Kuinka montaa on ulosottomies auttanut perittävien järjestämisessä ja taloudellisen ahdingon selvittämisessä.
Ulosottolaissa on pykälä jossa sanotaan jotenkin näin, että ulosottomiehen on toimittava niin, että se avustaa ja auttaa perittävää perintäasioissa ja perinnässä toimittava niin, että yrittää ehkäistä perittävän taloudellista ahdinkoa ja on näin perittävän avustaja. Onko ne koskaan ketään kohtaan tehneet näin?
Itselleni kävi näin, että takausvelastani olen maksanut lähinna korkoja jo lähes velan pääoman verran. Ulosottomies lyhensi aina vain pääasiassa korkoja, ei lainapääomaa.
Keväällä tulleen MOT-ohjelman myötä ilmoitin, että heidän olisi pitänyt kohdistaa maksusuoritukset lainapääomaan ei korkoihin, koska nämä ei korkoa kasva. Jolloin asiasta avustavalle ulosottomiehelle ilmoittaessani tästä hän tuli lankoja pitkin silmille ja lupasi laitta talot ja kaikki vasaranalle ja vaati asiasta säädöstä tai asetusta tai jotakin mustaa valkoisella. Otin kuitenkin yhteyttä johtavaan kihlakunnan voutiin ja pyysin selvitystä tilanteesta ja ilmoitin myös, jos lakin näin sallii tulen vatimaan korvausta virkamiehen tuottamuksellisesta virheestä. Nyt odotan jo kolmatta kuukautta päätöstä asiaan.
Jos tapauksessani olisi lyhennykset kohdistettu korkojen sijasta pääomään, ei maksettavaa olisi jäljellä kuin pieni osa jäljellä olevasta.
Nyt haluaisin tietää onko kenellekkään tapahtunut vastaavaa ja mitkä on ollut seuraukset???
Ulosottolaissa on pykälä jossa sanotaan jotenkin näin, että ulosottomiehen on toimittava niin, että se avustaa ja auttaa perittävää perintäasioissa ja perinnässä toimittava niin, että yrittää ehkäistä perittävän taloudellista ahdinkoa ja on näin perittävän avustaja. Onko ne koskaan ketään kohtaan tehneet näin?
Itselleni kävi näin, että takausvelastani olen maksanut lähinna korkoja jo lähes velan pääoman verran. Ulosottomies lyhensi aina vain pääasiassa korkoja, ei lainapääomaa.
Keväällä tulleen MOT-ohjelman myötä ilmoitin, että heidän olisi pitänyt kohdistaa maksusuoritukset lainapääomaan ei korkoihin, koska nämä ei korkoa kasva. Jolloin asiasta avustavalle ulosottomiehelle ilmoittaessani tästä hän tuli lankoja pitkin silmille ja lupasi laitta talot ja kaikki vasaranalle ja vaati asiasta säädöstä tai asetusta tai jotakin mustaa valkoisella. Otin kuitenkin yhteyttä johtavaan kihlakunnan voutiin ja pyysin selvitystä tilanteesta ja ilmoitin myös, jos lakin näin sallii tulen vatimaan korvausta virkamiehen tuottamuksellisesta virheestä. Nyt odotan jo kolmatta kuukautta päätöstä asiaan.
Jos tapauksessani olisi lyhennykset kohdistettu korkojen sijasta pääomään, ei maksettavaa olisi jäljellä kuin pieni osa jäljellä olevasta.
Nyt haluaisin tietää onko kenellekkään tapahtunut vastaavaa ja mitkä on ollut seuraukset???
Vastaukset 20
Vanhimmat
Erittäin yleinen systeemi on ulosottomiehillä että aika automaattisen liukuhihnalta laittavat ensin korkoihin ja sitten pääomaan mitattuja rahoja. Sitä en sitten tiedä mihin tämä perustuu mutta sellainen tuntuu kuvio olevan.
Ainahan puhutaankin että "makselee vain korkoja" se on vähän sellainen jo kieleenkin uponnut käsite. Aikalailla yleisin tilanne onkin että velat ovat joko niin pieniä että korkoa ei pahemmin kasva vaan itse alkuperäistä maksellaankin, tai sitten niin suuria että muita ei edes pystytä maksamaan kuin olemattomia summia korkoihin jotka eivät hyödytä ketään.
Nämä ovat vähän sellaisia asioita että olisi hyvä pystyä keskustelemaan mittarin kanssa mikä mitenkin maksetaan. Jos itse asiallisesti laskelmien kanssa menee näyttämään että hei katsopas jos maksellaan näin sillä summalla joka otetaan niin velathan loppuvat "kesken" kaikista nopeiten. Siihen ei paljoa ole sanomista vaikka kuinka alkaisi punoittaa koska tarkoitus todella on että veloista päästäisiin eroon nopeimmalla mahdollisella tavalla.
