Muutettiin käytettyyn omakotitaloon joka on valmistunut 2004 helmi-maaliskuussa ja lienee tuo Jäspi tuotu 2003 loppuvuodesta. Varaston koko on 6.3m2 ja huonekorkeus normaali (n. 2.20 - 2.30)
Kattila/varaaja on kohtuupienessä teknisessä tilassa/varastossa ja yllätys yllätys lämpötila siellä on päälle 35 keskitalvellakin ja varmaan vielä enemmän jos tuuletusluukku (yksi 10cm venttiili katonrajan lähelä) olisi kiinni. Näkyvät putkivedot on eristetty, mutta putkiliitoksien kohdilla eristettä ei välttämättä ole.
Varastona sitä pidetään kun ei ole muutakaan varastotilaa ja onhan tuo useille materiaaleille ihan sairaan korkea lämpötila sekä tuskallista olla hetkeäkään tuolla etsimässä jotain tavaraa. Lisäksi nyt epäilyttää että voisiko tuuletusventtiilin aukipito läpi talven (varaston lämpötilan rajoittamiseksi) aiheuttaa peräti 2000-3000 kWh lisäkulutuksen.
Lähinnä kysymykseni on: näinkö huonosti näiden eritysasioita on hoidettu että koko tila pitäisi melkein pyhittää lämmityskäyttöön (joo, virallisesti varmaan) ja toisaalta, voiko jälkikäteen tehdä tai teetättää mitään että saisi tuon varastohuoneen lämmöntuoton kuriin?
Kattila/varaaja on kohtuupienessä teknisessä tilassa/varastossa ja yllätys yllätys lämpötila siellä on päälle 35 keskitalvellakin ja varmaan vielä enemmän jos tuuletusluukku (yksi 10cm venttiili katonrajan lähelä) olisi kiinni. Näkyvät putkivedot on eristetty, mutta putkiliitoksien kohdilla eristettä ei välttämättä ole.
Varastona sitä pidetään kun ei ole muutakaan varastotilaa ja onhan tuo useille materiaaleille ihan sairaan korkea lämpötila sekä tuskallista olla hetkeäkään tuolla etsimässä jotain tavaraa. Lisäksi nyt epäilyttää että voisiko tuuletusventtiilin aukipito läpi talven (varaston lämpötilan rajoittamiseksi) aiheuttaa peräti 2000-3000 kWh lisäkulutuksen.
Lähinnä kysymykseni on: näinkö huonosti näiden eritysasioita on hoidettu että koko tila pitäisi melkein pyhittää lämmityskäyttöön (joo, virallisesti varmaan) ja toisaalta, voiko jälkikäteen tehdä tai teetättää mitään että saisi tuon varastohuoneen lämmöntuoton kuriin?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ja mieti jos tuollainen varaaja olisi nykyisessä matalaenergiatalossa sisätiloissa! Siinä sais ikkunaa pidellä auki jatkuvasti ja vastukset pukkaavat energiaa säiliöön, jotta käyttövedelle saadaan tarpeeksi lämmintä.
Kannattaisi miettiä käyttövedelle suoralämmitintä ja pudottaa varaajan lämpötila 40-45 C tienoille tai sellaiselle lämmölle, jonka lämmitys maksimissaan vaatii. Lämpöhukka pienenee huomattavasti.
Meillä on erillinen varaaja käyttövedelle, joten ison varaajan voi pitää kylmänä lämmityskauden ulkopuolella.
Lepako varmaankin sitten kertoo kaikessa viisaudessaan, että minkälaiset pääsulakkeet tarvitsee olla, jos sauna on päällä ja pari ihmistä suihkussa. Ja joku voi tietysti tehdä ruokaakin samaan aikaan.
Kiitos vinkistä Lepako. Suora lämmitys käyttövedelle ei sinänsä olisi paha idea, koska 10% hintaero yö-ja päiväsähkön välillä on kuitenkin lähes olematon - jos se vaan jaksaa sitten puskea tasalämpöistä vettä aina kun tarvitaan.
