Sairastaako

Mielenkiintoinen havainto, en ole tullut asiaa ajatelleeksi, narsisteilla on tosiaan harvoin flunssaa. Poikkeuksiakin voi olla, mutta ei ole sattunut minun kohdalle.

Taitavia nuo narsut, osaavat käyttää jopa pöpöjä hyväkseen....minä tahdon narsistiksi, koska ne osaavat manipuloida näemmä kaikkea.

lottamari<3 kirjoitti:

Taitavia nuo narsut, osaavat käyttää jopa pöpöjä hyväkseen....minä tahdon narsistiksi, koska ne osaavat manipuloida näemmä kaikkea.

Mulla on sellanen huono puoli, että en osaa samaistua toisten ihmisten sairasteluun ollenkaan. Katton aina vaan, että joo joo, vali vali, nouse ylös ja tee jotain!
Mutta sitten saatan itte kuumeaikana maata kaiken vapaan ajan peiton alla ja kiukutella kaikille kun pitäis nyt tajuu... =)

Mä huomasin ton joskus kun piti olla "tukena" kaverille aborteille, kohdunkaulansyövälle jne. Ei tunnu missään. Ehkä siks oonkin toivottu kaveri sellaseen kun en oikein reagoi. Välillä kyllä tuntuu että ois voinut jotenkin koettaa samaistua niihin pelkoihin jne. Mutta ei pysty kun ei oo oma juttu.

Sitten kun olen joutunut olemaan tukena toooodella sairaalle, kuolemansairaalle, herää sisässä jonkin sortin "heikkouden ja kuoleman pelko" ja olo on aika vaivautunut vaikka toimintakyky on hyvä.

Asia jonka toivoisin parantuvan mutta katotaan miten käy.

UPDATE_9507895 kirjoitti:

Mulla on sellanen huono puoli, että en osaa samaistua toisten ihmisten sairasteluun ollenkaan. Katton aina vaan, että joo joo, vali vali, nouse ylös ja tee jotain!
Mutta sitten saatan itte kuumeaikana maata kaiken vapaan ajan peiton alla ja kiukutella kaikille kun pitäis nyt tajuu... =)

Mä huomasin ton joskus kun piti olla "tukena" kaverille aborteille, kohdunkaulansyövälle jne. Ei tunnu missään. Ehkä siks oonkin toivottu kaveri sellaseen kun en oikein reagoi. Välillä kyllä tuntuu että ois voinut jotenkin koettaa samaistua niihin pelkoihin jne. Mutta ei pysty kun ei oo oma juttu.

Sitten kun olen joutunut olemaan tukena toooodella sairaalle, kuolemansairaalle, herää sisässä jonkin sortin "heikkouden ja kuoleman pelko" ja olo on aika vaivautunut vaikka toimintakyky on hyvä.

Asia jonka toivoisin parantuvan mutta katotaan miten käy.

Pussasin yhtä nuhanenää eilen ja tässä sitä nyt ollaan hel.....moisen nuhan ja pärskeen kourissa, viluttaa ja vitu......-aa, mutta se toinen vaan loukkaantui, kun sanoin että tartutti minuun pöpön.

lottamari<3 kirjoitti:

Pussasin yhtä nuhanenää eilen ja tässä sitä nyt ollaan hel.....moisen nuhan ja pärskeen kourissa, viluttaa ja vitu......-aa, mutta se toinen vaan loukkaantui, kun sanoin että tartutti minuun pöpön.

Ehkä sitä viduttaa se että sun kanssa elää joku muukin symbioosissa ;D

Hei, saattaa olla että virusten ja ihmisten yhteistyöllä on jokin tarkoitus mitä me emme ymmärrä. Muukin kuin immuniteettiin vaikuttava. Pitäisi oppia kommunikoimaan.

*aaatziuhh*

Anything you want me to be, darling. ;P

"Onko hen mies vai nainen?"

Minulle väittää olevansa nainen, mutta saattaa johtua siitä että olen mies ;)

xcch kirjoitti:

"Onko hen mies vai nainen?"

