Syöttekö lisiä raskausaikana? Jostain luin, että lapsen allergioita saattaa vähentää äidin raskauden aikainen maitohappobakteerikapselien käyttö. Itse en ole toistaikseksi käyttänyt, mutta harkitsen. Mikä olisi hyvä kapseli vai onko niillä eroa.
Entäs omega-3 tai kalaöljykapseli? Siitäkin ristiritaista tietoa. Oma gynekologini sanoi raskauden alussa, että välttelisi minua. En muista miksi, mutta keskenmenoja siis takana. Toisaalta olen kuullut, että on hyväksikin.
Mielipiteitä?
Entäs omega-3 tai kalaöljykapseli? Siitäkin ristiritaista tietoa. Oma gynekologini sanoi raskauden alussa, että välttelisi minua. En muista miksi, mutta keskenmenoja siis takana. Toisaalta olen kuullut, että on hyväksikin.
Mielipiteitä?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Minä syön
- multi-tabs raskaus ja imetys 1 kapseli/pv
- multi-tabs omega-3 raskaus ja imetys 2 kapselia/pv
Lisäksi juon päivittäin lasillisen vettä jossa 1 ruokalusikallinen Molkosania (herajuoma, vastaa maitohappobakteeritabletteja, mutta tehokkaampi).
Ravintolisillä ei kuitenkaan voi korvata terveellistä syömistä ja muutenkin terveellisiä elämäntapoja. Vitamiinien saanti on kuitenkin hyvä turvata raskausaikana, etenkin foolihappo ja omega-3 ovat tärkeitä sikiön hermoston kehitykselle.
Itse käytän D-vitamiinia 25 mikrogrammaa päivittäin, lisäksi otan 2 tl Iho-Omega valmistetta, mikä siis sisältää mustaherukansiemenöljyä. Iho-Omegan pitäisi raskauden aikana vähentää syntyvän lapsen atopiariskiä, sillä itselläni on atooppinen iho. Muita lisiä en käytä, kylmäpuristettua kookos- ja oliiviöljyä käytän muuten ruokavaliossani ja pyrin syömään monipuolisesti kasviksia ja hedelmiä sekä marjoja. Ihoni on muuten voinut todella hyvin koko raskausajan :)
Kalaöljyt vaikuttaa veren hyytymiseen.Siksi neuvolassa antoivat ohjeen,että puoli annosta turvallinen määrä.Siis voi tulla ongelmia keskenmenon/synnytyksen yhteydessä äidille,jos verenvuoto ei ala loppumaan.Sama kuin disperiinin/asperiinin kanssa.
Minä syön kalaöljyä (ihan normimäärän), neuvolatäti ei ole kieltänyt... Toivottavasti ei siis mitään tule, en ollut aiemmin kuullutkaan moisesta. Ja kalanmaksaöljyähän ei saa syödä.
Aloin myös loppuraskaudeasta syömään maitohappobakteereja. Apteekintäti kertoi, että vaikuttaisi alatiesynnytyksessä jotenkin positiivisesti vauvan bakteereihin, mutta itse siis kiinnostuin koska tuoreen tutkimuksen mukaan koliikkia on todettu vähemmän niillä rintamaitoa saavilla vauvoilla, joiden äiti syö maitohappobakteereja.
Kyllä se on ihan totta, mitä edellinen mainitsi noista omega-kapseleiden verta ohentavista vaikutuksista. Jos on esimerkiksi joutumassa johonkin leikkaukseen, niin niiden käyttöä ei juuri tuosta syystä suositella. Annostuksen kanssa pitää siis olla maltillinen. Parempi olisi tietysti syödä sitä kalaa pari kertaa viikossa ja tarkkailla muutenkin ruokavaliossaan noiden omegoiden saantia.
Kiitos vastauksista. Pitäisiköhän kuitenkin ruveta syömään pikkuannosta omega3-kapseleita, jos se on kerran tärkeä aine sikiön kehitystä ajatellen. En nimittäin tule syöneeksi kalaa kahta kertaa viikossa... Onko muuten niin, että JOS syö kalaa kahdesti viikossa, omega3 määrä on riittävä?
Itse olen tähän asti ottanut päivittäin vain foolihappoa (vaihdellen 400 -800 uq) ja D-vitamiinia 30 mikrogrammaa, eli yli suositusten, mutta moni pitää 10 uqn suositusta ihan liian pienenä, ja neuvolankin ohjeissa lukee, että 50 mikrogrammaa turvallisen annoksen raja.
