isosiskoni 20vuotta, kuoli viimeviikolla alkoholismiin.
hänellä oli pitkiä kahden viikon-kuukausen juomaputkia, joilta me läheiset ilmeisesti suljimme loppuvaiheesa silmämme..tai ei enää jaksettu välittää, kun hän oli niin monesti yrittänyt raitistua ja antanut tyhjiä lupauksia.
nyt itseä vaivaa järkyttävä syyllisyys siskon poismenon suhteen,,,hänhän oli vasta 20v nourukainen :(
miten te joilta on läheinen kuollut viinan juontiin, olette kestäneet?!!!
hänellä oli pitkiä kahden viikon-kuukausen juomaputkia, joilta me läheiset ilmeisesti suljimme loppuvaiheesa silmämme..tai ei enää jaksettu välittää, kun hän oli niin monesti yrittänyt raitistua ja antanut tyhjiä lupauksia.
nyt itseä vaivaa järkyttävä syyllisyys siskon poismenon suhteen,,,hänhän oli vasta 20v nourukainen :(
miten te joilta on läheinen kuollut viinan juontiin, olette kestäneet?!!!
Vastaukset 5
Vanhimmat
kestin velipojan piippuunvedon juomalla kaljaa!
En usko tuota. En voi enkä halua uskoa. Ette jaksanut välittää enää? Oliko hän niin paha ihminen? Miltä hänestä mahtoi tuntua? En syyllistä teitä ja tiedän ettei juopolle liikaa saa antaa anteeksi mokailuja mutta tuo lause oli paha mielestäni. Eikö ihmisyyttä enää löydy. Ollaanko kivikaudella syömässä toistemme kiveksiä? Onko maa litteä? Taivas putoaa päällemme? Ja perheestä ei pidetä huolta?
Ei kukaan oikeesti jaksa juopoista välittää, ei ne ole enään edes ihmisiä!!!
Olin itse noin 20v. kun hiekkaa lapioin isän arkun päälle.Sen jälkeen kun olen yksin ottanut kuppia niin on usein tullut mieleen että miten isän kanssa "olisi voinut" viettää aikaa mutta ei syystä tai toisesta pystynyt kun olin itse ujo ja isä oli alkoholisti.
Kelasin ajatuksissani menneitä mutta nykyään menneisyys ei vaivaa minua.
Elämässä ei ole varmuutta ja jokainen elää oman aikansa.
Suosittelen löylykauhaterapiaa!