Julkaistu: 5.9.2012 11:04
17-vuotiasta nuorukaista lähes vankina pitänyt nuorisokodin kasvatusjohtaja ei saa syytettä. Kihlakunnansyyttäjä korostaa kunnan ja aluehallintoviraston valvontavelvollisuutta lastensuojelulaitosten osalta.
Nuorukainen oli ollut sijoitettuna neljän kuukauden ajan Itä-Suomessa toimivaan yksityiseen nuorisokotiin.
Kodin kasvatusjohtaja oli osan ajasta rajoittanut nuorukaisen liikkumisen äärimmäisen tiukasti. Nuorukainen ei saanut poistua laitoksen alueelta ilman ohjaajaa, eikä hän saanut kulkea laitoksen alueellakaan ilman ohjaajan valvontaa.
Nuorukainen valitti liikkumisvapauden rajoittamisesta hallinto-oikeuteen, joka kumosi rajoittamispäätöksen puutteellisten perustelujen vuoksi. Oikeuden mukaan päätöksestä ei ilmennyt, että liikkumisvapautta olisi rajoitettu muussa kuin rangaistustarkoituksessa.
Tapauksesta tehtiin myös rikosilmoitus.
Lääkärinlausunnon mukaan nuorukainen oli ahdistunut ja masentunut. Hänen vointinsa oli oleellisesti huonontunut sijoituksen aikana.
Kasvatusjohtajaa epäiltiin tutkinnassa pahoinpitelystä, virka-aseman väärinkäyttämisestä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Kihlakunnansyyttäjän mielestä näyttöä terveyden tahallisesta vahingoittamisesta ei ollut.
Syyttäjä ei nosta näytön puutteen vuoksi syytettä myöskään epäillyistä virka-asemaan liittyvistä rikoksista. Hän muistuttaa, että kunnan ja aluehallintoviraston on valvottava lasten sijoituspaikan toimintaa.
- Katson, ettei syyttäjän toimivaltaan kuulu arvioida, ovatko käytetyt rajoitustoimenpiteet olleet lastensuojelulain mukaisia vai ei, kihlakunnansyyttäjä ilmoittaa.
IS
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288497085914.html
17-vuotiasta nuorukaista lähes vankina pitänyt nuorisokodin kasvatusjohtaja ei saa syytettä. Kihlakunnansyyttäjä korostaa kunnan ja aluehallintoviraston valvontavelvollisuutta lastensuojelulaitosten osalta.
Nuorukainen oli ollut sijoitettuna neljän kuukauden ajan Itä-Suomessa toimivaan yksityiseen nuorisokotiin.
Kodin kasvatusjohtaja oli osan ajasta rajoittanut nuorukaisen liikkumisen äärimmäisen tiukasti. Nuorukainen ei saanut poistua laitoksen alueelta ilman ohjaajaa, eikä hän saanut kulkea laitoksen alueellakaan ilman ohjaajan valvontaa.
Nuorukainen valitti liikkumisvapauden rajoittamisesta hallinto-oikeuteen, joka kumosi rajoittamispäätöksen puutteellisten perustelujen vuoksi. Oikeuden mukaan päätöksestä ei ilmennyt, että liikkumisvapautta olisi rajoitettu muussa kuin rangaistustarkoituksessa.
Tapauksesta tehtiin myös rikosilmoitus.
Lääkärinlausunnon mukaan nuorukainen oli ahdistunut ja masentunut. Hänen vointinsa oli oleellisesti huonontunut sijoituksen aikana.
Kasvatusjohtajaa epäiltiin tutkinnassa pahoinpitelystä, virka-aseman väärinkäyttämisestä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Kihlakunnansyyttäjän mielestä näyttöä terveyden tahallisesta vahingoittamisesta ei ollut.
Syyttäjä ei nosta näytön puutteen vuoksi syytettä myöskään epäillyistä virka-asemaan liittyvistä rikoksista. Hän muistuttaa, että kunnan ja aluehallintoviraston on valvottava lasten sijoituspaikan toimintaa.
- Katson, ettei syyttäjän toimivaltaan kuulu arvioida, ovatko käytetyt rajoitustoimenpiteet olleet lastensuojelulain mukaisia vai ei, kihlakunnansyyttäjä ilmoittaa.
IS
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288497085914.html
Vastaukset 3
Vanhimmat
TÄSSÄ SE TAAS NÄHDÄÄN!
Nuoren vointi OLEELLISESTI huononi sijoituksen aikana, mutta
näyttöä terveyden tahallisesta vahingoittamisesta ei ollut.
Syyttäjä EI nosta näytön puutteen vuoksi syytettä epäillyistä virka-asemaan liittyvistä rikoksista. Ja hän muistuttaa, että
KUNNAN ja ALUEHALLINTOVIRASTON on valvottava lasten sijoituspaikan toimintaa!!!!
Millä he valvovat, kun kellään ei ole resursseja valvontaan!?
Lääketehtaat joukkosurmien taustalla?
Kelan mukaan 1.067.964 suomalaista käytti käytti viime vuonna masennus- , psykoosi-, neuroosi- ja unilääkettä.
15-24 vuotiaista suomalaisnuorista yli 50.000 sai viime vuonna jotakin psyykeen toimintaa säätelevää lääkettä.
APU- lehti 7.6.2012.
http://www.apu.fi/artikkeli/laakehaitat-joukkosurmien-taustalla#
--------
Kopio Ilta-Sanomien uutisesta.
Nuorukaista pidettiin vankina nuorisokodissa.
17-vuotiasta nuorukaista lähes vankina pitänyt nuorisokodin kasvatusjohtaja ei saa syytettä. Kihlakunnansyyttäjä korostaa kunnan ja aluehallintoviraston valvontavelvollisuutta lastensuojelulaitosten osalta.
Nuorukainen oli ollut sijoitettuna neljän kuukauden ajan Itä-Suomessa toimivaan yksityiseen nuorisokotiin.
Kodin kasvatusjohtaja oli osan ajasta rajoittanut nuorukaisen liikkumisen äärimmäisen tiukasti. Nuorukainen ei saanut poistua laitoksen alueelta ilman ohjaajaa, eikä hän saanut kulkea laitoksen alueellakaan ilman ohjaajan valvontaa.
Nuorukainen valitti liikkumisvapauden rajoittamisesta hallinto-oikeuteen, joka kumosi rajoittamispäätöksen puutteellisten perustelujen vuoksi. Oikeuden mukaan päätöksestä ei ilmennyt, että liikkumisvapautta olisi rajoitettu muussa kuin rangaistustarkoituksessa.
Tapauksesta tehtiin myös rikosilmoitus.
Lääkärinlausunnon mukaan nuorukainen oli ahdistunut ja masentunut. Hänen vointinsa oli oleellisesti huonontunut sijoituksen aikana.
Kasvatusjohtajaa epäiltiin tutkinnassa pahoinpitelystä, virka-aseman väärinkäyttämisestä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Kihlakunnansyyttäjän mielestä näyttöä terveyden tahallisesta vahingoittamisesta ei ollut.
Syyttäjä ei nosta näytön puutteen vuoksi syytettä myöskään epäillyistä virka-asemaan liittyvistä rikoksista. Hän muistuttaa, että kunnan ja aluehallintoviraston on valvottava lasten sijoituspaikan toimintaa.
- Katson, ettei syyttäjän toimivaltaan kuulu arvioida, ovatko käytetyt rajoitustoimenpiteet olleet lastensuojelulain mukaisia vai ei, kihlakunnansyyttäjä ilmoittaa.
------