Monissa maissa raskausvitamiinit sisältävät omega-3:a.
Jos ei syö kalaa, niin laadukas kalaöljy on paikallaan, koska aivpot tarvitsevat Omega 3 rasvoja, joita saa vain kalasta.
Ja D-vitamiini 100µg/vrk ja pyydätte mittauksen jossain vaiheessa talvea. Tulos on suuntaa natava, koska eri labroissa on eri laitteet ja mittavirheet ovat suuria.
Parhaimmat maitohappobakteerit (aina antibioottikuurin aikana ja jälkeen vähintään 6kk), joten muut kannattaa jättää kaupan hyllylle:
Dr. Ohhiran probiootti
Normaali probiootti kasvatetaan suojatusti labrassa, pakastekuivataan ja laitetaan vähän inuliinia evääksi kapseliin. Seurauksena on melkoinen "die off rate", eli lukema paljonko bakteereista on kuollut siinä vaiheessa kun laitat sen suuhun, verrattuna valmistushetkeen. Usein tämä on jopa 80%. Saat siis vain 20% "elossa" olevia bakteereita, jotka nekin on koko elämänsä kasvaneet suojatusti, ja ottavat kovaa turpaan suolistosi pahoilta bakteereilta. Apua on näistäkin silti, mutta aika vähän.
Ohhiran probiootti on siis Japanilainen alunperin. Se valmistetaan sekoittamalla 40 eri kasvista, hedelmää, merilevää yms. ravintososeeksi. Tähän istutetaan 12 bakteerikantaa, ja annetaan seoksen fermentoitua 3 VUOTTA. Mitä tapahtuu tässä? Bakteerit kilpailevat kolme vuotta elintilasta ja ajan loputtua jäljellä on vain kovimman luokan hyvät bakteerit. Heikot sortui elon tiellä jne, voittajat jäi. Näitä sinä haluat taistelemaan vatsasi hyvinvoinnin tueksi, et niitä lellittyjä maljassa kasvatettuja kermaperseitä. Ohhira sisältää myös ainutlaatuisen TH10-bakteerin, jolla on kysy tuhota MRSA-sairaalabakteeri jos se suolistossa majailee (sekä streptococcus- , että staphylococcus -sukuinen MRSA).
Suomessa myytäviä hyviä valmisteita:
ProbiMage
Asidophilus Plus
Replete
DDS+
Bioteekin Probioottiplus
Lepicol
http://personal.inet.fi/koti/remeli/ravinteet.htm
Solgarin raskausajan monivitsku.
Suosittelen lämpimästi www.iherb.com Olemme tilanneet vitskut ja kalaöljyt koko perheelle jo parin vuoden ajan. Huomattavasti edullisemmat hinnat ja luotettava toimitus. Kun laitat alennuskoodi kenttään koodin PEK241 saat 5-10 dollariin alennusta (koskee ensimmäistä tilausta)
Voi maksaa mm Visa electronilla.
Itse kuulin myös viime raskaudessa v. 2009 sairaanhoitaja ystävältäni noista maitohappobakteereista ja silloin söin Rela-tabseja viimeiset 2-3 kuukautta. Vahvistaisi kuulemme vauvan suolistoa nimen omaan tuo loppuaikana käyttö ja olisi vähemmän vatsavaivoja ja koliikkia. Neuvolan th sanoi, että ehkä auttaa, eikä ne aikanaan haitaksi ole kun tätä sieltäkin silloin kysyin.
No meillä niitä ei ollut kumpaakaan, ei mitään vatsanväänteitä tms. joten joko toimivat tai sitten olisi ollut muutoinkin vahvavatsainen tyttö :=) Aion aloittaa ne nytkin loppuraskaudessa, eli piakkoin.
Kalaöljystä kysyttyäni päädyin siihen, etten niitä ala syömään. Kuulemma jos syö kalaa suht säännöllisesti ja syö D-vitamiinia, niillä pärjää.
Muutoin joudun syömää rautatabletteja (hb tällä viikolla 102) sekä olen satunnaisesti syönyt B-vitamiinia ja magnesiumia. Foolihappoa läpi raskauden. Magnesium auttaa raskaudenaikaisiin suonenvetoihin, pehmentää vatsaa=helpottaa ummetusta sekä auttaa unensaantiin... kaikkia näitä raskausvaivoja kun olen välillä potenut :9
Minä söin koko raskauden ja imetyksen ajan Lacto Seveniä, koska olen laktoosi-intolerantikko ja maitohappobakteerit lisäävät laktoosin sietoa niin, että pystyn esim. normaalia suklaata syömään ;) Lisäksi bulgarian jogurttiin oli himo koko raskauden ajan.