Minulle väittää olevansa nainen, mutta saattaa johtua siitä että olen mies ;)

hen on hän, englanniksi kanaeläin, lintulajin naaras.

Liittyy sillä tavalla, että omien ajatusteni mukaan ( jotka tietenkin ovat vain minun ajatuksiani), niin henkisellä hyvinvoinnilla ja stressittömyydellä, sekä myönteisellä elämänasenteella on immuniteettia vahvistava vaikutus. Ihmisen puolustusmekanismi on kiinni kolmesta eri osa alueesta; psyykkisestä, fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista. Narsisti on tarkka omasta kehostaan ja hyvinvoinnistaaan, hän pitää itsestään yleensä erittäin hyvää huolta ja välttää stressiä ja kaikenlaisia huolia.

Sillä tavalla ajattelin, että narsistit eivät mielestäni sairasta yhtä paljon kuin ns. "tavalliset" mattimeikäläiset, joilla ei ole sitä taitoa ja organisointikykyä siirtää ja langettaa toisten harteille kaikki ikävät rasittavat työt, huolet ja murheet. Narsistit myöskin panostavat terveyteensä merkittävästi ja yleensä syövät hyvin, nukkuvat hyvin ja liikkuvat säännöllisesti (?) He tekevät yleensä vain niitä asioita mistä pitävät ja jättävät kaikki epämieluisat työt toisten harteille,...he osaavat hemmotella itseään, säästää itseään ja ajatella itseään hyvin paljon muita enemmän...tälläinen käsitys minulla on.

Mielestäni kysymys ei ole suhtautumistavasta vaan todellakin vahvasta immuniteettivasteesta, joka on narsistille ominainen ja tyypillisen korkea.

lottamari<3 kirjoitti:

Liittyy sillä tavalla, että omien ajatusteni mukaan ( jotka tietenkin ovat vain minun ajatuksiani), niin henkisellä hyvinvoinnilla ja stressittömyydellä, sekä myönteisellä elämänasenteella on immuniteettia vahvistava vaikutus. Ihmisen puolustusmekanismi on kiinni kolmesta eri osa alueesta; psyykkisestä, fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista. Narsisti on tarkka omasta kehostaan ja hyvinvoinnistaaan, hän pitää itsestään yleensä erittäin hyvää huolta ja välttää stressiä ja kaikenlaisia huolia.

Sillä tavalla ajattelin, että narsistit eivät mielestäni sairasta yhtä paljon kuin ns. "tavalliset" mattimeikäläiset, joilla ei ole sitä taitoa ja organisointikykyä siirtää ja langettaa toisten harteille kaikki ikävät rasittavat työt, huolet ja murheet. Narsistit myöskin panostavat terveyteensä merkittävästi ja yleensä syövät hyvin, nukkuvat hyvin ja liikkuvat säännöllisesti (?) He tekevät yleensä vain niitä asioita mistä pitävät ja jättävät kaikki epämieluisat työt toisten harteille,...he osaavat hemmotella itseään, säästää itseään ja ajatella itseään hyvin paljon muita enemmän...tälläinen käsitys minulla on.

Mielestäni kysymys ei ole suhtautumistavasta vaan todellakin vahvasta immuniteettivasteesta, joka on narsistille ominainen ja tyypillisen korkea.

Minkähän takia mulla sitten on hyvä immuniteetti, vaikka olen tullut todella ahdistusherkäksi päihteiden väärinkäyttöaikana ? Sitä ennen nyt juurikaan kiinnostanut mikään...mutta nykyään vaikutukset näkyy edelleen.

Ei ole ollut psyykkinen, fyysinen eikä henkinen hyvinvointi kunnossa vaikka aina liikuntaa tuleekin harrasteltua ja vähän katottua mitä syö.
Aattelin vain, että geeniperimä antaa mulle myöten hölmöillä hieman enemmän, eli "katto" on korkeammalla, ennen kuin se lopulta kuitenkin romahtaa.

