jokseenkin haastava. Pentuna oli suhteellisen "helppo" ja innokasta neitoa oli ilo kouluttaa. Puolivuotiaana alkoi kova uhmaikä, testasi sen minkä kerkisi, stressaannuttiin ja hermostuttiin pienestäkin odotuksesta tai uudesta asiasta, vaikka pennusta asti pyritty uusiin ja erilaisiin asiohin totuttamaan. Meinasi usko loppua monet kerrat, mutta onneksi on olemassa AMMATTILAISIA joilta voi apua pyytää jos omat rahkeet eivät riitä ja keinot ovat lopussa.
Saimme kullanarvoisia vinkkejä koiramme koulutuksen kehittämiseen ja kokeneen kouluttajan huomiot koirasta valaisivat huomattavasti erilaisia käytösmalleja joita koiralla esiintyi. Itse kun tulee joskus kovin sokeaksi omaa koiraansa kohtaan ja omille virheilleen
Nyt nuori neito on 1v 6kk ja mahtava luonne on päässyt oikeuksiinsa. Jokainen koira vaatii erilaisen kasvatuksen. Johdonmukaisuus ja jämäkkyys ovat olleet oman koiramme kohdalla ne tärkeimmät tukipilarit. Neidosta on kuoriutunut mahtava murunen, vaikka toko kentille suuntaamisesta on turha haaveilla vielä toviin.
Vuosi sitten olis lähes valmis heittämään pyyhkeen kehään, mutta nyt olen kiitollinen, etten sitä tehnyt vaan jaksoin jatkaa eteenpäin. Jaksaminen ja itseensä meneminen on palkittu :) Eihän tämä helpon vaihtoehto ensikoiraksi ollut, mutta koiraa en vaihtaisi mistään hinnasta pois!
Aloittajalle siis --> Joskus on hyvä laskeutua korokkeeltaan. Jokainen koira on yksilö. Selvitä joko itse tai ammattilaisen avulla koirasi käytökseen johtaneet syyt. Siitä on helpompi lähteä vyyhtiä purkamaan ja jatkamaan eteenpäin.