Terve
Uusin vanhan kattilan ja varaajan ennen talvea. Nykyinen varaaja on 1500l ja vanha högforsin huono kattila. Pannuhuone on väljä ja talon alla mukavasti rinteessä. Koska pannuhuoneeseen joka on 83m sisäkorkeus on 2,6 m on tilaa niin voisin samalla laittaa 5000l varaajan ja lämmitellä joskus kun huvittaa sen kuumaksi ja kun ei huvita niin se perinteinen kerta vuorokaudessa niin nyt se varsinainen kysymys: vesihän kerrostuu ja uusi alhaalta viileä varaaja on sieltä yläpäästä kuuma ja suihkuun ja tiskaukseen ( haluttaessa) on kuumaavettä ?
Eli lämmönvaihdin on ylhäällä joten pakhan se on ns vajaanakin sen yhden pesän jäleen kuuma ylhältä. Ennen lämmitin pari pesällistä ja vuorokausi vaihtui ja nyt tulossa 35kw alapalo kattila joka on tehokkaampi ja iso pesä joten helpottuu jopa lämmitys ja kun aikaa niin voi täytellä ja ladata ison ylisuuren varaajan kuumaksi aika alas asti.
Ylisuuri varaaja? Mitä ongelmaa?
32
6691
Vastaukset
- 20+1
Miksi varaaja on "ylisuuri"? Kattilavalintana ihmetyttää noin pieni alapaloinen kun käänteispaloisiakin on tarjolla ja varaajan koon suhteen voisi olla tehokkaampikin kattila paikallaan. Sen harvemmin tarvitsisi lämmittää talvellakin.
Katso sellainen varaaja sitten missä lämminvesikierukka on aivan varaajan yläreunassa eikä 30-40cm alempana, silloin homma toimii kuten suunnittelitkin. 5000 litran varaajassa on vaippahäviöt 2x suuremmat kuin 1250 litraisessa jos kumpikin on tasalämpöinen mutta kerrostumisen takia eivät ole.- Ylisuuri
No samalla kun vaihdan varaajan niin isompi kesäkäytössäkin tarttee harvemmin lämmitystä ja jos yönyli poissa kotoa niin kun varaa enempi lämpöä ettei tartte sähkövastuksia kiusallakaan käyttää fortumin kultaisten kädenpuristusten tukemiseen.
Kattila on veda 35m siitä ilmeisesti löytyy hiukan ylikin tehoa kuin tuo 35 kw. En isompitehoista viitsi laittaa kun tuo 68cm halonmitta tarpeeksi painava tämmöiselle laiskalle. Itse tosin teen halot pystystä asti lapikoneella.
Jup laitan kyllä lisäeristeen kauniin akvatermin kuorenpäälle nätisti että häviöt on pieniä jatkossakin. Ostin sen vedan muuten n 1 v käytettynä kun siirtyi maa lämpöön minuakin laiskempi ukko. Itse vaan tykkään puiden kanssa askartelusta ja valkeiden virittelystä kuitenkin vähän niinkuin vastapainoa työlle. Ja tässä taallipannuhuoneessa kuitenkin tulee aikaa vietettyä muutenkin.
Joskus kun lunssa painaa niin sähkövastukset tulille vaan niin tai joku itsensä telominen muissa harrastuksissa esim mp kaahailussa kuopilla yms
Muuten alapalo ja käänteispalo ei minusta poikkea juurikaan toisistaan. Jotain keramiikka ihmekatilaa jossa 50 erilaista keramiikkatiiltä ja latominen kestää 2pv ja pitää uusia niitä 1 v välein kuten jokin atmos joka muuten on teholtaan ok mutta liian hifistelijöiden kuuloinen kattila. Tuo veda on minun luonteelle ok vaikken kyllä ole ikinä nähnyt "töissä" kattilaa.
Lähdempä vääntämään uutta sorarengasta paikoilleen .
- 18+5
Kespes kattila jatkuvapalo eikä varaajaa ja kyllä toimii!
- Ylisuuri
Tuo kespes ei sovi minulle luulen, taitaa olla liian usein täyttö ja jotenkin epäilyttää tuommoinen jatkuva kytötuli tuvassa haluan että tulipalaa ja sammuu täysin kun ei lämmitetä. Samoin titaa kespes kärytä matalapaineella pihapiirissä ja siitähän ei vaimokaan pitäisi.
