Mietin tuossa, josko hommais VHF.n kun oli ajatuksena mennä Saimaalle (silloin ei kai tarvitse venäläistä luotsia?). Miten on te, joilla on VHF, pidättekö sitä yleensä päällä, onko eetterissä yleensä mitään mielenkiintoista/tärkeää liikennettä, vai onko koko kapistus jo vähän passé? Ymmärrän toki, että avomeripurjehtijat pitävät sitä turvallisuuslaitteena, mutta useimmat moottoriveneilijät eivät juurikaan Suomenlahden keskikohtaa (Tallinnaan mennessään) isompaa ulappaa näe. Osoitan siis kysymykseni nimenomaan moottoriveneilijöille.
VHF moottorivenekäytössä
hyväuskoinen
27319
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
En tajunnut kysymystä. Kännykälläkin selviää Saimaalle, jos se tässä on se ongelma.
Luulenpa että "hyväuskosen" rannalle jääneessä datsunissa on LA-puhelin. Hän haluaa nyt tietää, kuuluuko VHF:stä samanalaista sontaa kaikilta kanavilta kuten lällärissä.
Tajuntaasi laajentaakseni selitän, että Saimaan kanavalle mentäeessä tarvitaan venäläinen luotsi, jos venessä ei ole VHF-radioa.
No ehkä sä osaat ilmeisenä sonnan asiantuntijana vastata?
Venäjän luotsimaksulta välttyy (ja niiltä luotsin taskuun meneviltä kaljoilta) jos on VHF. Käsikapulakin riittää. Saimaalla tulee kuuneltua kanavaa 9, josta selviää laivojen liikkumiset. Muutoin VHF radioliikenne on hiljaista.
Oho, tuli yksi asiallinenkin vastaus. Kiitos siitä. Ehkä käsikapulan voisi sitten huvikseen hommata. Ja luvan käydä suorittamassa. Pysyypähän senkin aikaa poissa muusta pahanteosta.
Varsinkin Saimaalla VHF:llä on paljonkin käyttöä. Esim tukkilautan tullessa vastaan ahtaassa paikassa voi hinaajalta kysäistä mielipidettä kummalta puolen kannattaa kohdata. Samoin lautan ohitustilanteessa. Muutoin radioliikenne on pääsääntöisesti ammatiliikenteen ja saimaa VTS:n välisiä ilmoituksia. Niitä kyllä kannattaa kuunnella jos vain on mahdollisuus moiseen. Samoin losseille saattaa olla asiaa.
Kanavalla VHF on myöskin todella kätevä kun pystyy seuraamaan kanavan 11 radioliikennettä ja neuvottelemaan suoraan sulkumestarin ja luotsien kanssa mihin väliin pääsisi. Kommunikointikin onnistuu ihan suomen kielellä. Parhaimmillaan säästää tunteja läpimenoajassa.
Kysymys oli sen verran väljä, että vastaan siihen merimoottoriveneilijänä eli unohdan Saimaan, niin kanavat kuin tukkilautatkin. Ja tästä näkökulmasta VHF on käytännössä täysin tarpeeton. Ei yksinkertaisesti ole tilanteita, joissa sitä tarvitsisi. VTS-kanavaa voi tietysti kuunnella huvikseen, mutta suurta merkitystä silläkään ei ole, kun kuitenkin pääsee alta pois tarvittaessa. Ja turvallisuusvälineenä avomerelläkin kapineen merkitys on vähäinen, koska moottoriveneessä ei antennia saa tarpeeksi ylös kuuluvuuden takaamiseksi.
Mikähän muuten olisi se tilanne, että losseille olisi asiaa? Näkeehän niistä silmälläkin, liikkuvatko vai eivät.
No on siitä meriveneilijällekin hyötyä ainakin siellä Viipurinlahdella kuten tuolla edellä jo mainittiin. Samoin vaikkapa Tallinnan vierasvenesatamaan saapuessa. Sen kyllä myönnettäköön, ettei rannikkoväylän kirjainkummeleita pitkin ajelijoille kyseisestä vehkeestä ole mitään mainittavampaa etua. Ulompana taas VHF on tyhjää (eli kännykkää) parempi turvaväline, se meinaan kuuluu niihin muihin laivoihin ja veneisiin siellä harmajan eteläpuolellakin vaikkei maihin asti kuuluisikaan. Ja jos jätetään käsikapulat pois, niin kiinteä 25W teholla lähettävä asema kuuluu kyllä melko kauas. Ainakin kauemmas kuin se kännykkä ilman kenttää. Oman targakaareni päällä olevan noin kaksimetrisen antennin kärki on suunnilleen kuuden metrin korkeudessa.