Ja jos mitatri ei ottaisi kuuleviin korviinsakaan niin nämä ovat sellaisia asioita joista voi valittaa niin ylös kuin vain pääsee, vaikka asianajajan kanssa jos todella katsoo että tapa jolla mittari lyhentelee tekee maksuasetelmasta huomattavasti paljon heikomman velalliselle kuin hänen ehdottamansa tapa. Tosin tietysti mittari on se alin joka sitten voi suuttuessaan tehdä elämästä aika hankalaa.
Kylläpä nuo kuitenkin pääsääntöisesti menevät ihan ok ja useinhan tilanne on se että sillä ei ole niin väliäkään minne heitetään. Juuri sellaiset keskisuuret ns. maksettavissa olevat summat ovat vähän sellaisia että "väärintilitettyinä" pääsevät kasvamaan korkoa. Missään kun ei neuvota miten kannattaisi ehdottaa maksettavan vaan itse tarvii ottaa selville. Tosin jälkikäteen ei voi sitten enää asiaan vaikuttaa eli mitään syytteitä ei voi nostaa tässä tapauksessa.
Helpointa olisi viimeistään NYT sitten saada mittarin kanssa fiksu keskustelu maksamisesta aikaan niin että velka joskus loppuisikin.
että ensin peritään pääomalle korko ja sitten pääoma.
Ja sitä paitsi on ihan sama peritäänkö ensin korko ja sitten pääoma vai päinvastoin, lopputulos on ihan sama. Sehän ihan selvä, että korko on laskettava ja maksettava.
Koron määrään vaikuttaa 3 asiaa: korkoprosentti, kulunut aika ja pääoman määrä.
Mot-ohjelma ei välttämä ole tieto-ohjelma.
Ihan yksinkertaisella laskutoimituksella käy näin: Jos pääomaa lyhennetään silloin kertyvä korko ja tälle viivästyskorko pienenee, mutta jos lyhennetään korkoa ainaostaan viivästyskorko pienee ja korko kasvaa, joten silloin kasvaa myös viivästyskorko.
MOT:n haastattelussa haastateltiin oikeusministeriön virkamiesta ko. asiasta.
Virkamiehen tuottamuksellisesta virkavirheestä voi haastaa oikeuteen, ainakin oman juristini mukaan nytkin, koska viimeinen maksu on tältä kuulta.
Oletettan että perinnässä on 100000 euroa jonka maksan kerralla neljän vuoden päästä (helpottaakseni esimerkkiä). Oletettu korko ja viivästyskorko ja korko on yhteensä 30% (oikeastaan lähes 30%).
Eli
Se tekee vuosittain 25000 euroa lainapääomasta jolloin neljän vuoden päästä minulla on korkoja ja viivästyskorkoja maksamatta 120000 euroa, mutta pääomaa 0 euroa, jolloin ei ole mitään jolle kasvaisi korkoa ainoastaan viivästyskorot juoksevat (13%).
Mutta jos perintä 25000 euroa/vuosi kohdistetaan korkoihin on minun korkokertymä ensimmäisenä vuotena +5000 euroa joka vuosi kasvaen pääoman pysyessä tuona 100000 eurona eli neljän vuoden kuluttua (yksinkertaistettuna) minulla olisi perinnässä 120000 euroa jolle juoksisi kokoajan 30% korko.
Eli
maksujen kohdituessa korkoihin en saa ikinä perittäviäni maksetuksi vaan kokonaispääoma ulosotossa kasvaa korkojäämä+(edellinen pääoma x euroa * 30%)joka vuosi, mutta kohdistettaessa se pelkkään pääomaan olen selviytynyt velkataakasta reilussa 12 vuodessa.
Eihän ollut tarkoituskaan,että pankin asiakas pääsisi pankin irtisanomasta lainastaan eroon. Siksihän pankin asiakkaille tuomittiin 18%:n viivästyskorot, joiden hoitamiseen ei ollut edes teoreettisia mahdollisuuksia, koska sellaiset summat tienaavalle mätkähti kestämättömät tuloverot, jotka viimeistään kaatoivat asiakkaan talouden, niin ettei hän voinut maksaa enää mitään. Silti hulppeat vuosi vuodelta 18% karttuvat virtuaalisaatavat pönkittävät pankin tasetta ja näyttävät hyvältä tulokselta osakkeenomistajien silmissä. Tästä syystä esim. vakuutta ei kannattanut realisoida, ennen kuin 18% viivästyskorkoa ja muita kuluja oli juoksutettu niin kauan ettei vakuus enää läheskään kattanut saatavaa ja elinikäinen lypsylehmä oli syntynyt. Kysymyksessä on Suomen lain mukaan ihan laillinen business. Eri asia sitten on, miten tuollainen menettely EU:ssa nähdään.