Kyllä tuo kespes koetellulta rakkineelta vaikuttaa joten toiminee kyllä mutta pikeääkö tuommoinen pikipoltto pikkuhiilillä kattilan ja hormin? Itsellä on hmm muistaakseni 180 sisäpiippu ja 12 m kyllä vetää. Poltan kuivaa kaikenlaista puuta kuusta koivua leppää mäntyä en muuta tavaraa. - 18+5
Ylisuuri kirjoitti:
Tuo kespes ei sovi minulle luulen, taitaa olla liian usein täyttö ja jotenkin epäilyttää tuommoinen jatkuva kytötuli tuvassa haluan että tulipalaa ja sammuu täysin kun ei lämmitetä. Samoin titaa kespes kärytä matalapaineella pihapiirissä ja siitähän ei vaimokaan pitäisi.
Kyllä tuo kespes koetellulta rakkineelta vaikuttaa joten toiminee kyllä mutta pikeääkö tuommoinen pikipoltto pikkuhiilillä kattilan ja hormin? Itsellä on hmm muistaakseni 180 sisäpiippu ja 12 m kyllä vetää. Poltan kuivaa kaikenlaista puuta kuusta koivua leppää mäntyä en muuta tavaraa.Kespes ei kunnossa ollessaan varsinaisesti kytyytä palaa tai ei toki pieni kyty on mutta ei se juuri pikeä. Jos säädöt pielessä niin sitten pikeää kyllä.
5000l varaaja säilöö n. 290kWh maks joka on koivuhalkoa 0,3 pm3. Kespekseen mahtuu 0,2pm3 pesään eli n. 200kWh. Ei jää paljon jälkeen tuolle 5000l varaajalle. Jos ei riitä niin sitten jatkosiiloa johon mahtuu enemmän niin täyttöväli on harvempi.
Teräspiippu ei pikeenny.
- on kokemusta.....
Unohda tuo 5000 l varaaja 35 kw kattilan yhteyteen. On auttamattomasti alimitoitettu eli varaajan "täyteen" varaaminen kestää päivän. 5000 l vaatii minimissään 60-80 kw isolla puutilalla varustetun päältä taytettävän kattilan. Muuten lämmitys on täyttä työtä.
- 20+2
Miksi varaaja pitää joka päivä ladata täyteen? Kyllä varaajassa vesi kerrostuu ja hyvin riittää kun lataa yläneljänneksenkin kuumaksi jos ei enempää halua lämmittää kerralla. Jos Vedaan menee 155 pinolitraa puita pesään ~200 kWh koivua ja siitä saa vaikka 80% hyötysuhteella irti lämpöä lataa pesällinenkin varaajaa 160 kWh verran, 5000 litrassa tuo on 27 astetta poislukien käyttöveteen menevä lämpö. Kuvien perusteella Veda on käänteispaloinen eikä alapaloinen.
Helpompi on suurta varaajaa käyttää kun pientä jonne pitää talvella alkaa lataamaan lisää lämpöä heti herättyä ja viimeiset puut laittaa palamaan nukkumaan käydessä. Aivan yhtä paljon lämmitysenergiaa talvella kuluu oli varaaja sitten 500 tai 5000 litrainen, jälkimmäisellä vaan on paljon helpompi suunnitella lämmityksiä.
Tuo Kespes tyrkyntä vähän ihmetyttää. Jos keskustellaan suuresta varaajasta yrittää epätoivoinen kauppamies tunkea väliin minkä ehtii... ei taida kauppa käydä... - on kokemusta.....
20+2 kirjoitti:
Miksi varaaja pitää joka päivä ladata täyteen? Kyllä varaajassa vesi kerrostuu ja hyvin riittää kun lataa yläneljänneksenkin kuumaksi jos ei enempää halua lämmittää kerralla. Jos Vedaan menee 155 pinolitraa puita pesään ~200 kWh koivua ja siitä saa vaikka 80% hyötysuhteella irti lämpöä lataa pesällinenkin varaajaa 160 kWh verran, 5000 litrassa tuo on 27 astetta poislukien käyttöveteen menevä lämpö. Kuvien perusteella Veda on käänteispaloinen eikä alapaloinen.
Helpompi on suurta varaajaa käyttää kun pientä jonne pitää talvella alkaa lataamaan lisää lämpöä heti herättyä ja viimeiset puut laittaa palamaan nukkumaan käydessä. Aivan yhtä paljon lämmitysenergiaa talvella kuluu oli varaaja sitten 500 tai 5000 litrainen, jälkimmäisellä vaan on paljon helpompi suunnitella lämmityksiä.