Ainakin tuon paikallaan oleva kaappijärkäleen jälkikäteen eristäminen tuntuu omana - tai tilattuna työnä villan palasilla tehtynä isolta urakalta ellei joku ole tehnyt sitä työkseen aikaisemminkin on ja on kehittänyt siihen hyvät menetelmät.
Laitoin tuosta Kaukorallekin kyselyn, että mitä he suosittavat ratkaisuksi. Kerron sitten mitä vastasivat tai vastasivatko lainkaan.
Mun mielestä jos tuolta olisi yhteys talon asuintiloihin ilmastoinnillisesti, niin sitten osa lämmöstä tulisi suoraan varaajasta ilman mukana muualle asuntoon ja näin ollen taas lattialämmityksen tarve alenisi, jonka myötä varaajan hukkalämpökin puolestaan alenisi ja tilanne vähän tasoittuisi. Kuitenkin tuo tapahtuisi tod. näk. asuinmukavuuden kustannuksella eli katonrajassa lämpöä riittäisi mutta lattia olisivat hieman kylmemmät kuin nyt.
Ilmastoinnillisen yhteyden avaaminenkaan ei oikein kuulosta järkevältä. Menisi ilmastointisuunnittelu varmastikin uusiksi ja uusien ilmastointiputkien veto pidempiä matkoja valmiiseen taloon ei oikein ajatuksena toimi.
Minulla on teknisessä tilassa 1800 litran sähköovaali, eikä se ole kyllä lähellekkään noin lämmin se tila. Omassa teknisessä tilassa on vielä lisäksi erillinen 500 litran käyttövesivaraajakin lämpöä tuomassa.
Olen aikoinaan kysynyt valmistajalta lämpöhäviöitä ja muistaakseni maksimilämmöllä ja normaalissa huoneenlämmössä häviöt oli noin 1kW.
Joko se tilasi on hyvin eristetty, eikä sen venttiilin kautta poistu ilmaa (mistä korvausilma?), tai sitten lämpöä tulee jostain muualtakin.
PS. Itselläni ei ole tosin vielä tähän aikaa vuodesta ovaalissa edes lämmöt päällä, kun ei tarvi lämmittä.
No niin tarkennusta ja faktaa Kaukoran vastauksen pohjalta:
Ei minulla olekaan SähköOvali vaan "Jäspi Ovali 1,8 EPK" ts. paikan päällä sähköistetty.
Kuulemma siinä on 60mm polyuretaanieristeet ja lämpöhäviöt 80 asteisella varaajalla 330W. Vuositasolla 2890kWh eli keskimääräisellä karkealla 0.12c/kWh kokonaishinnalla tekee 346 euroa, joskin Kaukora laskeskeli että lämpö luodaan yösähköllä (totta sinänsä) ja sai vain 250 euroa (taitaa olla optimistiminen luku tämä tai jotain jätettiin pois).
Heidän arvionsa mukaan ko. huoneen häviöt olisivat n. 250-300W eli ilman ilmanvaihtoa lämpötila nousee kun lämmöntuottoa on 330 ja ottoa vain 250-300. Meillä on vielä katossa 40cm puhallusvillat (normi oli tuolloin 30cm), niin ehkä tuo 250 on lähempänä totuutta ja tilassa ei ole mitään ikkunoita (edes ovessa) eli se on hyvin eristetty.
Heidän ehdotus on että varaajan eristystä pitäisi lisätä tai liittää huone ilmanvaihtoon.
Talviasentoon en ole itsekään vielä laittanut täällä etelä-Suomessa asustellessa. Viime vuonna tosin piti laittaa jo 1.9. kun alkoi olla aamuisin jo lattiat sen verran kylmän tuntuisia.
Tällä hetkellä lisäeristys tai erillinen käyttöveden lämmitys (tavalla tai toisella) kuulostavat järkevimmiltä.
