Ensi kautta varten pikku projekti :
Mulla on n. 8 m purkkari, jossa pitkä ja tasakorkuinen rautaköli.
Paatti kulkee purjeilla mukavasti ja nousee riittävästi tuuleen nyt uusilla purjeilla.
Paremman mukavuuden takia haluaisin lisätä alkujäykkyyttä ja siihen ei taida olla muuta konstia kuin kölipainon lisääminen ?
Lisäpainon haittapuolilla ei nyt ole väliä mutta miten lisäpaino olisi edullisinta toteuttaa ? Jos kellään on omaa kokemusta, niin otetaan ehdotuksia kiitoksella vastaan.
Asiallisia vastauksia odotellen
Mulla on n. 8 m purkkari, jossa pitkä ja tasakorkuinen rautaköli.
Paatti kulkee purjeilla mukavasti ja nousee riittävästi tuuleen nyt uusilla purjeilla.
Paremman mukavuuden takia haluaisin lisätä alkujäykkyyttä ja siihen ei taida olla muuta konstia kuin kölipainon lisääminen ?
Lisäpainon haittapuolilla ei nyt ole väliä mutta miten lisäpaino olisi edullisinta toteuttaa ? Jos kellään on omaa kokemusta, niin otetaan ehdotuksia kiitoksella vastaan.
Asiallisia vastauksia odotellen
Vastaukset 44
Vanhimmat
Kölipainon lisääminen antaa lisää loppujäykkyyttä mutta vaikuttaa alkujäykkyyteen varsin vähän.
Eli mitä ehdotat alkuperäiseen asian ratkaisuksi ?
Veneesi riki ja kansihelat on mitoitettu tietty vakavuutta varten. Mikäli vakavuutta lisätään olennaisesti tulee riki alas ellei sitä vahvisteta. Kansihelojen muuttuminen alimitoitetuksi vähentää mukavuutta olennaisesti.
Kölipainoa lisäämällä ei mitenkään saada lisää mukavuutta.
Lisää alkujäykkyyttä saat järkevimmin myymällä nykyinen veneesi ja ostamalla jäykemmän tilalle.
Miksi muuten oletat alkujäykkyydellä ja mukavuudella olevan jokin yhteys ?
Jos ei kyse isosta veneest, niin vene ei heilu niin paljon "jalan alla" ja kallistuskulmat pienempiä, esm. myös monirungot
Kiitos alkukommenteista. Veneen vaihto ei tule kysymykseen, koska sellaista rahaa ei nyt vaan ole käytettävissä. Mukava ratkaisu tietenkin kelle hyvänsä.
Mukavuus on henkilökohtainen asia, joten sitä ei tarvinne kiistellä.
Minulle se tarkoittaa tässä kohtaa mm. sitä, että vene ei kallistu puuskassa yhtä nopeasti ja paljon kuin kevyemmät veneet.( En kaipaa enää esim H-veneen "sporttisuutta")
Samoin se tarkoittaa kuten purjehtija edellä totesi, "ei heilu jalan alla". Tämä on mukavaa esim satamassa.
Onko kellään KOKEMUKSIA tällaisesta muutostyöstä ja sen vaikutuksista? Se on selvää että rikiäkin pitää vahvistaa tai ainakin tsekata mitoitus.
" Onko kellään KOKEMUKSIA tällaisesta muutostyöstä ja sen vaikutuksista? Se on selvää että rikiäkin pitää vahvistaa tai ainakin tsekata mitoitus. "
On ihan selvä asia ilman kokemustakin, että tällainen tulee kalliimmaksi toteuttaa kuin veneen vaihto vakavampaan veneeseen.
Jos siihenkään ei ole varaa, niin silloin ei ainakaan ole varaa tuollaiseen modifikaatioon.
" Mukavuus on henkilökohtainen asia, joten sitä ei tarvinne kiistellä.
Minulle se tarkoittaa tässä kohtaa mm. sitä, että vene ei kallistu puuskassa yhtä nopeasti ja paljon kuin kevyemmät veneet. "
Pilssiin painoa lisäämällä lisätty alkuvakavuus ei saavuta tavoitetta, että puuskassa kallistuisi vähemmän kuin ennen modifikaatiota.