Tuo Kespes tyrkyntä vähän ihmetyttää. Jos keskustellaan suuresta varaajasta yrittää epätoivoinen kauppamies tunkea väliin minkä ehtii... ei taida kauppa käydä...Mitä hyötyä on suuresta varaajasta ellei sitä lataa täyteen lämmitettäessä? Jos vain yläosa on lämmin loppuu lämpö yhtä nopeasti kun pienestäkin varajasta.
Minulla oli Arimax 60 (60 kw) kattila ja 3000 l varaaja. Yksi pesällinen riitti vuorokaudeksi kovillakin pakkasilla joten lämmitys oli helppoa. Kattila kesti 21 vuotta. Seuraava oli 40 kw sivusta ladattava alapalokattila. Lämmitys olikin työtä, sillä oli poltettava n. 5 pesällista vuorokauden lämmön saamiseksi pakkasaikaan.
Pienitehoisen kattilan rinnalla isolla varaajalla ei saavuteta mitään hyötyä. Kyllä kattilan teho ja varaajan koko ovat toisiinsa sidotut. - on kokemusta.....
on kokemusta..... kirjoitti:
Mitä hyötyä on suuresta varaajasta ellei sitä lataa täyteen lämmitettäessä? Jos vain yläosa on lämmin loppuu lämpö yhtä nopeasti kun pienestäkin varajasta.
Minulla oli Arimax 60 (60 kw) kattila ja 3000 l varaaja. Yksi pesällinen riitti vuorokaudeksi kovillakin pakkasilla joten lämmitys oli helppoa. Kattila kesti 21 vuotta. Seuraava oli 40 kw sivusta ladattava alapalokattila. Lämmitys olikin työtä, sillä oli poltettava n. 5 pesällista vuorokauden lämmön saamiseksi pakkasaikaan.
Pienitehoisen kattilan rinnalla isolla varaajalla ei saavuteta mitään hyötyä. Kyllä kattilan teho ja varaajan koko ovat toisiinsa sidotut.Jatkoa...
Arimax:illa pesällinen päivässä jos pakkasta enemmän kun 10 astetta. Joka toinen päivä jos lämpimämpää kun -10 astetta. Kesällä pesällinen noin viikon välein... - 19+18
on kokemusta..... kirjoitti:
Jatkoa...
Arimax:illa pesällinen päivässä jos pakkasta enemmän kun 10 astetta. Joka toinen päivä jos lämpimämpää kun -10 astetta. Kesällä pesällinen noin viikon välein...Nykyisessä kattilassasi on siis 5 kertaa pienempi varastopesä Arimax 60 verrattuna?
Arimax 60 varastopesän tilavuus 210 litraa
Veda 35 varastopesän tilavuus 155 litraa
siis nykykattilassasi varastopesän tilavuus on jotain 210/5, 42 litraa?
Jos haluaa kupillisen teetä miksi pitää keittää 10 litran kattilallinen vettä? Suuremmassa varaajassa on suurempi vaippahäviö ja silloin kun ei tarvitse enempää kuumaa vettä riittää kun osan varaajasta lämmittää. Jos tarvitsee voi reservinkin ottaa käyttöön. - Olipa huono uusi kat
on kokemusta..... kirjoitti:
Mitä hyötyä on suuresta varaajasta ellei sitä lataa täyteen lämmitettäessä? Jos vain yläosa on lämmin loppuu lämpö yhtä nopeasti kun pienestäkin varajasta.
Minulla oli Arimax 60 (60 kw) kattila ja 3000 l varaaja. Yksi pesällinen riitti vuorokaudeksi kovillakin pakkasilla joten lämmitys oli helppoa. Kattila kesti 21 vuotta. Seuraava oli 40 kw sivusta ladattava alapalokattila. Lämmitys olikin työtä, sillä oli poltettava n. 5 pesällista vuorokauden lämmön saamiseksi pakkasaikaan.
Pienitehoisen kattilan rinnalla isolla varaajalla ei saavuteta mitään hyötyä. Kyllä kattilan teho ja varaajan koko ovat toisiinsa sidotut.Suuri varaaja toimii oikein hyvin. Vesi kerrostuu ja antaa myös sen pienen lämpömäärän ja antaa myös lämpöä nopeasti vaikka alhaalla on kylmä vesi koska se vesi todellakin kerrostuu voimakkaasti.
Noin huonon uuden kattilan joka muuttui yhdestä pesällisestä 5deksi pesälliseksi olisi kannattanut heti vaihtaa johonkin parempaan.
