"Nuori polkupyöräilijätyttö loukkaantui risteyskolarissa Joensuussa "
"Polkupyöräilijää epäillään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja liikennerikkomuksesta, koska hän ylitti suojatien pyöräillen ja käytti jalkakäytävää pyöräilemiseen."
http://www.karjalainen.fi/fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/11963-nuori-polkupyorailijatytto-loukkaantui-risteyskolarissa-joensuussa
"Polkupyöräilijää epäillään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja liikennerikkomuksesta, koska hän ylitti suojatien pyöräillen ja käytti jalkakäytävää pyöräilemiseen."
http://www.karjalainen.fi/fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/11963-nuori-polkupyorailijatytto-loukkaantui-risteyskolarissa-joensuussa
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tyttö siis ajoi länsi-itä suunnassa Koskikadun (kulkusuuntaansa nähden) oikeaa puolta, joka siis on jalkakäytävä.
Kuitenkin, jos tämä tyttö on ajanut pidemmän matkaa Koskikatua pitkin, niin hän on ajanut aiemmin yhdistettyä väylää pitkin.
Sieltä kun tulee, niin pyörätie loppuu kirjaston kulmalla, eli Koskikadun ja Merimiehenkadun risteyksessä, 3 korttelia aikaisemmin. Väylän "ulkonäkö" tai pinnoite ei muutu, yhdistetyn väylän merkki vain häviää. Ei siellä ole sitten myöskään jalkakäytävän merkkiä...
Tietysti suojatien katkeamattomasta seepra-raidoituksesta pitäisi (ehkä) ymmärtää, että kyse ei ole yhdistetystä väylästä, mutta toisaalta siitä katkeamattomasta seepra-raidoituksesta ei voi kyllä päätellä tällä hetkellä mitään, kun se voi joko tarkoittaa pelkkää suojatietä tai sitten yhdistettyä suojatietä ja pyörätien jatketta (riippuen siitä tuleeko siihen seepra-raidoitukselle jostakin suunnasta pyörätie vai ei).
Tämä siis vuoden 2017 loppuun asti, sen jälkeen seepra-raidoitus tarkoittaa vain ja ainoastaan suojatietä (riippumatta siitä millaisessa ympäristössä se sijaitsee).
Haet siis 3 korttelia aikaisemmin ollutta pyörätietä. On hiukan kaukaa haettu. Löytyyhän niitä tosin aina, kun tarpeeksi kaukaa hakee.
Pinnoitekin muuttuu yhdistetyn päättyessä asvaltista laatoiksi.
Kadun toisella puolella olisi ollut koko matkan yhdistetty ja jokainen pyörätien jatke on tuolla asianmukaisesti maalattu katuun. Tytöllä ei ollut ainuttakaan jatkeen merkintää.
Mitä ihmettä tuohon pitää taas sotkea "pyörätien jatke", sillä kun ei ole tuossa mitään merkitystä. Oleellista on se, että Kirkkokadulta tulijalla ei ole "kärkikolmiota", joka velvoittaisi väistämään. Vaikka siinä olisikin se jatke, olisi se tyttö silti ollut syypää loukkaantumiseensa.
Ei ole merkitystä väistämissäännöillä ei. Mutta se merkitys on että ei sotketa" suojatietä " pyörätien jatkeena toimivaan suojatiehen.
Välinpitämättömyys liikennesääntöjä kohtaan on nuorten kohdalla valitettavan yleistä. Vai onko kyse tietämättömyydestä? "Pyörätienjatkesysteemeistä" tuntuu olevan aika paljon epätietoisuutta. On näköjään liikaa tulkinnanvaraa mikä on pyörätien jatke ja mikä ei.
Jatkeilla mitään merkitystä, jos oma riittää. Ainoa asia on tuo yhdistetty kevyenliikenteenkaistan merkitseminen. Merkkien laittaja olettaa väylän jatkuvan ilman, että se merkitään jokaisessa risteyksessä. Säännöt vaativat kuitenkin jokaiseen risteykseen merkin, että pyöräkaista jatkuisi. Tästä syntyy sekava soppa, jota jokainen soveltaa mieltymystensä mukaan
niin. että pyöräilijän on paree aina siirtyä ajotielle, kun risteyksen jälkeen ei ole pyöräilyn sallivaa merkkiä.
Muistakaa sitten ajaa turvallisesti riittävän kaukana reunasta ja rauhallisesti, ettei käy hengenpäälle.
Autoilijoiden torvensotoista ei tarvitse välittää.
'Väärin meni taas tuokin neuvo. Tieliikennelaki kehottaa pyöräilijää ajamaan niin lähellä ajoradan oikeaa reunaa, kuin se vain suinkin on mahdollista. Näin ovat aina fiksut pyöräilijät toimineet.
Vaan kun turvallisin paikka ei ole aina se " Niin lähellä ajoradan oikeata reunaa ".
Sokea autoilija kun avaa oven katsomatta tuleeko ketään niin se siitä.