Jos on alkujaan kaksi identtistä venettä, A ja B, joista B:hen lisätään painoa pilssiin alkuvakavuuden lisäämiseksi, niin vene B kastaa kannen varvaslistan mereen pienemmässä kallistumassa, kuin vene A. Kun venettä B ajetaan suuremmilla purjeilla alkujaan samalla kallistumalla kuin venettä A, niin oikaisevanmomentin suhteellinen kasvu (prosentteina) jää veneellä B pienemmäksi kuin veneellä A, kun verrataan veneitä toisiinsa tilanteessa jossa kumpikin kastaa varvaslistansa mereen.
Tämä siitä huolimatta, että veneellä B olisi oikaisevan momentin kasvu Newtonmetreinä suurempaa (ja näinhän ei suinkaan välttämättä edes ole pienemmästä kallistuman kasvusta johtuen, vaikka asette kohti vene B onkin vakaampi )
Suhteellinen kasvuhan on molemmilla sama, jos veneeet purjehtivat samassa tuulessa sekä ennen puuskaa että sen aikana. Siispä B kallistuu suurempaan kallistumaan kuin modifioimaton vene A.
Ainoastaan sen "ei heilu jalan alla satamassa purjeet alhaalla " tavoitteen suhteen B on parempi.
Suuria muutoksia tuskin kannattaa lähteä tekemään, mutta kyllä moneen veneeseen on menestyksellä lisätty painoa köliin tai pilssiin. Karkeasti 100 kg bulbissa tai 200 kg pilssissä vastaa yhtä lisämiestä laidalla. Kaikilla noilla vene nopeutuu ja käyttäytyy rauhallisemmin kovemmassa tuulessa luovilla ja sivutuulessa.
Vastaavasti lisääntynyt paino ja märkäpinta-ala hidastavat venettä kevyessä tuulessa. Tämä vaikutus on paljon pienempi kuin purjehtijat yleensä luulevat. 10% lisää kokonaispainoon hidastaa suurusluokkaa 1% keskimääärin, JOS vakavuus ei parane. Keskituulesta ylöspäin vene nopeutuu noilla toimilla, koska vakavuus paranee ja keskimäärin nopeus ei juurikaan muutu.
Mikäli lattapohjaisen pilssiin asennettu lisäpaino hyödynnetään nopeutena ajamalla purjeita vaihtamalla/trimmaamalla samaa kallistumaa ennen puuskaa kuin samanlaista venettä ilman lisäpainoa, niin lisäpainoinen kallistuu puuskassa enemmän kuin alkuperäinen vene. (molemmissa samanpainoinen miehistö laidalla ja kummassakaan miehistö EI reagoi puuskaan yhtään mitenkään )
Kukaan ei tietysti kiellä ajamasta painavampaa venettä pystymmässä jo ennen puuskaa, mutta silloin tuo mahdollisuus suurempaan nopeuteen jää joillain veneillä saamatta.
Kuten muut jo sanoivat, jäykkyyden lisääminen ei noin vain onnistu, alkujäykkyyden lisääminen ei mitenkään. Parempi konsti on reivata ajoissa.
itseläni on jäykkyys lisääntynyt kaikissa olosuhteissa viagralla.
näyttää kuitenkin hidastavan provoilua.....
JOs on vanhempi vene niin siinä on varmaan jonkinlainen pilssi. Katso miten sinne saa lyijyharkkoja sovitettua. Pysyy kiinni sikaflexillä. 50-100 kiloa alkaa tuon kookisessa jo tuntua.
Eihän se alkujäykkyyttä lisää edes sen vertaa mitä kölin alapäähän lisätty paino lisäisi joka sekään ei lisäisi alkujäykkyyttä juuri nimeksikään, loppujäykkyyttä kylläkin.
Kyllä se pilssiin lisätty paino lisää hitausmomenttia, joka vaikuttaa kallistumisnopeuteen, mutta ei niin tehokkaasti kuin kölin alapäähän laitettu, jolla momenttivarsi ja sen myötä hitausmomentti suurempi
Eikö näin ole ?