%pesälistä ennekuin se 3000l varaaja tuli samaan lämpöön kuin vanhalla tuli samaan lämpöön yhdellä pesällisellä ? ei helevata miten huono oli uusi kattilasi!
Miten lämmität nykyisin ? - on kokemusta.....
19+18 kirjoitti:
Nykyisessä kattilassasi on siis 5 kertaa pienempi varastopesä Arimax 60 verrattuna?
Arimax 60 varastopesän tilavuus 210 litraa
Veda 35 varastopesän tilavuus 155 litraa
siis nykykattilassasi varastopesän tilavuus on jotain 210/5, 42 litraa?
Jos haluaa kupillisen teetä miksi pitää keittää 10 litran kattilallinen vettä? Suuremmassa varaajassa on suurempi vaippahäviö ja silloin kun ei tarvitse enempää kuumaa vettä riittää kun osan varaajasta lämmittää. Jos tarvitsee voi reservinkin ottaa käyttöön.Ermpä ota kantaa juttuusi. Kyllä ratkaisevaa on työn määrä eli kauanko aikaa menee tuohon lämmitysjuttuun. Minulla meni Arimax:in kanssa alle 10 minuuttia lämmityskerralla.
- on kokemusta.....
Olipa huono uusi kat kirjoitti:
Suuri varaaja toimii oikein hyvin. Vesi kerrostuu ja antaa myös sen pienen lämpömäärän ja antaa myös lämpöä nopeasti vaikka alhaalla on kylmä vesi koska se vesi todellakin kerrostuu voimakkaasti.
Noin huonon uuden kattilan joka muuttui yhdestä pesällisestä 5deksi pesälliseksi olisi kannattanut heti vaihtaa johonkin parempaan.
%pesälistä ennekuin se 3000l varaaja tuli samaan lämpöön kuin vanhalla tuli samaan lämpöön yhdellä pesällisellä ? ei helevata miten huono oli uusi kattilasi!
Miten lämmität nykyisin ?Kyllä kerrostumista tapahtuu ja siksi varaajan on oltava korkea pystysuunnassa. Loman jälkeen kylmästä varaajasta sai jo 10 minuutin lämmityksen jälkeen kuumaa vettä.
28 vuotta puushowta riitti ja nyt kolme vuotta ollut maalämpö. Puuta on metsissäni ja myynkin klapeja vuosittai koskapa on koneet valmiina. - 5+13
on kokemusta..... kirjoitti:
Kyllä kerrostumista tapahtuu ja siksi varaajan on oltava korkea pystysuunnassa. Loman jälkeen kylmästä varaajasta sai jo 10 minuutin lämmityksen jälkeen kuumaa vettä.
28 vuotta puushowta riitti ja nyt kolme vuotta ollut maalämpö. Puuta on metsissäni ja myynkin klapeja vuosittai koskapa on koneet valmiina.Minkä merkkinen se seuraava kattila olikaan?
- Keramiikkaa pesässä
Päältätäytettäviä savuttimia ei kannata kenekään ostaa mutta sivusta täytetäviä kannattaa . Semmoisia on monella valmistajalla.
- aeiurkesna,sdjm
on kokemusta..... kirjoitti:
Kyllä kerrostumista tapahtuu ja siksi varaajan on oltava korkea pystysuunnassa. Loman jälkeen kylmästä varaajasta sai jo 10 minuutin lämmityksen jälkeen kuumaa vettä.
28 vuotta puushowta riitti ja nyt kolme vuotta ollut maalämpö. Puuta on metsissäni ja myynkin klapeja vuosittai koskapa on koneet valmiina.--------
Kyllä kerrostumista tapahtuu ja siksi varaajan on oltava korkea pystysuunnassa. Loman jälkeen kylmästä varaajasta sai jo 10 minuutin lämmityksen jälkeen kuumaa vettä.
---------
on se ollut hurja kattila kun 10 minuutissa sytytyksestä on saanut jo kattilaveden kuumaksi ja ladattua varaajaankin kierukan ympärille kuumaa vettä riittämiin että kierukka toimii :)
Minkäs merkkinen se seuraava kattila oli?
- 15+2
Onkos Kespes jo käynyt EN 303-5 testeissä kun ei kotisivuilla ole vieläkään mainintaa asiasta.
- 18+5
Se toimii ilman mitään höpöhöpö testejäkin, mitäpä sitä hyvää testaamaan. Jos on vaihtamassa kattilaa ja varaajaa sekä meinaa 5000 litran varaajaan niin kannattaa harkita Kespes niin ei tarvitse vaihtaa kuin kattila.