Se Viipurinlahti kuuluu osaan "kanava" eli sinnehän ei käytännössä ole Suomesta veneellä kellään matka, ellei ole kanavalle menossa.
Tallinnan vierasvenesatamalla tarkoittanet tässä yhteydessä Old City Marinaa, mutta sinnekin homma hoituu kännykällä.
Kipparissa oli joku vuosi sitten juttu venekunnasta, joka joutui vaikeuksiin polttoainejärjestelmän tukkeutuessa Latvian ja Ruotsin välillä. Eivät saaneet yhteyttä Latvian rannikkovartiostoon. Sen jälkeen en ole luottanut tuohon kapistukseen.
Ainakin Stadin ja Tallinnan välillä on koko ajan kännykkäkenttä. Taitaa olla niin, että sekä Helsingin että Tallinnan matalan majakoissa on tukiasemat.
Kenttä löytyy juuri siltä reitiltä Tallinaan. Jos satut tarvitsemaan apua, olet enemmän kuin mahdollisesti jo syrjässä siltä viivalta ja kauas ei gsm-kenttä ulotu. Itse asiassa ihan rannikollakin todella monen saaren rannassa on katvealueita. Onko sellainen turvaväline juuri minkään arvoinen, joka toimii vain useimmissa paikoissa?
vhf:n kanssa on loppujen lopuksi sama ongelma. Jos kantavuus ei riitä rannikolle asti, niin se on sattumaa, kuuleeko joku hätäviestin. Ja välittääkö siitä.
Ja vaikka kännykkä näyttäisikin että kenttä löytyy, se ei tarkoita välttämättä sitä että puhelun saa läpi. Porkkala-Tallinna välillä ainakaan minun nokialainen ei saa keskellä yhteyttä maa-asemaan, vaikka kännykkä maa-aseman kuuleekin. Kännykkä näyttää yhtä tai kahta tolppaa kentäksi, mutta kun yrittää soittaa, niin tukiasemaan ei saakaan yhteyttä.
Olen minä sellaisenkin kolon löytänyt, josta vhf ei kuulu. Mutta kyllä sellaista saa tosissaan hakea. Samoin saa hakea niitä paikkoja, joissa ei ketään olisi kuuloetäisyydellä. Ja välittääkö siitä...kyllä välittää. Miten hyvänsä, toimii PALJON suuremmalla varmuudella kuin kännykkä, eihän mikään lopulta ole täysin varmaa.
Saimaalla ei VHF päivystystä ole pelastus viranomaisilla,känny toimii melkein kaikkialla.
Saimaan kanavalla VHF-puhelin on minusta ylivoimainen apuväline, enkä lähtisi kanaville ilman sitä. Hätäkutsun voi lähettää yhdellä napin painalluksella, eikä ole kenttä ongelmia. VTS-liikennettä seuraamalla voi paremmin suunnitella oman reittinsä pois isojen alusten jaloista. Erilaisten viranomaistiedotteiden, sää- tai muiden tietojen tai varoitusten kuuleminen lisää myös turvallisuutta veneilyyn. Kun oppii käyttämään VHF-puhelinta ja sen hyötyjä, ei siitä luovu. Samaan tulokseen ovat tulleet myös merenkulun ammattilaiset, joilla VHF-puhelin on pakollinen työväline.
Ammattilaisten tilanne on täysin erilainen, koska a) heillä on tarve saada yhteys toisiinsa esim. sopiakseen sivuutustapa tms. ja b) tiettyä rajaa isommilla velvollisuus ilmoittautua VTS:lle ja noudattaa saamiaan ohjeita.
Huviveneillähän ei tällaista velvollisuutta ole ja äärimäisen harvoin tarvetta saada yhteys toiseen alukseen (niin, ettei homma hoituisi mukavammin kännykällä). Toki VTS:n kuuntelusta on toisinaan hyötyä tai ainakin huvia, mutta välttämätöntä se ei varsinaisesti ole.