On vanha paatti ja seilorikin. Pilssiä on ja siellä on akkujen ohella vielä tilaa.
Kokeillaan tuota !
Kallistumisnopeudella ei purjeilla liikuttaessa liene kyllä paljonkaan merkitystä koska purjeet pitää veneen kallellaan tasaisesti riippuen tuulen paineesta.
Alkujäykkyyttä ei pillsin kölipainoilla lisäillä koska kallistuuhan se vene laiturissakin hivenen niinkin pienestä voimasta kun menet vaan laidalle.
Alkujäykkyys lisääntyy, jos vene levenee vesilinjastaan, kun ui syvemmällä. Tämä taas riippuu rungon muodosta.
No mutta täh ? Purjeveneneen kallistumiskulma riippuu juuri tuulenpaineesta ja vastavoimasta eli rungon muodosta ja kölipainosta. Puuskittaisessa tuulessa tuulenpaine vaihtelee ja samoin kallistumiskulma.
Kallistumisnopeus riippuu puuskan voimasta ja kestosta.
Pilssiin saa lappaa painoa tonnikaupalla jos haluaa saada vähän parempaa alkujäykkyyttä, ja rungonkin pitäis vielä leventyä nykyisen vesirajan yläpuolelta sille korkeudelle asti johon uusi vesiraja tulee. Entäs haittapuolet?
Voit toki kokeilla mutta todennäköisesti petyt. Kuten jo useampi vastaaja kertoi, kölipainon lisääminen ei vaikuta alkujäykkyyteen sitä eikä tätä – varsinkaan jos lisäpaino sijoitetaan niinkin ylös kuin pilssiin.
Kuulinko nimeni kuiskattavan?
Lohjan kuljetuspumppu sataman nurkalle huutamaan. Massa esim säänkestävää k-40 ( vanhoilla normeilla), raekoko 16, notkeus1 Svb. Määrä niin että tulee n. 100mm turkin yli. Kölin yläpäähän 16mm rst tapit ( poraus ja hiltin hit-massalla kiinni). Jos pääsee reunoilla osumaan runkoon, niin 5mm irroituskaista lienee riittävä. Vibraa varovasti ja teräshierto pintaan. Elastomeeri pintaan kun noin 85-90 kosteusprosentti saavutettu. Ja muista että sitä turkkia voi joutua hieman muokkaamaan, ennenkuin ladot takas. On se kumma jos ei tolla jäykkene. Toivottavasti seisomakorkeudesta voi sen 100mm uhrata...
Kyllä, mutta kun vene lisää kallistumaansa puuskassa 15 asteesta 25 asteeseen, niin vesilinja on suojanpuolella jo veneen maksimilevyinen, joten painavammassa muuten samanlaisessa veneessä vesilinja leveneekin ainoastaan tuulenpuolelta, mikä ei vakavuutta suinkaan paranna.
Oikeasti se järkevämpi ratkaisu on joko reivata purjeita, tai säätää niitä puuskien mukaan nykyisellä tai parannetulla kansiheloituksella, eikä suinkaan lisäillä painoa pilssiin.
Myös venyneiden vanhojen dacronpurjeiden vaihto moderniin laminaattiin olisi erittäin hyvä uudistus veneen reagointiin puuskissa, mikäli jollakulla ( ketjun aloittajalla ? ) sellaiset nykyisessä veneessä sattuu olemaan.
Olet ehkä ymmärtänyt vesilinjan leveyden vaikutuksen väärin. Oikaiseva momentti tulee siitä, että veneen painopiste ja upppouman keskipiste ovat sivusuunnassa eri paikassa veneen ollessa kallellaan. Mitä suurempi tämä siirtymä on, sitä suurempi oikaiseva momentti. Jos veneen runkomuoto on ympyrän kaari (=kyljellään makaava sylinteri) uppouman keskipiste ei siirry lainkaan, ainoastaan painopiste. Jos painopiste on tämän ympyrän keskipisteen alapuolella, syntyy oikaiseva momentti.