Sen voi yhdistää nykyiseen varaajaan vaikka pelaa ilman sitäkin. Ei tule matalapaineella savua pihaan kun sitä ei juuri tule kunhan tiivisteet kunnossa ja säädöt kohillaan.
Mulla ollut Kespes jo vuodeta 2004 ja pirun hyvä pannu!
- Asian oikea laita
Iso varaaja toimii kuin pieni varaaja koska esim 1000 L vesimäärä on lämmitetty vaikkapa 70c ja on yläosassa josta se kuumentaa esim suihkuveden ja se 4000L on viileämpänä alhaalla. Lämmönvaihto kierukka on ylhäällä kaikissa.
Ei se ihan noin selvä rajainen se ero ole mutta idea on juuri näin.
Kun on aikaa niin veda 35M täyttökertoja voi olla useampi ja energiaa on silloin varastossa. - 16+14
Tuossa toisessa ketjussa oli varaajan koko ja tehojutut laskettu näköjään, sieltä lainaus
...
P'ähkäilijää4.4.2012 17:47 1 SULJE
Joku Vedan käyttäjä voisi kertoa kuinka monta kiloa puita menee uunilliseen? Siitä voi alkaa laskemaan varaajan kokoa.
2 asiaa kun muistaa. 1 kg puuta on noin 4 kWh ja 1000 litraa lämmetäkseen asteen tarvitsee 1.16 kWh - siis
Malliesimerkki - 25 kg puita => 100 kWh, hyötysuhde 75% eli 75 kWh lämpöä talteen.
1000 litran varaaja lämpenee 65 astetta
2000 litran varaaja lämpenee 32 astetta
3000 litran varaaja lämpenee 31 astetta
4000 litran varaaja lämpenee 16 astetta
mitä pyöremppi varaaja on sen vähemmän vaippahäviöitä. 1000 => 4000 vaipan pinta-ala kaksinkertaistuu.
Suuressa varaajassa lämpö kerrostuu joten koko varaajaa ei tarvitse lämmittää kuumaksi vaan yläosa riittää kesäaikaan jolloin tarvitaan vain lämmintä käyttövettä. Sama kerrostuminen auttaa myös saamaan koko varaajan kapasiteetin käyttöön - ellei ole kuin Akvatermit joissa lähdöt liian alhaalla ja lähtöjen/ yläreunan lämpotilaero on 15 astetta varaajan jäähtyessä...
2 pesällisellä tuplaten nuo lämpötilaerot saat tuplattua. Mutta kuinka suuri on kulutus asunnossasi nyt pakkasella? Jos esimerkiksi 6 kW keskiarvolla varaaja jäähtyy 2 vuorokaudessa pitäisi saada varaajasta otettua 6 x 48 = 288 kWh energiaa. Vastaavasti 288 kWh / 5 kW => 240 kWh/ 4 kW => 192
1000 litrassa = 248c / 207c/ 166c
2000 litrassa = 124c/ 103c/ 83c
3000 litrassa = 83c/ 69c/ 55c
4000 litrassa = 62c/ 52c/ 41c
Tässä osviittaa lämmitykseen. Jos on lattialämmitystalo jossa varaajasta saat jäähdytettyä jonnekin 40c asteeseen voit saada aikaan noin 40-50 asteen lämpötilaerot kokonaisvesimäärässä kylmän ja lämpimän varaajan välillä. Eli kerran vielä
40 astetta sisältää/ 50 astetta sisältää
1000 litrassa 46 kWh/ 58 kWh
2000 litrassa 93 kWh/ 116 kWh
3000 litrassa 139 kWh/ 174 kWh
4000 litrassa 186 kWh/ 232 kWh.
Toivottavasti noilla pääset suunnitteluissasi pitemmälle. - kokemusta on
Jos 3000l varaajan lämpötila on 15 astetta ylä ja alamittarissa(noin pienellä lämmöllä ero pieni),niin kestää lämmittää aika pitkään ennen kun suihkuun pääsee. Vesi kiertää ylhööltä alas kattilan välityksellä. Lämmittäessä lämpö n ousee tasaisesti molemmissa mittareissa. Jäähtyessä lämpötilaero on suuri.
- lataussäädin puuttuu
> Lämmittäessä lämpö n ousee tasaisesti molemmissa mittareissa. Jäähtyessä lämpötilaero on suuri.
