Aattelin tässä syksyn mittaan laittaa mökkirantaan poijun veneelle. Poijupallo on jo olemassa ja 5 m kettinkiä. Mikä painoksi? Kestääkö homma talven, vai pitääkö pallo ottaa pois talveksi. Paikka on meren saari.
Mökkirannan poiju
Syvyys 5-6 m
147703
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
laita googleen poijun asennus. A-laiturilla hyvä video opetus aiheesta.
Minuakin kiinnostaa poijun jääkestävyys. Voiko jättää talveksi?
Silloin poijun voi jättää talveksi, jos jäät "mätänee" paikoilleen keväisin. esittelyvideosta poiketen, laittaisin haponkestävää kettinkiä vain painojen matkalle, haponkestävällä sakkelilla 30 millin uppoava köysi poijuun myös happosella sakkelilla. Videon painoilla ei pidetä aloillaan kuin korkeintaan pulpettivenettä
Jatkan vielä: Vedätin traktorilla jäälle 1/3 kuution kiven, porasin 25 millin reiän, löin kiveen lenkkipäisen tapin, joka oli rälläkän katkaisulaikalla halkaistu ja halkeimessa kiila. Laitoin lenkkiin 30 millin köyden, jonka yläpäähän laitoin kanisterin narulla. Keväällä oli kanisteri odottamassa poijua, joka oli helppo laittaa pikkupaatista. Systeemi on toiminut jo yli 10 vuotta, yhden sinkityn sakkelin olen muuttanut happoiseksi.
Jaahas Aulis Wickström se taas yrittää poijuttaa! Sen osaan lukea kirjoituksesta. Kukaan muu, kuin minä ei osaa laittaa betonia poijun painoksi. Ei ainakaan Se betonivenemies Guttenberg!
ei ole helppoa..... etsi iso kivi ja poraa reikä , sitten siihen lenkki kiinni ja upoksiin
Hain romukaupasta 570 mm DIMAX palkin n:o 55 (H muotoinen palkki), jonka laippaan porasin 30 mm reijän sakkelia varten. Painoi 276 kg/m.
Sitä uitin veneen perässä parin metrin pätkän ja laskin pohjaan. Hyvin tuntuu pitävän. Ei maksanut kuin romuraudan hinnan.
Naapurilla kiveen kiinnitetty lenkki irtosi muutaman vuoden jälkeen kun lenkin tappi oli kulua nitkuttanut itsensä irti kivestä.
Mikä olisi luotettavin tapa kiinnittää lenkki kiveen?
Kyllä niitä proppuja on myynnissä rautakaupassa mitkä taatusti ei irtoa, esim talvella on jäältä helppo kiskoa kivi sopivaan paikkaan , vaikka taljalla kunhan kairalla tekee avantoja ja laittaa siihen parrun pystyyn mihin taljan laittaa kiinni, miksi hitossa pitää sinne rautakaupasta mennä rautaromua hiissaan , typerää touhua
Olen kahteen kiveen laittanut lenkin, ensimmäinen on ollut 18v ja toinen 8v. ja ovat edelleen käytössä. Kun halkaisee tangon viiden sentin matkalta ja tekee kiilan, joka ei saa mennä halkion pohjaan. Jos kiila levittää tankoa pari kolme milliä, niin ei kyllä lähde nytkyttämällä pois. Lenkin reikään pitää laittaa reiän kokoilen umpirauta, muuten lyöntivoima menee reiän lyttäämiseen, eikä kiila levitä tangon alapäätä. Muoviletkulla puhaltamalla saa kivitomun pois reiästä.
Hankin aikoinaan Motonetistä uretaanitäytteisen poijun ja poijupainon. Ketjun (muistaakseni 14 mm ja sakkelit) hankin Tuusulasta Hartketjusta. Keväällä kun jäät sulavat niin poiju on jäänyt jäiden alle, mutta pysynyt paikoillaan. Muistaakseni ketjun pituus on syvyys 2 metriä löysää. Naapuri jaksaa ottaa poijun pois syksyisin ja laittaa ketjun päähän vedellä täytetyn "mehukatti" purkin - jokainen tyylillään. Mökkini on myös merenrannalla.
Uretaani on tarkoitettu ikkunoiden ja muiden karmien tiivistämiseen. Imee vettä kuin pesusieni. Se on halpa konsti täyttää näitä ns. poijuja, mutta uretaani ei ole tarkoitettu paikkoihin mitkä ovat veden kanssa tekemisissä. Sitä käytettiin ennenmuinoin veneissäkin kellunta-aineena, mutta kun kellukkeet alkoi vuosien mittaan painamaan enemmän kuin muu vene, siitä ymmärrettiin luopua.
Poijuissa ja muualla märissä oloissa käytettävä uretaanivaahto on kaksikomponenttista uretaania, joka on umpisoluista, eikä vety. Sitä on saatavissa eri nopeudella toimivaa, liimasin 2 sentin korkkilevyä teräsveneen eristykseksi nopealla, ensin toista ainetta paattiin ja toista ainetta korkkilevyyn, kun painoi korkin levyyn kuului pieni suhina ja 30 sek jälkeen uretaani oli kovettunut. Vanhassa Busterissa on käytetty 2-komp. uretaania, koska ei ole tullut painavaksi, oltuaan pari kertaa upoksissa.
Kerhossamme Helsingin seudulla ovat käytössä vastaavat poijut kuin kuvassa
http://www.vastavalo.fi/albums/userpics/12399/normal_Espoo_Haukilahden_venesatama.jpg
Veneiden keulat kiinni laiturissa, peräköysi poijussa. Veneitä 4-metrisistä avoveneistä 10-metrisiin 7 tonnin teräsveneisiin.
Satama suht' suojaisessa merenpoukamassa. Mutainen pohja, syvyyttä 2–3 m.
Poijupainot melko kevyet: 200 litran tynnyri rälläkällä kahtia, puolikas eli 100 litraa valettu täyteen betonia (joukkoon kiviä betonin säästämiseksi). Tässä kohteessa näilläkin on pärjätty parikymmentä vuotta ilman että painot olisivat liikkuneet.
Poijut ovat talvehtineet paikoillaan jäissä ongelmitta. Kevyempirakenteiset halvat poijut eivät ehkä ole yhtä kestäviä.
Poijukettinkejä (kuumagalvanoitu teräs) on jouduttu silloin tällöin uusimaan. Niiden kestoikä tahtoo jäädä 10 vuoteen tai allekin suolaisen meriveden syövyttävän vaikutuksen johdosta. Paksu keinoaineinen köysi saattaisi olla parempi ratkaisu, jos se vain saataisiin suojattua hiljaiselta hankautumiselta.