Onko lisälämpöeristeen asentaminen tehokkain tapa vähentää lämmityskustannuksia?
Onko lisälämmöneristys tarpeellista?
paksusti villaa
17267
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
usein on, riippuu vähän rakenteista.
Tehokkain tapa on lämmityksen vähentäminen. Tuosta ei tule ollenkaan kuluja.
TTY Tutkimus 141. Rakennusten ilmapitävyys.
"Yksi tärkeimmistä hyvän ilmapitävyyden vaikutuksista on rakennuksen energiakulutuksen pienentäminen. Ilmanpitävässä rakennuksessa lämpö ei karkaa ilmavirtausten mukana ulos eikä kylmää ilmaa tule sisälle. Vuotoilma aiheuttaa noin 15 - 30 % lämmitysenergiatarpeesta niin sanotussa pientalossa".
"Ilmanpitävässä rakennuksessa voidaan kontrolloida paremmin ilmanvaihtoa ja sisäilman laatua". " Rakenteiden ilmapitävyydellä on suuri merkitys myös kosteusteknisen toimivuuden kannalta". "Hyvällä ilmanpitävyydellä voidaan parantaa rakennuksen energiatehokkuusluokkaa energiatodistuksessa".
Pientaloissa suuri osa ilmavuotokohdista (37%) oli ulkoseinän ja yläpohjan liitoskohta.
Merkittäviä ilmavuotokohtia olivat ikkunat ja ovet sekä niiden liitoskohdat ulkoseinään (31 %).
Rakennliitosten tiiveys kuluttaa tai säästää lämmitysenergiaa.
Rakenneliitosten tiivistäminen ei vaadi purkutöitä. Tuskin sen jälkeen tarvitsee lisätä lämpöeristystä?
Noihan se olisi järkevin tapa säästää lämmityskuluissa.
Tuote- tavara- ja laitemyyjät taitavat olla eri mieltä.
lähtökohdasta riippuen... ainakin vielä opiskeluaikoina päti, että ikkunaneliömetristä menee lämpöä harakoille yhtä paljon kuin 10 seinäneliömetristä. Lisälasi, rullaverhot jne säästävät tehokkaasti
"Onko lisälämpöeristeen asentaminen tehokkain tapa vähentää lämmityskustannuksia? "
EI TODELLAKAAN.
Lämpöpumppu puolittaa ostoenergian hinnan joten se on ykkönen. Sitten tulee yläpohjan lisäeristäminen. Ikkunaremontti ei maksa itseään takaisiin koskaan muuta kuin ehkä esteettisessä mielessä jos rumat ovat.
Liialla tiivistämisellä taas tehdään hometaloja.
huhhuh, koulupoika se täällä sekoilee?
yläpohja=60% seinät=20% lattia=20% esim. 20tkwh yläpohjan läpi 12tkwh/vuosi miinus 30% ilmanvaihto=3600kwh. 12-3,6=8.4tkwh/vuosi. esim villaa 30cm ja lisäys 50cm tuo kerronnaisen (paroc) 0,6=5,04tkwh (eli 3000kwh säästö vain villaa lisäämällä 20cm yläpohjaan). 150mm villa 9€/m2 (300e) = n.30m2 ilmaista 150mm villaa/per vuosi. villan todettu käyttöikä on yli 100 vuotta, eikä kompressori lävähdä kesken pakkaskauden..............hyvää päivänjatkoa.
Anteeksi mitä? Ota hitaammin, tippuu harrastelija kärryiltä...
Tämän verran sain selville:
> 3000kwh säästö vain villaa lisäämällä 20cm yläpohjaan
Tuo lienee jotain 300-400 euroa nykyhinnoilla.
Kustannus 150 neliön lämpimään alaan: 200/150 * 150 * 9 = 1800 euroa.
Takaisinmaksuaika: 4,5 vuotta, mikäli työlle ei lasketa hintaa.
Ilpillä voitaisiin realistisesti säästää 25% lämmityskuluissa. Siis 5 000 kWh. Siis noin 400-500 euroa.
Asennuskustannus: 1500 euroa
Takaisinmaksuaika: 4 vuotta. Työ kuului hintaan.
Ilpin takaisinmaksuaika on pienempi ja sillä saadaan myös (lisämaksusta) jäähdytystä kesällä.
Ilppi ei tule kestämään sataa vuotta, mutta ei säästösuunnitelmia juuri yli seitsemän vuoden päähän kannata tehdäkään.
Joka tapauksessa, riippuu pitkälti tapauksesta, mikä kannattaa. Yleispätevää neuvoa ei voi antaa.
juuri näin, ilppi auttaa vain silloin jos ei koneellista ilmanvaihtoa, tai jos koneellinen, lämmöntalteenotto pitänee olla erittäin hyvällä hyötysuhteella.
villa auttaa molempiin, ehkei 4,5 vuotta ole loistava asia, mutta ei energia ainakaan halpene, ja villakaan tuskin halpenee...?
Eihän oikein tehty tiivistäminen mitään hometaloja aikaansaa.
Kaikessa rakentamisessa ja eristämisessä on aina huomioitava riittävä ilmavaihto.
TTY " Rakenteiden ilmapitävyydellä on suuri merkitys myös kosteusteknisen toimivuuden kannalta. Lämpimään sisäilmaan sitoutunut kosteus voi kulkeutua konvektion avulla ilmavuotokohdissa sisältä ulospäin ja tiivistyä rakenteeseen aiheuttaen kosteusvaurioita. Myös kylmän vuotoilman aiheuttama rakenteiden jäätyminen aiheuttaa kosteuden tiivistymisen."
Rakenneliitosten sekä ikkunoiden tiivistys ja hallittu ilmanvaihto on pienten energiasäästöinvestointien ykkönen
Lämmön tuottaminen taloon on oma erillinen asiansa.
Lämmöntuottoesitteissä on laskennalliset tuottoarvot.
Takaisinmaksuaika riippuu kuitenkin kuinka paljon talo kuluttaa tuotettua lämpöä.
Heikoista rakenneliitoksista lämpö virtaa jatkuvasti ulos ja kylmä ulkoilma virtaa sisätiloihin.
Ilmavirtauksista johtuen joudutaan jatkuvasti tuottamaan uutta lämpöä.
Jatkuva lämmöntuottaminen nostaa lämmityskustannuksia
Ilmavirtaukset huoneessa aiheuttaa vedontunnetta.
Veto viilentää ihon pintaa ja huoneilma tuntuu kylmältä.
Ilmavirran suuntaa muuttamalla tai oleskelupaikkaa muuttamalla saattaa vedontunne poistua. Katso netistä, Veto mitä veto on.
Pumppua ei kannata laittaa sohvan yläpuolelle. Sisäyksikkö häiritsemättömään paikkaan ja puhallus suuntaus sopivaksi niin käytännön asumisessa ei veto huomaa vaikka yrittäisi.
Rakennetiiviissä talossa lisälämpöeristys on turha kustannuserä.
Useissa tapauksissa tiiveystoimien jälkeen ei tarvita uutta lisälämmön tuottotapaa.
Lisälämpöeristyksellä aiheutetaan useinkin piileviä kosteusongelmia.
Tuotemyyjien mukaan ainoa oikea lämmitysenergiasäästötapa on kalliin laitteen tai uusien ikkunoiden hankinta. Onko näin?