Sulta puuttuu ilmiselvästi lataussäädin. Pumppu kierrättää liian paljon vettä kattilan läpi -> vesi ei ehdi lämmetä tarpeeksi kattilassa -> varaajan yläosaan syötetään haaleaa vettä -> lämpötilakerrostumaa ei synny tai jo olemassa oleva kerrostuma rikotaan.
Lataussäädin päästää vettä varaajaan vasta sitten, kun kattilan yläosassa on 90 °C tjsp. Näin varaajaan syntyy het kättelyssä kunnon lämpötilakerrostuma eikä varaajaa ole pakko ladata täyteen ennen kuin pääsee suihkuun.
- Pähkäilijää
Kokemusta on, menikös kattilasta lähtevä putki sitten varaajan alareunaan? Täällä kuumaa vettä lähtee kattilalta sen verran varaajan yläpäähän sen verran mitä kylmää otetaan vararaajan alareunasta tilalle ja kerrostuminen toimii lämmittäessä tosi hyvin.
Malliesimerkkinä kun kesälomareissun jälkeen oli pari viikkoa ollut lämmittämämättä ja lähtiessäkin varaaja oli jo viileä. Poltin 15 kg puita. Varaajassa oli alkulämmöt alhaalla 25.5c ja ylhäällä 26.5c.
15 kg jälkeen varaajan alareunan putkilähdöissä 25.5c->26.1c
Alakierukkalaipassa 26.2c ->26.8c
keskellä varaajaa viisarimittari 26->28c
yläkierukkalaippa 26.5c->65.5c
varaajan katto 27c -> 68c
yläkierukkalaipan anturin ja keskellä olevan viisarimittarin ero on 50cm ja tuossakin vielä jäi 38.5c lämpötilaeroa lämmityksen aikana. 4 muuta mittauspistettä toteutettu DS1820 i-wire antureilla.
Talvella ero on pienempi kun kiertovesipumppu pyörittää varaajaa enemmän sekaisin.
http://www.puulammitys.info/index.php?action=dlattach;topic=72.0;attach=55;image - 11+3
Tainnu muutenkin mennä perseelleen silloin kattilanvaihto nimimerkillä "kokemusta on" kun piti 5 kattilallista polttaa puita uudella (jonka merkin on näköjään autuaasti unohtanut) verrattuna edellisen kattilan yhteen pesälliseen...
tai - voihan kokemus puunpoltosta puuttua muutenkin noin haparoivien heittojen perusteella... - gndxzndfnhz
Juu ei.. ole mitää haittaa mutta ei kyllä mitään järkeäkään. Talvella pitää huomioida ettei kaikki energia mene varaajaan suoraa vaan osan haukkaa talon lämmitys välistä. Aika isokin siis ulkomitoilta tuon kokoinen varaaja, vaatii ison oven mistä mahtuu sisälle :D Kattila ja varaaja pitäisi mitoittaa sillä lailla että yksi täysi pesällinen riittää kovilla pakkasilla lataamaan varaajan täyteen, yleensä se on omakotitaloissa 1500-2000l nykyisin. Jos pitää saada tuonkokoinen varaaja niin laittaa vaikka 3 pienempää sarjaan, niin voi lämmitellä niin monta kuumaksi kun haluaa ja kesällä pitää vaan yhtä kuumana. Tuossa yksi kuva mitä tarkoitin http://www.termax.fi/fi/tuotteet/puulammitys Hyvää lämmitys talvea vaan :D
- 13+1
Miksi varaaja pitää saada täyteen yhdellä pesällisellä?
- gndxzndfnhz
No sillä haetaan sitä lämmityksen helppoutta ja vaivattomuutta. Eli ei tarvitse muuttaa talveksi pannuhuoneeseen. Tarpeeksi tehokas kattila suhteessa varaajan kokoon. Ei kai ole järkeä laittaa pieni tehoinen kattila isoon varaajaan ja joutua lisäämään puita 5 kertaa illassa kun homman voi hoitaa tehokkaalla kattilalla yhdellä pesällisellä. Tietysti jos harrastaa lämmitystä niin kai sekin kuntoilusta käy kun päivystää kattilaa koko illan lämmityskauden ajan. Jokainen tavallaan.
- 7+10
Onko helpompi käydä lisäämässä puita varaajaan vai tehdä sitten 8 tunnin kuluttua tulet uudelleen? Jos 25 kW kattilalla lataa varaajaa 3 tuntia ja kulutus on 6 kW luokaa on latauksen aikakin mennyt jo 18 kWh käyttöön ja lopuilla 57 kWh:lla sitten just pärjää 9 tuntia kunnes talo alkaa jäähtymään...