80 astetta ei ole perusteltua edes käyttöveden kannalta. 60 astetta olisi varmaan järkevämpi, pitäisi riittää vielä legionellan torjuntaankin. Jos laitat erillisen pienen kv-varaajan, voit pudottaa ison pöntön lämmityskaudella alle 40 asteeseen ja 7-8 kk vuodesta kokonaan kylmilleen. Ei pitäisi häviöiden olla millään lailla merkityksellisiä enää.
Legionellavaaraa ei ole tällaisissa käyttövesikierukallisissa malleissa. Vain jos koko säiliöstä otetaan käyttövesi, kuten 300L käyttövesivaraajassa, legionellavaara on olemassa.
Toki jos monta viikkoa seisoo vesi vesijohdossa, niin kannattaa pari minuuttia antaa veden juosta ennen käyttöä.
Piti muuten kirjoittaa sähkön hinnaksi 0.12e/kWh eikä 0.12c/kWh :)
Joo täytyypä käydä tsekkaamassa tuo lämpötila mihin se sitä vettä nykyään "keittää". On ihan edellisen omistajan jäljiltä joka asui tässä monta vuotta ja oletus ja luulo (jotka ovat kaikkien virheiden äitejä tai isoäitejä) oli tietysti että hän on löytänyt hyvät asetukset eikä niihin tarvitse koskea.
Rajoittimet (Stig Wahlström-merkitty kotelo jossa kaksi isoa säätönuppia T1 ja T2) oli säädetty 75 asteeseen molemmat. Kait tuo oli oikea säätönuppi, koska mitään muutakaan asettelupaikkaa en tiedä. Väänsin nyt ensalkuu molemmat nupit noin 66 asteen tietämille ja katson sitten miten lämmöt asuintilojen puolella riittävät ja miten vaikuttaa ko. varastphuoneen lämpötilaan. Pitäisihän tuonkin jo vaikuttaa jos jotkin pintalämmöt varastossa alenee 5-10 astetta.
Toinen termari säädetään isompaan lämpötilaan ja tätä käyttää yösähkö ja jos lämpö laskee tuon toisen termarin arvon alapuolelle, niin lämmitetään myös päiväsähköllä.
Jostain nupistä vääntämällä sitten voit valita onko pelkkä yösähkö käytössä, vai lämmitetäänkö tarvittaessa myös päivällä.
Toisen termarin kuuluuu olla jotain 55 ja toisen 85 astetta.
Kesällä voit ruuvata tuon 85 asteisen näyttämään 60 astetta, jolloin varaajan hukkalämpö pienenee, sekä käytät vain yölämpöä.
Jos sinulla molemmat näyttää samaa, niin toivottavaa on, että tällöin päiväsähkö on pois käytöstä.
Suosittelisin lukemaan käyttöohjeet ja miettimään varaajaan toimintaperiaatteen ja veden kerrostumsien, niin nuo aukeavat. Rahaa säästyy ja mukavampaa on.
Käyttöohjetta ei talokansiosta eikä internetistä löydy, joten jos joku tietää kumpi T1 vai T2 on kumpi, niin saisi kirjoittaa. Stigille on kysymys myös vetämässä.
Ilmeisemmin nuo oli edellisen kirjoittajan mukaan sitten päin honkia säädettynä kun molemmissa oli det samma arvo.
Havaintojen (Fortum Kotinäytön avulla) mukaan käyttöveden lämmitys (4 kW vastuksella) menee päälle kaikkina vuorokauden aikoina tarvittaessa, mutta varsinainen iso lämmitysteho (olisko 12kW) vain lämmityskaudella yösähköllä.
Yövastus ja vastaavasti yötermari löytyvät varaajan alaosasta ja päivävastukset ja termarit vastaavasti yläosasta.
