Ole rohkeasti ujo ja menesty

Mitä mieltä olette MEnaiset lehdestä löytyvästä artikkelista "ole rohkeasti ujo ja menesty?"? minut se sai ainakin ajattelemaan..

"Olet niin hiljainen, ettei sinusta tule ikinä mitään, totesi eräs äiti pienelle pojalleen.

Tiedän, miltä nuo sanat tuntuvat. Ajattelin itsekin vuosia olevani liian ujo, liian hiljainen, liian kaikkea. Viallinen tuppisuu, joka kieltäytyisi mielellään kaiken maailman kissanristiäiskutsuista, mutta ei tohdi sitä tehdä, koska pelkää muiden pitävän itseään epäsosiaalisena hylkiönä.

Yksi elämäni karmeimmista tilanteista syntyi, kun haastattelin karismaattista professoria koulutyötäni varten. Professoria, joka näkee päivittäin sanavalmiita neronalkuja ja sosiaalisia ihmelapsia. Paitsi nyt, kun tuolilla kökötin minä: umpiturpa, joka luki kysymykset suoraan paperista.

– Joko se oli viimeinen kysymys? Tänks, mutta nyt on mentävä, professori huikkasi lopuksi ja lähti pikaisesti.

Ensimmäinen huomio: professori ei vaivautunut edes kättelemään.

Päätelmä: hän hermostui minuun. Näytin varmasti siltä, ettei minua kiinnosta tippaakaan. En älynnyt esittää jatkokysymyksiäkään. Pilasin taas kaiken!

Moni käy saman ajatusrumban läpi päivittäin – juhlissa, työhaastatteluissa, kaupan kassalla. Mitä tuokin minusta ajattelee, kun olen näin syrjäänvetäytyvä?

Näissä ihmisissä ei ole mitään vikaa, vaan he ovat introvertteja eli sisäänpäin suuntautuneita: ihmisiä, jotka viihtyvät yksin, harkitsevat pitkään tekemisiään ja karttavat ristiriitoja. Se on temperamentin piirre, luonnollinen osa persoonaa.

Silti moni introvertti häpeilee itseään. Ilman hiljaisia kotoilijoita ja yksinäisiä susia ei kuitenkaan olisi suhteellisuusteoriaa eikä Harry Potteria. Niin Albert Einstein, J. K. Rowling kuin presidentti Barack Obamakin kertovat tuulettavansa päätään mieluiten yksin.

Ilman introverttejä ei ehkä olisi myöskään sitä parasta ystävää, joka mieluummin kuuntelee kuin puhuu, eikä läheskään niin montaa empaattista esimiestä.
Aliarvostetut herkkikset

Sisäänpäin suuntautunut juhlii mieluummin muutaman läheisen ystävän kanssa kuin isossa joukossa. Jos hän saisi valita aivan vapaasti, hän nyhjäisi ehkä kotisohvalla nenä kirjassa. Se ei tarkoita epäsosiaalisuutta: hän voi viihtyä muiden keskelläkin mutta haluaa sen jälkeen ladata akkuja omissa oloissaan.

Susan Cain väittää teoksessaan Hiljaiset: Introverttien manifesti, että vähäpuheisia voi olla kolmasosa tai jopa puolet ihmisistä. Osa heistä on onnekkaasti ylpeitä luonteestaan, kuten oma taiteilijaystäväni. Hän teki maailmanympärimatkan yksin, hän voi odottaa viikon ennen kuin vastaa puheluun, ja silloinkin tekstiviestillä, ja hän jää reilusti juhlista pois, koska ei viihdy niissä.
Koko artikkeli ei mahtunut tähän lue se täältä: http://www.menaiset.fi/artikkelit/hyva-olo/mieli/art3330-Ole-rohkeasti-ujo-ja-menesty---introverttius-ei-ole-este.html