Joskus kroppa sitten vetää ittensä ihan liikuntakyvyttömäksi, esim vetämällä jalat alta ja pakottamalla pysähtymään koska en muuten vaan usko.
Tällä haen sitä, että kyse lienee enemmänkin yksilön "tuurista" ja asenteesta sairasteluun kuin pelkästä narsistisesta vammasta (?).
Itte ainakin vetänyt niin pahassa kunnossa duuniakin ettei siihen ketään vois velvottaa. Sillain että just ja just pysyy jalat alla tarpeeksi (!!!) kovilla kipulääkkeillä.

Mihin perustuu se, että kaikki narsistisesti vammautuneet huolehtisivat itsestään paremmin, jos miettii vaikka sitä ohutnahkaisempaa versiota joka ei muuta teekään kuin valita, on kaltoinkohdeltavana, lihoo, juo, käyttää lääkkeitä, masentuu, eristäytyy...mun tunne tästä hommasta on vain se, että asioita "hieman" yksinkertaistetaan.

Toisaalta, narsistisesti vammautuneita tuttuja on kyllä paljon sellasia kuten minä, että vedetään kunnes kuolo korjaa. Kun voiskin heittäytyä tohon sohvaan hoivattavaksi mutta kun ei usko että elämä kantaa (vaikka se kantaakin ;) ), on vain pakko olla kaikkivoipa kunnes luonto sen lopettaa.

UPDATE_9507895 kirjoitti:

Minkähän takia mulla sitten on hyvä immuniteetti, vaikka olen tullut todella ahdistusherkäksi päihteiden väärinkäyttöaikana ? Sitä ennen nyt juurikaan kiinnostanut mikään...mutta nykyään vaikutukset näkyy edelleen.

Ei ole ollut psyykkinen, fyysinen eikä henkinen hyvinvointi kunnossa vaikka aina liikuntaa tuleekin harrasteltua ja vähän katottua mitä syö.
Aattelin vain, että geeniperimä antaa mulle myöten hölmöillä hieman enemmän, eli "katto" on korkeammalla, ennen kuin se lopulta kuitenkin romahtaa.

Joskus kroppa sitten vetää ittensä ihan liikuntakyvyttömäksi, esim vetämällä jalat alta ja pakottamalla pysähtymään koska en muuten vaan usko.
Tällä haen sitä, että kyse lienee enemmänkin yksilön "tuurista" ja asenteesta sairasteluun kuin pelkästä narsistisesta vammasta (?).
Itte ainakin vetänyt niin pahassa kunnossa duuniakin ettei siihen ketään vois velvottaa. Sillain että just ja just pysyy jalat alla tarpeeksi (!!!) kovilla kipulääkkeillä.

Mihin perustuu se, että kaikki narsistisesti vammautuneet huolehtisivat itsestään paremmin, jos miettii vaikka sitä ohutnahkaisempaa versiota joka ei muuta teekään kuin valita, on kaltoinkohdeltavana, lihoo, juo, käyttää lääkkeitä, masentuu, eristäytyy...mun tunne tästä hommasta on vain se, että asioita "hieman" yksinkertaistetaan.

Toisaalta, narsistisesti vammautuneita tuttuja on kyllä paljon sellasia kuten minä, että vedetään kunnes kuolo korjaa. Kun voiskin heittäytyä tohon sohvaan hoivattavaksi mutta kun ei usko että elämä kantaa (vaikka se kantaakin ;) ), on vain pakko olla kaikkivoipa kunnes luonto sen lopettaa.

Ja mitä tulee "ukkoon", niin hällä tosiaan on kuvitelmia siitä ettei mikään pöpö voi purra, että hän on lähes tulkoon kuolematon, että häneen ei kukaan pysty, että kaikki sellainen vaiva on vain korvien välissä ja itse hoidettavissa.
Hän pitää itseään immuniteetiltaan ylivoimaisena, todellisena suvunjatkana ja aina vitsaillaankin siitä että millanenhan konehirviö meidän kakarasta tulis (ei pelkoa, EI tuu).

Itte arvostin tyttöni isässä eniten tervettä immuniteettijärjestelmää ja nyt huomaan että oon aina valinnut noita "ei niitä mikään tapa"-tyyppejä vaikka ne yleensä tuppaakin olemaan sitten vähän sellasia ja tollasia. Että sinänsä jotain perääkin ehkä. Todellisuudesta en tiedä, tuntuu niiden kokemusten(kin) perusteella että kyse on vain jonkin sortin asenteesta joka taas kyllä liittyy narsismiin enemmänkin.