Jos sitten runkomuoto onkin tasapohjainen tai jopa kaksirunkoinen, siirtyy kallistuessa myös uppuman keskipiste ja oikaisevaa momenttia tulee merkittävästi lisää.
Vesilinjan leveys (pystyasennossa!) kuvaa veneen "tasapohjaisuutta". Ympyräkaarisella saadaan hyvin kapea vesilinja, mutta veneestä tulee kiikkerä (vrt kilpakanootti tai div II purjelauta). Tehtäessä runkomuodosta "laatikkomaisempi", vesilinjalevys kasvaa (painon, kokonaisleveyden ja pituuden pysyessä samana) ja samalla myös alkuvakavuus paranee (vrt. avomerikanootti tai tasapohjainen purjelauta). Ääriesimerkki tästä on kaksirunkoinen, jossa uppouman keskipiste voi siirtyä keskeltä aina kokonaan toisen rungon keskivaiheen paikkeille.
Pohjan runkomuodon vaikutus vähenee kallistuksen suurentuessa.
" Olet ehkä ymmärtänyt vesilinjan leveyden vaikutuksen väärin. "
Enpä usko, jos niin olisi olisit löytänyt väitteistäni jonkin kohdan, mikä olisi ristiriidassa itsekirjoittamasi kanssa, ja näinhän ei käynyt.
" Jos veneen runkomuoto on ympyrän kaari (=kyljellään makaava sylinteri) uppouman keskipiste ei siirry lainkaan, ainoastaan painopiste. "
Se kumpi siirtyy vaiko molemmat riippuu siitä mihin verrataan, kaikki liike kun on suhteellista. Havaintokoordinaatisto kun jäi tuossa määrittelemättä, eikä ilmene asiayhteydestä veneen tapauksessa. Järkevintä lienee kiinnittää se painopisteeseen, jos venettä vain kallistetaan. Silloin tietysti uppoumakeskipiste siirtyy, mikäli oikaisevaa momenttia esiintyy.
Pointti on kuitenkin siinä, että nyt verrattiin oikaisevan momentin muutoksia, eikä niiden lukuarvoja, ja ennenkaikkea vertailua EI tehdä samalla kallistuskulmalla molemmille veneille, vaan molemmille veneille siihen kallistuskulmaan jolla varvaslista painuu veteen. Tällöin alkuperäinen kallistuu puuskassa vähemmän, mikäli kallistuma ennen puuskaa oli molemmilla yhtäsuuri, eli joke eri purjeet tai vähintään eri trimmi.
Painavahan kallistuu samassa kelissä yhtä paljon vain noilla oletuksilla, jotka vastaavat käytännön tilannetta.
Tai jos vielä väärinkäsitysten välttämiseksi rautalangasta väännetään, niin :
Kun kaksi muuten samanlaista venettä on kallistettuna varvaslista vesirajaan, joista toisessa on lisäpainoa pilssissä, niin
- Painavammassa veneessä on pienempi kallistuskulma
- Painavammassa veneessä oleva lisäuppouma (verrattuna toiseen veneeseen, eikä ilman kallistumaa) on keskiviivan tuulenpuolella ja siten myös sen lisäpainon tuulen puolella, tämä ei lisää oikaisevaa momenttia, vaan päinvastoin vähentää sitä.
Ei ole mitään pakkoa etsiä uusien tai vanhojen uppoumakeskipisteiden paikkoja, kun ainoastaan niiden muutoksista ollaan kiinnostuneita. Lisä massan painopisteen sijainti ja lisäuppouman keskipisteen sijainti ovat täysin riittäviä tietoja tilanteen analyysiin.
"Kallistettuna varvaslistaan" ei ole kovinkaan täsmällinen määre eikä myöskään järkevä purjehduskallistuma useimmille veneille. Varvaslistahan osuu veteen ensin vain yhdestä pisteestä ja sitten kasvavalta alueelta, joten lisäuppoumaa tulee sinnekin, kuten myös upoksissa olevan varvaslistan kannen puolelle.