11 a § (18.1.2013/31)Varojen kohdentaminen saatavan osille
Perinnässä kertyneet varat saa kohdentaa ensin korolle ja vasta sen jälkeen pääomalle.
Kuluttajasaatavaa perittäessä kertyneitä varoja saa kohdentaa perintäkuluille ja niiden korolle vasta saatavan ja sen koron tultua suoritetuiksi.
Saa kohdentaa? Siis onko tämä ulosottomiehen yksinvaltiaan päätännässä?
Kymenlaaksossa ainakin ulosottomies kieltäytyy tekemästä mitään velallisen eduksi vaikka kuuluisi kuinka ottaa velallisen maksukyky ja elämäntilanne inhimillisin perustein huomioon.
Kuka hoitaa asioitasi? Oletko saanut maksusuunnitelmaa neuvoteltua, entä vapaakuukausia?
Sieltä kuule pykälät ja momentit vaa lentelee vastauksena miksi muka ei tarvitse velallista kuunnella , ei puhettakaan maksusuunnitelmista ja vapaakuukauden pyytäminenkin on yhtä vääntöä ihan kuin uomies henkilökohtaisesti omistaisi koko puljun, on mennyt vissiin puurot ja vellit sekaisin, en yhtään ihmettele jos kavaltaa välistä.
Ulosottoon maksetaan myös korkoa korolle, mikä on Suomessa laitonta koron kiskontaa. Mutta sekä perintäyhtiöt että ulosottoinstanssi katsovat, että velka korkoineen voi alkaa aina kasvamaan uutta korkoa, kun velka korkoineen myydään toiselle perintäyhtiölle.
Tässä syy miksi perintäyhtiöt innokkaasti myyvät ja ostavat toisiltaan "velkanippuja". Alkuperäisen velkapääoman osuus hämärtyy ja katoaa lopulta korkojen ja perintäkulujen sekä perintäkulujen korkojen muodostamaan uuteen velkapääomaan.
Tällä tavoin Suomessa meksetaan korkoa korolle, eli harjoitetaan koronkiskontaa.
Nåin on ja kukaan ei siihen puutu.
Ei varmaan kukaan puutukaan, se on ihan oikein, ette te mitään siinä häviä eivätkä perintätoimistot voita, kun myyvät roskaeriä alennuksella toiselle perintätoimistolle tai velka menee ulosottoon.
Ja tähänhän sitä pyritään. Provisiot uomiehelle ja kuluiksi merkitään noh mitä kavalluksen jälkeen laittaa..kukaan kun ei uomiehen toimia tarkista.
Itselläni on erittäin mukava ja joustava ulosottomies. Olen saanut hyviä ja kannustavia vinkkejä moneen asiaan. Näin ollen myöskin oma halu maksaa velkoja on suuri, kun huomaa, että vihdoin velkasaldo pienenee ja molemmat joustaa. Ei pidä luopua toivosta, kyllä sitä valoa alkaa näkymään tunnelin päässä hitaasti mutta varmasti.
Nyt olen maksanut kaikki ulosotto velat pois.
Maksettu on kaikki velat myös 2 perintäfirmalle.
Ellos postimyynti luotot maksettu.
Elatusmaksu velkaa ei enää ole.
Nyt luottotiedot kunnossa.
Kaksi viimeistä viestiä taitaa olla uon trolleja.
En itse ole kyllä mikään trolli. Jossain vaiheessa vain kun ei kiinnostanut maksaa velkoja ja vastailla haastemiehelle tai ulosottomiehelle edes puhelimeen, kun oli molemmat tyylillä mikään ei käy niin heti, kun uomies vaihtui alkoi homma toimimaan ja mielenkiinto löytyi hoitaa asiansa. Eli kyllä olen myös ollut aiemmin sitä mieltä, että verenimijöitä ovat.
Ulosottomiehen tehtävä on täyttää saaneensa määräys, kun asiansa hoitamatta jättänyt pakoilee vastuutaan erilaisissa tilnateissa. Jos hän ei sitä tekisi, syyllistyisi hän samaan kun perinnän tai häädön kohde. Brittisarja "Ulosottomiehet" kuvaa mainiosti tuota duunia.
Ja ulosottomiehen toimintaa ei valvo kukaan. Miksi?