- .........
Eipä tuosta ylisuuresta varaajasta niin kovin suurta hyötyä ole, jos sen varaavan kattilan teho on pieni Vs. varaajan koko. Kovalla pakkasella sen varaajan täyteen saaminen on varsinainen työmaa, saa siis ravata siellä pannuhuoneessa. Ehkä ihannekoko on sellainen, että saa polttaa täyden pesällisen ja sen polttamisella selviää suunnileen kylmimillä ilmoilla yhden vuorokauden. Siis tulet pesään ja puhallin tai imurikäyttöinen käänteispalokattila hoitelee sen jälkeen itse itsensä, ei tarvitse pannuhuoneessa käydä kuin vasta seuraavana päivänä samoihin aikoihin.
Itselläni on tuollainen systeemi ja varajärjestelmänä vastus varaajassa, jos sattuu, että ei olekaan sitä tulentekijää kotona.- Iso tuntuu pidempään
Kovalla pakkasella kaikki lämmitysjärjestelmät on kovilla.
Tuo veda antaa tehoa hyvin , tehoa tulee hetkelliseti ylikin 35 kw.
Kovaan pakkaseen voi varautua ennakkoon lataamalla jo hyvissä ajoin. Jos laiskotuttaa voi tehdä vain sen yhden täyden pesällisen vuorokaudessa. Iso varaaja ei mene täysin polvilleen eli 24 ihan nopeaan koska sitä varaavuutta on.
Iso varaaja tulee täyteen myös kovalla pakkasella mutta kertoja täyttöön tulee 4 vuorokaudessa mutta sittempä jää jo vuorokausi väliin lämmityksessä myös kovallapakkasella.
Ääni ison varaajan puolesta. - .........
Iso tuntuu pidempään kirjoitti:
Kovalla pakkasella kaikki lämmitysjärjestelmät on kovilla.
Tuo veda antaa tehoa hyvin , tehoa tulee hetkelliseti ylikin 35 kw.
Kovaan pakkaseen voi varautua ennakkoon lataamalla jo hyvissä ajoin. Jos laiskotuttaa voi tehdä vain sen yhden täyden pesällisen vuorokaudessa. Iso varaaja ei mene täysin polvilleen eli 24 ihan nopeaan koska sitä varaavuutta on.
Iso varaaja tulee täyteen myös kovalla pakkasella mutta kertoja täyttöön tulee 4 vuorokaudessa mutta sittempä jää jo vuorokausi väliin lämmityksessä myös kovallapakkasella.
Ääni ison varaajan puolesta.Itselläni sattuu olemaan juuri samainen pannu ja tilanpuutteen vuoksi vain kuution varaaja, talo on nk. puolitoistakerroksinen ja kellarikerros sen lisäksi koko pintalalalla. Normaalit asuttavat tilat noin 110 neliötä. Yhdellä tulenteolla/vrk pääsee oikeastaan 95%:sti vuoden aikana, jos leuto talvi, niin koko vuoden. Nythän on niin, että kun kattilassa on tulet, niin sen aikaa ei latausta käytetä, siis varmaankin 4-5 tuntia. No kun varaajan latauksen "tappiin" pistää, niin sen jälkeen olen havainnut, että menee pari tuntia, että systeemi alkaa purkaa tuota varaajaa, talo siis lämpiää kattilan voimalla, jossa pesän pohjalla aika kovasti hehkuva hiilos. Menee siis ainakin 6 tuntia vuorokaudessa, jolloin taloa lämmittää periaatteessa pannu, ei siis käytetä tuota varaajan lämpösisältöä. Ehkä noin 18 tuntia puretaan varaajaajaa, jonka mittarit ovat lämmityksen jälkeen lähellä 90 astetta. Varaaja ja katilan vesimäärä on 1150 litraa. Todella kovalla pakksella kokemusesta shuntti on täysin avautunut(ouman ohjaa) noin 18 tunnin päästä. Se etu tuosta pienemmästä varaajasta on, että kattila ei ehdi liikaa kylmetä lämmitysten välillä, mikä parantaa hyötysuhdetta alkulämmityksen aikana. Meikäläinen oleilee aika säännöllisesti kotona joka päivä, joten eipä tuo yksi tulenteko paljon menoa haittaa. Jos pidemmälle reisulle lähtee, niin sähköön olisi turvauduttava(vastus varaajassa) oli sitten pieni tai suuri varaaja.