Ainoa järkevä tapa on verrata oikaisevia momentteja (tai momenttivarsia) tietyillä kallistumilla. Tuossa aimmin mainitsemani esimerkkitapaus, jossa siis laitettiin pohjalle lyijyä n. 9% uppoumasta, oikaiseva varsi kasvoi 10 asteen kallistumalla 1,3%, 20 2,8%, 25 3,6%, 30 4,2%, 40 5,1%, 60 5,5% ja 90 13,7%. Oikaisevat momentit saa kertomalla painolla, joten ne kasvoivat vielä sen 9% enemmän.
Jos olet sitä mieltä, että lisäpaino ei auta, eikö se sitten tarkoita yhtälailla, että kölipaino alunperinkin on aivan turha, ainakin alkuvakavuuden kannalta? Jos siis vertaat samalla logiikalla venettä sellaisenaan veneeseen ilman kölipainoa.
Jos pilssissä on tilaa niin voithan huviksesi kokeilla sinne vesisäiliöitä jotka ovat täysiä niin että vesi ei liiku niissä.
" "Kallistettuna varvaslistaan" ei ole kovinkaan täsmällinen määre eikä myöskään järkevä purjehduskallistuma useimmille veneille. "
Ei kukaan ole sitä järkeväksi purjehduskallistumaksi väittänytkään.
Viimeistään siinä vaiheessa on kuitenkin syytä tehdä jotain myös puuskissa.
Eli minusta joko pitää olla valmis reagimaan puuskiin, tai sitten purjeet on trimmattava/mitoitettava niin, että sivukansi pysyy kuivana (roiskeita lukuunottamatta) myös puuskien aikana. Minusta on purjehtijan näkökulmasta ihan riittävän täsmällistä määrittelyä, ettei aallon harjojen anneta vyöryä sivukansille.
" Ainoa järkevä tapa on verrata oikaisevia momentteja (tai momenttivarsia) tietyillä kallistumilla. "
Minusta tuollainen lähestymistapa voi olla järkevä ainoastaan silloin, kun ollaan tekemisessä jonkin softan kanssa, jonka lähdekoodia ei voida muuttaa ja josta ei saa muuta irti kuin vakiokallistuskulmaa koskevia vertailuja.
Purjehtijan näkökulmasta tuossa ei ole mitään järkevää.
Eri mieltä saa tästä toki olla, mutta aika merkillistä on automaattisesti olettaa muiden olevan tuosta kanssasi samaa mieltä tuomitsemalla vastakkainen mielipide määrittämällä omansa ainoaksi järkeväksi ...
" Jos olet sitä mieltä, että lisäpaino ei auta, "
Ei suinkaan, lisäpaino auttaa silloin kun painon lisäyksestä syntyvä lisäuppouma tulee suojan puolelle, näin käy taatusti silloin, kun vesilinja oleellisesti levenee, eli kun vertaat kölitöntä venettä kölilliseen. Minun vertaulussani lisä uppuoma on kiilan muotoinen ja terävä reuna on suojan puolella, paksu tuulen puolella minkä seurauksena lisäuppouman painopiste on keskilinjan suojan puolella järkevillä purjehduskallistuksilla, eli lisäpainon väärällä puolella.
Alkuvakavuuteen ei kölipainon lisäys paljoa vaikuta, kuten täällä on vihjailtu. Kaikki sellainen painon lisäys on turhaa alkuvakavuuden kannalta, missä oikaiseva momentti alkaa kasvaa vasta kallistuksen lisääntyessä.
Jos painolla haluaa pelata, niin sitä on käytännössä pystyttävä siirtelemään. Painovesitankit, heilautettava köli tai esim. sellainen foiliratkaisu, josta saa nostovoimaa. Kyllä kunnon pellepeloton jotain keksii
Tottakai kölipainon lisäys kasvattaa alkuvakavuutta! Alkuvakavuus riippuu metasentterin ja painopisteen välisestä etäisyydestä sekä painosta. Metasentterin paikka riippuu runkomuodosta, mutta tyypillisessä purjeveneessä se on jossain kannen ja ruffin katon välisellä alueella. Painopiste taas on tyypillisesti jossain vesilinjan paikkeilla. Pohja on tyypillisesti 8 m veneessä n. 50 cm vesilinjan alla ja mahdollinen pilssisyvennys syvemmällä. Pohja tai pilssisyvennys on siis suuruusluokkaa 1,5 m metasentterin alla ja kölin kärki sitten veneestä riippuen n. metrin kauempana.