Johtuneeko Lacto Sevenistä tai mistä, mutta tyttö (nyt 1 v 2 kk) ei ole sairastanut mitään muuta, kuin vauvarokon, masu on kuin rautaa ja iho hyvä :) *koputtaa puuta* Tosin voi johtua muustakin. Tai sitten siitä, että olen ollut hyvä tuuri.
Niin, ja en ole lacto sevenin myyjä, kuten nämä muutaman ylläolevat, jotka selvästi mainostavat omia tuotteitansa :/
Turun Yliopiston tutkimus: Äidin saamat probiotiit alentavat atooppisen ihottuman riskiä lapsella!
http://www.terveydentukipilarit.fi/terveysinfo/uutiset/53/
C- ja D-vitamiinin sekä magnesiumin ja Omega-3 rasvahappojen puute on mm. Suomalaisten yleisin ravitsemuksellinen puutos.
C-vitamiinia 500-1000mg / vrk
D-vitamiinia 50-125µg / vrk
Magnesium (sitraattia) 300-400mg/vrk
Omega-3 rasvahappoja
D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä.
Muut saa todella edullisesti esim. Citymarketin luontaistuotehyllystä.
Eli kuukausihinnaksi tulee n. 5€.
Ruuan merkitys D-vitamiinilähteenä on vähäinen: 90% ihmisen D-vitamiinista on peräisin iholta (ellei hän ota D-vitamiinia ravintolisänä). Suomalainen nainen saa ruoastaan keskimäärin 5 ja mies 7 mikrogrammaa D-vitamiinia. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UV-indeksi on vähintään 3. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Auringosta saat D-vitamiinia, mutta vain silloin kun varjosi on lyhyempi kuin sinä itse. Siis lyhyen aikaa keskipäivällä, noin kello 10-16.
D-vitamiinia pitää syödä, niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 120 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.
D-vitamiini herättää paljon kysymyksiä. Fysiatrian erikoislääkäri Jukka Pekka Kouri vastaa katsojien kysymyksiin. (kesto 10 min)
http://areena.yle.fi/tv/1802812/?start=2m27s
D-vitamiini — hyötyä koko terveydelle!
http://ruohikolla.blogspot.fi/2013/01/d-vitamiini-hyotya-koko-terveydelle.html
Miksi ei-lääkärit Christel Lamberg-Allardt ja Suvi Virtanen jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 7,5-10 µg/vrk annoksesta. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. VRN:n D-vitamiinityöryhmässä olevat ei-lääkärit Christel Lamberg-Allardt ja Suvi Virtanen jatkuvasti mediassa väittävät, jotta veren D-vitamiinipitoisuus 50 nmol/l riittää. Vain osa hoikista ja pienistä ihmisistä saavuttavat juurikin virallisella 10µg/vrk suosituksella nippanappa tuon 50 nmol/l.
Lisäksi he pelottelevat syövällä ja kuolemalla. Todella epäammattimaista.
Pelkästään luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava pitoisuus on yli 80 nmol/l.
D-vitamiinia pitää syödä, niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 120 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.
Parhaimmat raskausajan lisäravinteet ovat multitabs raskaus ja imetys sekä lysin omega-3 kapselit. Itse söin näitä raskausaikana ja terve sekä ei allerginen lapsi syntyi :) Noi omegat kehitetaan lopettamaan pari viikkoa ennen laskettua aikaa sillä saattavat ohentaa verta joten synnytyksessa saattaa vuotaa hieman enemmän. Itse söin silti loppuun asti enkä vuotanut normaalia enempää.
Meillä neuvolassa neuvotaan syömään maitohappobakteereja. Edellisessä raskaudessa söin lacto seveniä, syntyi terve vauva joka ei ole vuoden ikään mennessä sairastanut kuin yhden pikku nuhan. Imetin kuukauden verran. Ei mahakipuja tms. Itse olin myös paljon terveempi, sairastuin vain kerran flunssaan raskauden aikana. Nyt toisessa raskaudessa syön edelleen lacto seveniä enkä ole ollut sairaana kertaakaan, laskettuun aikaan 2kk jäljellä. D-vitamiinia syön lisäksi.