Ihannekoko tähän taloon varaajaksi oli ehkä puolitoista kuutiota, mutta tilanpuute on ohjannut tätä varaajan valintaa. Jossain vaiheessa asensin systeemiin ylisuuren 200 litran kalvopaisuntasäiliön, joka mahdollistaa varaajan korkaemman lämpötilan paineen vielä nousematta lähelekään puoltatoista kiloa.
- Pähkäilijää
Meillä oli -30c pakkasilla noin 9-10 kW keskikulutus talossa. Jos täällä tahtoisi pesällisellä päästä vuorokauden ja nykykattilalla saisi sen 90% hyötysuhteen pitäisi pesälliseen mahtua noin 67 kg puita ja kattila teholuokassa 60 kW polttaisi sen noin 4-5 tuntiin. Silloin varaajaan pitäisi mahtua 18 tunnin 180 kWh energiamäärä. 3000 litran varaajassa tuo jo onnistuu, silloin hysteressi on 33.7 astetta.
Nykyisillä 25 kW kattiloilla joissa pesällinen palaa kolmisen tuntia voi kovilla pakkasilla laskea kuinka kauan voi pitää lämmitysväliä kun on pesällisen polttanut jos lähtökohtana on kylmä varaaja ja tehontarve 10 kW paikkeilla.
1 pesällinen - 30 kW käyttöön 45 kW varaajaan - 4,5 tuntia
2 pesälistä - 60 kW käyttöön 90 kW varaajaan - 9 tuntia
3 pesällistä 90 kW käyttöön 135 kW varaajaan - 13,5 tuntia
viimeinen vaihtoehto menee lähemmäs vuorokautta - ensimmäisessä on lämmitystarve 3 kertaa vuorokauteen. Toki jos asuu 100 neliön matalaenergiatalossa 75 kWh riittää vuorokauteen -30c kelillä (huom - ilman lämmintä käyttövettä nuo käyrät!) mutta vanhemmissa talossa 75 kWh riittää vuorokauteen nollakelillä jos talo on vähän yli 100 neliöinen.
http://www.nunnauuni.com/suomi/tuotteet/lampoluokat.html
Toisaalta nykykattiloilla ei tarvitse ravata pannuhuoneessa kun parin kolmen tunnin välein, ymmärrettävästi siinäkin on joskus liikaa ja silloin ei puulämmitys ole tosiaankaan oikea lämmitysmuoto :)
Täällä vanhalla yläpalohorolla käyn noin 20-30 min välein nostamassa perseeni penkistä ja lisäämässä 2-3 kg puita uuniin kun olen huomannut ettei koko uunillista kannata kerralla polttaa vaan silloin kaasut karkaavat palamattomina taivaalle, tuolla puumäärällä saa pidettyä savukaasut noin 200-250c paikkeilla ja mahdollisimman suuren hyödyn poltetusta puusta kun kattila syö puuta noin 6 kg tunnissa. Onneksi yläpalokattilat ovat katoavaa kansanperinnettä...
Varaajaa en vaihtaisi pienemmäksi siltikään, seuraavassa kattilanvaihdossa on suunnitteilla 50-60 kW kattila ja ehkä lisää varaajakapasiteettiä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1302275
Ajattelen sinua nyt
Ajattelen sinua hyvin todennäköisesti myös huomenna. Sitten voi mennä viikko, että ajattelen sinua vain iltaisin ja aamu272023Vaistoan ettei sulla kaikki hyvin
Odotatko että se loppuu kokonaan ja avaat vasta linjan. Niin monen asian pitäisi muuttua että menisi loppu elämä kivasti121539Yritys Kannus
Mää vaan ihmettelen, julkijuopottelua. Eikö tosiaan oo parempaa hommaa, koittas saada oikeasti jotain aikaiseksi. Hävett121397Olen huolissani
Että joku päivä ihastut/rakastut siskooni. Ja itseasiassa haluaisin, ettei hän olisi mitenkään sinun tyyppiäsi ja pitäis701241- 961091
- 171017
- 88923
Kuin sonnilauma
Taas on Virkatiellä kova meteli keskellä päivää. Ei siinä kyllä toisia asukkaita yhtään ajatella. Tullaan yhden asuntoon17810Syrjintäskandaali Lieksan kaupungin johdossa
Ylen valpas toimittaja kirjoittaa: Lieksan kaupunki kieltäytyi hyväksymästä Vihreiden venäläistaustaista ehdokasta Lieks115765