Mutta tällasta mutuiluahan tämä on, ja vähän ajatusleikkiäkin =)

UPDATE_9507895 kirjoitti:

Minkähän takia mulla sitten on hyvä immuniteetti, vaikka olen tullut todella ahdistusherkäksi päihteiden väärinkäyttöaikana ? Sitä ennen nyt juurikaan kiinnostanut mikään...mutta nykyään vaikutukset näkyy edelleen.

Ei ole ollut psyykkinen, fyysinen eikä henkinen hyvinvointi kunnossa vaikka aina liikuntaa tuleekin harrasteltua ja vähän katottua mitä syö.
Aattelin vain, että geeniperimä antaa mulle myöten hölmöillä hieman enemmän, eli "katto" on korkeammalla, ennen kuin se lopulta kuitenkin romahtaa.

Joskus kroppa sitten vetää ittensä ihan liikuntakyvyttömäksi, esim vetämällä jalat alta ja pakottamalla pysähtymään koska en muuten vaan usko.
Tällä haen sitä, että kyse lienee enemmänkin yksilön "tuurista" ja asenteesta sairasteluun kuin pelkästä narsistisesta vammasta (?).
Itte ainakin vetänyt niin pahassa kunnossa duuniakin ettei siihen ketään vois velvottaa. Sillain että just ja just pysyy jalat alla tarpeeksi (!!!) kovilla kipulääkkeillä.

Mihin perustuu se, että kaikki narsistisesti vammautuneet huolehtisivat itsestään paremmin, jos miettii vaikka sitä ohutnahkaisempaa versiota joka ei muuta teekään kuin valita, on kaltoinkohdeltavana, lihoo, juo, käyttää lääkkeitä, masentuu, eristäytyy...mun tunne tästä hommasta on vain se, että asioita "hieman" yksinkertaistetaan.

Toisaalta, narsistisesti vammautuneita tuttuja on kyllä paljon sellasia kuten minä, että vedetään kunnes kuolo korjaa. Kun voiskin heittäytyä tohon sohvaan hoivattavaksi mutta kun ei usko että elämä kantaa (vaikka se kantaakin ;) ), on vain pakko olla kaikkivoipa kunnes luonto sen lopettaa.

"jos miettii vaikka sitä ohutnahkaisempaa versiota joka ei muuta teekään kuin valita, on kaltoinkohdeltavana, lihoo, juo, käyttää lääkkeitä, masentuu, eristäytyy...mun tunne tästä hommasta on vain se, että asioita "hieman" yksinkertaistetaan."

Noh, tähän on "pakko" kommentoida sen verran, että mistä tuo mielipiteesi syntyy...kun itse ajattelen, että ainakin LR-persoonan (ohutnahkainen) kärsimys on hyvin yksityistä laatua...ja hän enemmänkin kaunistelee asioita, ei se ny niin paljon juo, löi vahingossa? , itsesäni on vikaa kun se käyttätyy huonosti, jne...

Omasta elämästäni silloin kun olin tosi alhaalla...muistan jopa sellaista, että söin "huonommin", että parhaat palat/isoimmat lihapalat jäi puolisolle/lapsille...ostoksilla käydessä kaikki muut saivat jotain, itselleni en osannut haluta mitään...

Puhumattkaan siitä, että olisin mennyt vaivoineni lääkäriin, en sallinut itselleni moista tuhlausta...vielä avioeroni jälkeenkin, lopetin sen perheterapeutilla käymisen syystä, että ajattelin tuhlaavani yhteiskunnan varoja omiin vähäpätöisiin ongelmiini...

Mutta noh...nykyään olen oppinut enemmän arvostamaan/hemmottelemaan itseäni, sallimaan itsellenikin niitä hyviä paloja elämän kakusta...että siltä osin parannusta tapahtunut...

ja kyllä, elämä kantaa...vaikka en kaikesta enää niin huolta kannakkaan...