Olen jo kauan miettiny tätä, mutta onko mahdollista että oman isänsä takia pelkää miehiä? Isäni on ollut väkivaltainen minua kohtaan kun olin teini, Ja sen jälkeen en ole voinut luottaa miehiin ollenkaan. Ahdistun samantien jos mies tulee lähelleni tai koskee minuun. Minulla on kyllä miespuolisia kavereita, mutta en anna heidänkään tulla liian lähelle.
Miespelko?
ciaoneesamaa
101440
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Olen itse mies ja mulla taas on naispelko. En edes tiedä mikä siihen voi olla syynä. Pelkään muutenkin lähes kaikkia sosiaalisia tilanteita. Harmittaa kun koko elämä menee hukkaan tällasen ongelman takia enkä varmaan koskaan pysty seurustelemaan tai pysty olemaan naisten kanssa tekemisissä.
Sellainen kyllä saa todella masentuneeksi kun tapaa jossain kiinnostavan oloisen naisen mutta ei uskalla tehdä mitään tuodakseen oman kiinnostuksensa esille. Olen 23-vuotias enkä ole koskaan seurustellut enkä juurikaan edes jutellut naisten kanssa muutamia poikkeustilanteita lukuunottamatta. Kai tässä sitten saa lopullisesti haudata haaveensa siitä että voisin joskus seurustella jonkun kiinnostavan ja mukavan naisen kanssa ja ehkä perustaa perheenkin.
:( Älä luovuta! Olen itse 21-vuotias (pian 22) ja olen "seurustellut" parin miehen kanssa, mutta olin niin ahdistunu että suhteet ovat kaatuneet siihen. Olen seurustellut naistenkin kanssa ja se on sujunut ongelmitta. Mutta en silti halua pelätä miehiä tällä tavalla.
Ei tietenkään pitäisi luovuttaa mutta tosiasia on se ettei tässä mitenkään vahvasti mene eikä näytä siltä että olis tulossa muutosta parempaan.
Hei!
Itse kärsin samasta ongelmasta, että pelkään miehiä ja en ole koskaan seurustellut, koska opettajani käytti minua hyväkseen, kun olin 11v. Käyn mm. tämän takia terapiassa. Suosittelen teidänkin hakevan apua. Minulla ainakin terapia auttaa. Ja käyn ihan kunnallisessa ilmaisessa terapiassa. Ikää 19v.
Minä olen käynyt keskustelemassa ongelmistani ja syönyt lääkkeitäkin mutta eipä ollut mitään hyötyä. Alkaa loppua keinot kesken.
Totta kai tosi isä "rakentaa" tyttäriensä asenneilmapiirin vastakkaiseen sukupuoleen. Freud sanoi, että tyttären "ensimmäinen" mies on isä, pojilla äiti.
Meillä ei ollut näin, koska meitä kasvatettiin taivasiloa varten. Pojista tulikin sitten maailmalla alkoholisteja, sekakäyttäjiä.
Itselläni on vielä näin aikuisiällä miesfobia. Seurustelen kyllä, mutta en mielelläni esim. asioi miesten kanssa. Kaupan kassat, lääkärit yms tulee valittua aina sukupuolen mukaan. En tiedä mistä johtuu. Joko ankarasta isästä tai sitten siitä, että kaverini isä ahdisteli minua nuorena.
Sitä en kyllä ymmärrä miten sitä muka pystyy seurustelemaan jos on pelko vastakkaista sukupuolta kohtaan. Itse en pystyisi seurustelemaan enkä varmaan koskaan kykene siihen.
Mun elämä nyt on muutenkin yhtä pelkäämistä ja ahdistusta melkein joka asiassa eli täyttä helvettiä siis.
Itellä pelkoa miessukupuolisia kohtaan aiheutti aikoinaan ala-asteella tapahtunut koulukiusaaminen, josta yli pääsemiseen meni todella kauan aikaa. Ja opin pikkuhiljaa luottaa myös miessukupuolisiin henkilöihin. Vaikka pelkäänkin vieläkin uutta kiusaamista.