"Parhaimmat raskausajan lisäravinteet ovat multitabs raskaus ja imetys"
Mihin tutkimukseen tuo perustuu?
Tuote on lääketehtaan täysin synteettinen pilleri, jota ei ole tutkittu mitenkään.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/ravinteet.htm
Karu tutkimustulos: Odottajat eivät saa riittävästi rasvahappoja
http://www.iltalehti.fi/raskausjalapset/2013021516681104_rb.shtml
Kassilohi kannattaa sitten unohtaa hyvänä kalan, koska siinä ei juurikaan ole mitään hyvää.
Raskausajan ravinto – avain hyvään terveyteen
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/kommentit/raskausajan-ravinto-ndash-avain-hyvaan-terveyteen/
Odottava, jo lasta suunnitteleva ja imettävä äiti tarvitsee ruoan lisänä ravintolisiä, jotka ehkäisevät sikiövaurioita, raskausmyrkytystä, diabetesta, masennusta sekä edistävät sikiön aivojen, hermoston, luuston ja silmien kehitystä. Lisäksi ravintolisät vähentävät ennenaikaisen synnytyksen ja keskenmenon vaaraa. Tärkeimmät ravintolisät odottavalle ja imettävälle äidille ovat foolihappo, C- ja D-vitamiinit, magnesium, rauta, sinkki ja kalaöljyn omega-3-rasvahapot sekä maitohappobakteerit. Odottavan ja imettävän äidin tulee ehdottomasti välttää tupakkaa, alkoholia, huumeita ja mielellään myös särky-, masennus- ja epilepsialääkkeitä.
Raudan puute aiheuttaa anemiaa, josta kärsii noin 30% maailman väestöstä. Rautaa ei saa syödä, jos EI ole anemiaa todettu verikokeella.
Lisäksi C- ja D-vitamiinia tarvitaan purkista sekä magnesiumia ja kalaöljyä.
C- ja D-vitamiinin sekä magnesiumin ja Omega-3 rasvahappojen puute on mm. Suomalaisten yleisin ravitsemuksellinen puutos.
C-vitamiinia 500-1000mg / vrk
D-vitamiinia 50-125µg / vrk
Magnesium (sitraattia) 200-400mg/vrk
Omega-3 rasvahappoja
Foolihappoa 400µg /vrk
D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä.
Muut saa todella edullisesti esim. Citymarketin luontaistuotehyllystä.
Eli kuukausihinnaksi tulee n. 5€.
Ruuan merkitys D-vitamiinilähteenä on vähäinen: 90% ihmisen D-vitamiinista on peräisin iholta (ellei hän ota D-vitamiinia ravintolisänä). Suomalainen nainen saa ruoastaan keskimäärin 5 ja mies 7 mikrogrammaa D-vitamiinia. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UV-indeksi on vähintään 3. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Auringosta saat D-vitamiinia, mutta vain silloin kun varjosi on lyhyempi kuin sinä itse. Siis lyhyen aikaa keskipäivällä, noin kello 10-16.
D-vitamiinia pitää syödä, niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 125 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.
Miksi ei-lääkärit Christel Lamberg-Allardt ja Suvi Virtanen jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 7,5-10 µg/vrk annoksesta, jota ei saa ylittää. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. Ainoastaan pienet lapset saavuttavat tällä annoksella veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l, jonka he väittävät riittävä kokonaisterveydelle.
Lisäksi he pelottelevat syövällä ja kuolemalla, jos annostuksen ylittää.
Pelkästään luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava pitoisuus on yli 80 nmol/l.
Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt!
D-vitamiini herättää paljon kysymyksiä. Fysiatrian erikoislääkäri Jukka Pekka Kouri vastaa katsojien kysymyksiin. (kesto 10 min)
http://areena.yle.fi/tv/1802812/?start=2m27s
D-vitamiini — hyötyä koko terveydelle!
http://ruohikolla.blogspot.fi/2013/01/d-vitamiini-hyotya-koko-terveydelle.html
Monivitamiinit:
http://personal.inet.fi/koti/remeli/ravinteet.htm
Jos lääketehtaiden ja muutaman muunkin valmistajan synteettisistä vitamiinihivenaine-valmisteista olisi oikeasti jotain hyötyä, niin niitä halpoja purkkeja lähetettäisiin riisin ja maissin kaveriksi Afrikkaan aliravitsemukseen kuoleville lapsille ja aikuisille.