Kaikki metasentterin allapuolelle lisätty paino parantaa alkuvakavuutta. Pillssiin laitettu paino vaikuttaa suuruusluokkaa 60% siitä mitä vaikuttaa kölin kärkeen laitettu paino.
Laskeskelin tässä hiljattain, että eräässä veneessä lisäämällä pohjalle (ei pilssiä) n. 9% veneen uppoumasta lyijyä alkuvakavuus parani n. 11%.
Joo liian ehdottomasti kirjoitettu. Kyllä se alkuvakavuus paranee kölipainoa lisäämällä, ei sitä voi kieltää, mutta ennenkaikkea 'loppuvakavuus' paranee. Olisi hauska nähdä sun laskentatapauksessa GM0 sekä GZ-käppyrä laajemmalta alueelta
Määrittele "alkuvakavuus" ja "loppuvakavuus". Yleensä vakavuus ilmaistuna momentti/aste pysyy melko vakiona normaaleissa purjehdustilanteissa eli 0-30 asteen kallistumilla. Sitten tuon momentti/aste lukema alkaa laskea runkomuodosta riippuen hitaasti tai nopeasti. Oikaiseva momentti 90 asteen kallistumalla ja itseoikaisun rajakulma riippuu jo lähinnä painopisteestä eikä niinkään runkomuodosta, varsinkaan pystyasennossa vedenalaisesta.
Itse pidän loppuvakavuutena tuota 90 asteen paikkeilla ja sen jälkeen tapahtuvaa. Monet puhuvat kuitenkin arkikielessä loppujäykistä veneistä tarkoittaen veneitä, joita purjehditaan usein melko suurella kallistumalla.
Oli vene mikä tahansa, niin stabiliiteetin saavuttamiseksi purjealaa keliin säätämällä on way to go kaikenmaailman aftervirityksien sijaan.
Esim jos isopurjeessa ei ole levankia tai gunnighamia, niin ne kannattaa asentaa. Purjeita tuulen yltyessä ensin litistetään ja jos ei riitä niin päästetään ylimääräiset paineet pois. Reivaaminen tulee kyseeseen jos matkaa on edessä vaikkapa 10 mailia, niin reivaus kannattaa.
KIITOS AKTIVIISILLE KESKUSTELIJOILLE !
ASIA EI SITTENKÄÄN NÄYTTÄNYT OLEVAN NIIN YKSINKERTAINEN
KUIN ALUKSI NÄYTTI. MONIA EHDOTUKSIA TEHTIIN, KIITOS MYÖS BETONI
VALURILLE !
HARMI ETTÄ KELLÄÄN EI VIELÄ OLLUT SITÄ OMAKOHTAISTA KOKEMUSTA
JOTEN JOUDUN / SAAN HANKKIA SEN ITSE. PERÄSTÄ KUULUU KESÄLLÄ 2013!
Pellikiläismallisesta fiskarista, jota opetin purjehtimaan:
1. Painolastia pohjalle, ensisijaisesti keulapuolelle, koska kone oli takana ja keula muutoin turhan korkealla. Auttoi jonkin verran ja varsinkin kulkuasentoon. Ei niin ylväästi keula pystyssä. Lyijyharkkoja sinne kiinnittelin, pari ratakiskonpätkää oli ennestään. Harkot kalliita.
2. Seuraavaksi lisäsin köliin, jota oli emäpuun verran sopivan mittaisen u-palkin avulla julman paksun miltei vaaksan levyisen lattaraudan. Ei siitä painoa mahdottomasti lisää tullut (paitsi paikoilleen laittaessa ihan tarpeeksi) mutta kölipinta-alan lisäys teki veneestä tosi suuntavakaan ja satamassa itsepäisen pässin, joka suostui kääntymään vain toiseen päin potkurin sivuttaisvedolla veivaamalla. Kryssillä mennä nökötti uskollisesti purjetrimmin mukaan vaikka maailman tappiin, no jos tuulen suunta vaihtui muuttui kurssikin:-)
Jos valurautaisen kölisi alareuna on suora siihen voisi tavalla tai toisella lisätä tavaraa kuten ajattelitkin. Masuunimiehenä varmaan valat sopivan lyijysiivun ja kiinni vaikkapa pulteilla. Tai sopivan mittainen profiiliputki täynnä lyijyä ja muotoillut etu ja takakappaleet.