Idea on, että yösähköllä lämmitetään koko varaaja ja päiväsähköllä vain yläosaa tarvittaessa, eli kovilla pakkasilla. Varaaja jäähtyy alaosastaan. Tällöin koko varaajan varauskyky käytetään hyväkseen.
Ja tietenkin silläkin on merkitystä kuinka sähkäri on nuo kytkenyt.
Kolme lämmitysvastusta tuossa arvaisin liitäntöjen perusteella olevan, koska 3 MMJ:tä menee kukin omaan metalliseen vahvatekoiseen kytkentärasiaan. Lämmin käyttövesi otetaan varaajan yläosasta jossa on yksi vastus (lienee se 4kW) . Alaosassa on kaksi lämmitysvastusta (ehkä 6kW 6kW) samalla korkeudella ja tod. näk. rinnan kytkettyinä kuormina. Näiden lähettyvillä on sitten lämpötila-anturit erillisissä mittausyhteissään.
Tuo Stig W:n "SW 210" varaajatermostaatti (=sisältää termostaatit ja rajoittimen) on sitten yksi laatikko n. 170 cm korkeudella jossa on ne kaksi lämpötilojen säätönuppia: T1 ja T2 kannen alla. Siitä on vedetty johdotukset ainakin parille ellei kaikille lämpövastuksille ja niille lämpötila-antureille.
No niin, Stigiltä tuli vastaus, jonka kirjaan tähän jos jollakin toisellakin vaikka olisi samanlainen ongelma SW-210 varaajatermostaatin kanssa.
SW-210:ssä T1-merkitty nuppi on ylälämmitysvastuksen termostaatin asetusarvo (alue 0..90 ast) ja T2-nuppi on alalämmitysvastuksen termostaatin asetusarvot (alue 0..90 ast).
Kaksi lämpötila-anturia menee varaajan yläosan mittaustaskuihin (toinen T1 liittyvä lämpötilamittaus ja toinen on [turva]rajoittimen lämpötilamittaus) ja yksi varaajan alaosan mittaustaskuun.
Uskaltaisin päätellä, että omassa systeemissä alavastuksia ja siis T2-arvoa käytetään vain talvilämmityskaudella yöaikaan. Ylävastus pitänee varaajan säiliön yläosassa jatkuvasti T1 arvon mukaisen lämpötilan 3 asteen eroalueen puitteissa (eli voi ajatella että lämmitys menee päälle kun lämpötila on 3 astetta alle asetellun ja pois kun lämpötila on asetuksessa ) ja tämä vesihän lämmittää sitten etenkin käyttövettä. Alaosa on kesäaikaan pitkälti 20 asteen celciusta tietämillä koska alavastuksia ei kesällä käytetä.
T1 olisi siis maksimi mitä yläosassa ja koko säiliössä saa/voi esiintyyä ja T2 on maksimi mihin alaosan lämpötila saa/voi nousta.
Kun talvi-yö-automatiikka huolehtii siitä että kesäaikaan alaosaa (T2 lämpötila) ei lämmitetä niin T1 on ainoa kesällä oleellinen ja se kannattaa laittaa käyttöveden vaatimusten mukaan (jopa 60...70 välille)
Talviaikaan T1 voinee olla vaikka 65-75 (tai sama kuin kesällä ja vähintään sama tai suurempi kuin T2) ja T2 arvo sitten sama tai vähemmän kuin T1. Käyvät arvot riippuvat varmasti asunnosta ja säiliön mitoituksista mutta varaajan hukkaenergia kannalta kannattaisi hakea pienin ja kokonaisjärkevä T2 arvo jolla asunto pysyy vielä kovillakin pakkasilla riittävissä lämmöissä.
Pidempiaikainen T2 säätöarvo kannattaisi siis hakea suht. reippaalla pakkasjaksolla ellei sitten halua käydä säätämässä monta kertaa talvessa aina optimialhaista arvoa.
Jos jollakin on asiantuntevampaa tietoa ja huomasi tässä karmean virheen, niin kirjoittakaa ihmeessä