Ruuassa ravintoaineita on satoja, jopa tuhansia ja muutaman keinotekoisen vitamiinin ja hivenaineen yliannostus ei tuo terveyttä.
Foolihapon käyttö varhaisraskaudessa suojaa lasta keskushermostoputken sulkeutumishäiriöiltä.
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo10543.pdf
Folaattia ruuasta:
http://www.fineli.fi/topfoods.php?compid=2273&fuclass=all&specdiet=none&items=200&from=top&portion=100g&lang=fi
"Etelä-Karoliinan yliopiston professorit Carol L. Wagner, Bruce Hollis ja kymmenen heidän kollegaansa julkaisivat synnytyslääkäreiden ammattilehdessä suurimman tähän mennessä tehdyn satunnaistetun tutkimuksen raskaudenajan D-vitamiinin tarpeesta. Tarve on yli kymmenkertainen Suomessakin voimassa olevaan viranomaissuositukseen nähden.
Tutkimukseen osallistui 256 odottavaa naista, joista 160 pysyi mukana synnytykseen asti. Naiset jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen sai 50 ja toinen 100 mikrogrammaa (µg) D-vitamiinia päivässä. Hoito aloitettiin raskauden 3-4 kuukaudella. Eeettinen komitea ei antanut lupaa käyttää kolmatta ryhmää verrokkeina, joille olisi annettu 10 µg/vrk, mikä on voimassa oleva viranomaissuositus raskaana oleville USA:ssa ja muun muassa Suomessa.
Mustaihoisten naisten D-vitamiinin pitoisuus seerumissa (S-D-25) oli keskimäärin 46 nmol/L, mikä on paljon alle viitearvon alarajan (75-150 nmol/l). Valkoihoisten vastaava lukema oli 74 nmol/l eli juuri alarajan alapuolella. S-D-25 nousi raskauden lopulla 100 nmoliin/l vain 37 %:lla 50 µg:n ryhmän ja 46 %:lla 100 µg:n ryhmän naisista. Tässä pitoisuudessa D-vitamiinin aktivoituminen saavuttaa huippunsa. 100 nmol/l on siis vähimmäistavoite. Kummassakaan D-vitamiiniryhmässä ei ilmennyt sivuvaikutuksia. Ehkä hieman yllättäen seerumin kalkkipitoisuus aleni hiukan (meitähän on peloteltu, että D-vitamiini voisi nostaa sitä).
Synnytyksessä mitattu napaveren D-vitamiinin pitoisuus oli 50 µg:n ryhmässä keskimäärin 55 nmol/l ja 100 µg:n ryhmässä 67,5 nmol/l.
100 µg päivässä saaneilla naisilla oli 2,5 kertaa suurempi todennäköisyys (kuin 50 µg:ta saaneilla) synnyttää normaalipainoinen vauva. Mitä pienempi S-D-25 oli, sitä todennäköisempi oli ennenaikainen synnytys. Matala S-D-25 liittyi myös infektioihin. Kaiken kaikkiaan raskauskomplikaatiot olivat vähäisempiä 100 kuin 50 µg:n ryhmässä, joskaan ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä."
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2442
Neuvolassa saa veren D-vitamiinipitoisuuden mitattua.
Pyytää pitää erikseen tuo mittaus.
http://www.iltalehti.fi/raskausjalapset/2013021516681104_rb.shtml
Omega-3 kapseleita kannattaa todellakin syödä
(mikäli ei syö rasvaista kalaa 2xvko) raskauden aikana ja ihan sillä purkissa neuvotun määrän mukaan. Kapseleiden käytöön voi halutessaan lopettaa pari viikkoa ennen LA:ta, sillä sattavat ohentaa verta. Eri merkkejä kannattaa myös vertailla ja ottaa se jossa on korkein EPA ja DHA pitoisuus sillä nämä ovat niitä tärkeitä rasvoja. Maitohappobakteereja on kehoitettu syömään raskauden puolivälistä, saattavat vähentää allergioita sekä atopiaa. Itse suosein myös raskausajan monivitamiinia, tosin jos syö todella terveellisesti ei nämä ole ollenkaan välttämättömiä.
Kalan suositus on 2-4 kertaa viikossa.
Pronssikaudella syötiin kilo päivässä ja D-vitamiinin puutetta ei ollut.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/kalastuksen_loppu.htm
Kannattaa syödä tunnettuja merkkejä eli möller taikka Lysi.