Tulli saattaa epäillä salakuljetusta siinä torpeedossa?!
Kokemusta löytyy. 9-metriseen purkkariin edellinen omistaja oli lisännyt 120 kg lyijybulbin. Otin sen sitten jossakin vaiheessa pois LYS-luvun takia.
Bulbillisena vene kantoi purjeensa huomattavasti paremmin. Reippaassa kelissä ilman bulbia ero oli ehkä yhden reivin luokkaa. Etenkin terävässä vasta-allokossa eron huomasi, bulbillisena hyvin jaksoi puskea läpi. Jonkun verran bulbi lisää kulkuvastusta, joten kokonaisvaikutusta vauhtiin on vaikea arvioida.
Voisikohan köliin porata esim. 100 mm läpireikiä ja valaa nämä täyteen lyijyä. Raudan tiheys 7,8 ja lyijyn 11.3. Yhden sylinterin painon lisäys on tietysti kölin paksuudesta riippuen luokkaa 20 kg ja 10:llä reiällä tulisi lisäpainoa 200 kg. Omassa on valurautabulbi johon voisi porauttaa pituussuuntaisen pitkän reiän. Paras vastapainomateriaali olisi tietysti köyhdytetty uraani tiheys 20-käytetään mm. panssariammuksissa painonsa vuoksi. Olisi myös satamassa aina tilaa ympärillä kun kölistä muille kertoisi.
Tai vaihtaa koko kölin lyijyköliksi?
Minua ajatus hieman oudoksuttaa. Onko kyseessä jokin tunnettu konstruktio vai jokin itserakennettu/suunniteltu vene? Jos kyseessä tunnettu venetyyppi niin miettisin tosiaan kaksi kertaa ennenkuin rupeaisin "parantamaan" kenties tunnetun venesuunnitelijan konstruktiota. Yleensä kölipainon, rungon muodon ja takilan suhde on mietitty ja suunniteltu tarkasti.
Jos vene kallistelee luovilla liikaa, ovatko uudet purjeet leikattu liian pulleiksi? Löytyykö takilasta keinot purjeiden latistamiseen kovemmassa tuulessa ja osataanko niitä käyttää?
Toki jos kyseessä jokin itsesuunniteltu vene voi kölipainon lisäämiseen olla hyvä syykin.
100% veneistä on joku itsesuunnitellut.
Vai luuletko tosiaan että esim jonkun Nils Jeppesenin suunnittelema x-vene on huonompi silloin kun sitä purjehtii Jeppesen itse, eikä joku muu ?
"suunniteltu tarkasti" on nykyveneiden kohdalla sama kuin " suunniteltu mahdollisimman edulliseksi toteuttaa". Kevyt köli mahdollistaa kevyemmin toteutetun rikauksen joka mahdollistaa kevyemmän kölin, joka mahdollistaa kevyemmän rikauksen... Esim uudenpuoleiset Jeanneaut hyötyisivät painavammasta kölistä melkoisesti, nythän ne ei pysy pystyssä edes 6m/s tuulilla kryssillä!
Jos laittaa heiveröiseen rakenteeseen vaan lisää tukirakenteeseen kuulumatonta lisäpainoa niin tulee vielä heiveröisemmäksi.
Vene on tunnettu konstruktio ja niitä on tehty 70-80 luvulla Suomessa n 100 kpl.
Venemerkin ja mallin julkaisu olisi vain johtanut keskustelun fokuksen muualle,
se on nähty monta kertaa tämän palstan elinvuosina, siksi jätin tekemättä
Mutta ajatuksia lensi maailmalta, kiitos !