Miten kännykällä ottaa yhteyttä toiseen alukseen jos sattuu kohdalle tämä äärimmäisen harvinainen tapaus kun siihen tulee tarvetta? Soittaa 0100100 ja pyytää yhdistämään alukseen koordinaateissa xxxx yyyy? Niin ja sanoo vielä Porche.
?
Sinä vissiin kuljeskelet aina ulkona kypärä päässä siltä varalta, että sattuisi tipahtamaan meteoriitti päähän? Tarkoitin sillä "äärimmäisen harvinaisella", ettei huviveneilijän todennäköisesti kannata ottaa tuollaista mahdollisuutta edes lukuun, ts. sillä ei voi järkevästi perustella vhf:n hankkimista.
Olkiukostasi huolimatta palaan edellisen kysyjän asialliseen kysymykseen ja toistan sen. Millä todennäköisyydellä yleensä joudut ongelmatilanteeseen. Kannattaako sellaista edes ottaa huomioon?
Veneiletkö muuten koskaan avomerellä vai ainoastaan rannikolla? Jos kännykkäsi toimii siellä, niin voin määritellä puolestasi ettet veneile ainakaan avomerellä.
Vaikka puhelimessasi olisikin pari tolppaa sen merkkinä että se kuulee tukiaseman, niin luuletko että GSM-verkko kuulee puhelimesi? Kannattaa selvittää itselleen miten GSM-verkko pelaa, tarkoitan tarkemmalla tasolla kuin että vihreästä napista painamalla soitetaan. NMT:llä olisi ehkä saattanutkin saada yhteyden maihin toppiin kiipeämällä ja sieltä soittamalla mutta GSM:n tapauksessa tuo valon nopeus nyt vaan koskee meitä kaikkia.
Miten moni MOOTTORIveneilijä kovin paljoa avomerellä kulkee muuten kuin jotain Tallinna-Helsinki -väliä ja vastaavia?
Minulla on ollut veneessä VHF jo kohta 20 vuotta, ei itse hankkimani vaan siinä edellisen omistajan jäljiltä ollut. Kertaakaan ei ole tullut eteen tilannetta, että sitä olisi johonkin tarvinnut tai tullut edes mieleen, että tässä tilanteessa voisi hyödyntää tuotakin. Ja ajan paljon, 1500-2000 mailia kaudessa, mikä on paljon yli keskiarvoveneilijän, joten jotain merkitystä uskallan tälle kokemukselle laittaa. Reviirikin on aika laaja, Virolahdelta Maarianhaminaan ja Riikaan.
Ihme valitusta vhf:n hyödyttömyydestä, itsellä kun hitaalla veneellä liikkuu on ainakin kiva tietää vähän laivojen liikeistä.
Mutta täytyy muistaa että se on t u r v a l l i s u u s väline eikä sosiaalisähkötin.
Minä ainakin mennen apuun jos joku sitä pyytää joko kutsumalla tai dsc:n kautta tulee plotteriin merkki hädässä olevasta veneestä.
Te jotka ette halua käyttää sitä, soitelkaa vain kännyllä sinne meripelastukseen.
Kun te ette kuule muiden avunpyyntöjä (myös mitä meripelastus vhf-kanavilla välittää) niin ei kukaan kuule teidänkään.
Mutta reviiri on laaja.
Ja mitähän tuolla tarkoitat?
VHf:issä on nykyään esim ranneke joka kutsuu ilm. automaattisesti apua jne. Itsekin mietin esim Tampereen seudun järviä, onko kellään siellä ko. laitetta? Turha hankinta ehkä jos vain viralliset pelastajat sen kuulee, joihin saa yhteyden puhelimellakin. Ensi kesänä veneilen Vaasa-Pori akselilla, joten ehkä voisi olla tarvetta. Avomerelle tuskin tulee mentyä.
VHF ei kanna hirveän kaukaa avomereltä rannikko-asemille, varsinkaan jos antenni on alhaalla. Avomerellä toimii HF radio tai sateliittipuhelin ja hätälähettimenä ebirb.
Tämä ei kyllä liittynyt mitenkään alkuperäiseen aiheeseen :D
Juuri näin! Siksi käytänkin kännykkää.