Hei, omistan kaksi spanieliurosta, jotka ovat veljekset. Ikää 1v 2kk. Toinen koirista on todella pehmeä (ja yrittää olla vielä remmirähjä) ja toinen aivan hyväluonteinen, avoin ja sosiaalinen toisten urostenkin kanssa.
En tiedä kumpi noista koirista on pomo - kokisin että fiksumpi vaihtoehto olisi tuo hyväluonteisempi jo tuon toisen koiran lähestulkoon arkuuden kanssa. Koirat ottivat kuitenkin tänään yhteen. Tai siis tuo pehmeämpi. Avoimempi istui sohvalla ja kyttäsi minulla olevaa palloa. Pehmeä nousi sohvaa vasten, ja alkoi ärisemään. Tönäisin pehmeän pois ja ärinä koveni ja jatkui. Heitin koiran selälleen lattialle ja se silti ärisi - tosin en tiedä ärisikö se minulle vai koiralle. Ärjäisin itse perkeleet koiralle ja heitin sen pihalle. Mutta miksi pehmeä uros arisee ja käy toisen kimppuun? Tätä tapahtuu yleensä lelujen kanssa, mutta välillä myös ruoan kanssa. Kerran pehmeä oli sylissäni ja hyökkäsi siitä toisen kimppuun. Olen nyt aina erottanut pojat toisistaan ja pitäneet pehmeää pihalla viilentämässä tunteitaan. Mutta mitä pitäisi tehdä että hyökkäilyt loppuvat? Avoin koira ei provosoi. Murkkuikää noilla on ilmeisesti, avoimella ei niinkään mutta pehmeällä...
En tiedä kumpi noista koirista on pomo - kokisin että fiksumpi vaihtoehto olisi tuo hyväluonteisempi jo tuon toisen koiran lähestulkoon arkuuden kanssa. Koirat ottivat kuitenkin tänään yhteen. Tai siis tuo pehmeämpi. Avoimempi istui sohvalla ja kyttäsi minulla olevaa palloa. Pehmeä nousi sohvaa vasten, ja alkoi ärisemään. Tönäisin pehmeän pois ja ärinä koveni ja jatkui. Heitin koiran selälleen lattialle ja se silti ärisi - tosin en tiedä ärisikö se minulle vai koiralle. Ärjäisin itse perkeleet koiralle ja heitin sen pihalle. Mutta miksi pehmeä uros arisee ja käy toisen kimppuun? Tätä tapahtuu yleensä lelujen kanssa, mutta välillä myös ruoan kanssa. Kerran pehmeä oli sylissäni ja hyökkäsi siitä toisen kimppuun. Olen nyt aina erottanut pojat toisistaan ja pitäneet pehmeää pihalla viilentämässä tunteitaan. Mutta mitä pitäisi tehdä että hyökkäilyt loppuvat? Avoin koira ei provosoi. Murkkuikää noilla on ilmeisesti, avoimella ei niinkään mutta pehmeällä...
Vastaukset 8
Vanhimmat
Epäilen, että et tulkitse koiriesi käytöstä ihan oikein. Se joka komentaa toista, aloittaa tappelut ja on remmirähjä, on dominoija myös, vaikka kutsut sitä pehmeäksi.
Koirien erottaminen toisistaan on huono ratkaisu. Siinä jää ongelman syy korjaamatta, ja tilanne jatkuu. Jopa pahenee, jos dominoiva viedään ulos, ja toinen saa jäädä seuraasi.
Korosta omaa johtajuuttasi ja vähennä koirien huomioiminen minimiin. Hoidat vain ruokinnat ja ulkoilut. Älä reagoi koirien huomionhakuun. Silittää saa vaan niin, että itse kutsut koiran luoksesi silitettäväksi. Kerran päivässä. Koiria kohdellaan tasa-arvoisesti.
Tappelut tietysti lopetetaan, mutta eristäminen ei ole hyvä asia, koirien täytyy sen jälkeen olla sovussa yhdessä. Muutenkin koiran komentamisen pitäisi olla sellaista, että äänellä, katseella ja ryhdikkäällä olemuksella esiinnytään dominoivana ja käsketään, ei retuuteta koiraa minnekään. Korkeintaan nopea nappaisu niskasta tai muualta, kuin koiran puraisu, jos tarvii saada keskeytetyksi koiran kiihtymystila.
Teillä tuli jonokiista pallolle. Kumpikin halusi pallon ja toinen oli sitä mieltä, että se kuuluu enemmän sille. Saattaa vielä vaikuttaa sekin, että toinen oli korkeammalla sohvalla ehkä lähempänä palloa.
Pallot piiloon ja sitten kun leikit, tee se hallitusti. Siis niin, että koirat ovat katseesi alla ja vaadit käyttäytymistä. Sama ruuan kanssa. Jos omalla kupillaan jo syödessä ärisee, antaa äristä, se on normaalia jos toinen on liian lähellä kuppia. Voit laittaa kupit kauemmas toisistaan, jotta syöminen on rauhallista. Ruuan saa vain ja ainoastaan olemalla rauhallinen. Rauhallisempi saa ruuan ensin.
Jotkut koirat ovat sellaisia, että koskeminen ja huutaminen vain kiihdyttää ja kasvattaa sen ärinämielentilaa. Eli rauhallisesti, mutta tiukasti kielletään, ei huudeta perkeleitä.
Puuttuisin peliin nyt alkuvaiheessa jo erittäin aktiivisesti, jottei niiden välit pääse tulehtumaan. Useimmiten nämä menevät helposti ohi, toinen ymmärtää antaa toiselle rahtusen enemmän tilaa ja sopu säilyy. Ottaisin paikalla käymään kokeneen koiraihmisen tarkkailemaan tilannetta. Itse tein aikoinaan muutamat kohtalokkaat virheet kahden nartun kanssa, eikä niitä lopulta voinut pitää samassa tilassa ilman jatkuvaa tiukkaa kontrollia. Vältä nämä virheet ja pyydä konkreettista apua nyt heti.
Jos et osaa puuttua koirien väleihin, älä puutu!!!! Itsellä on kolme urosta ja pitää tosiaan tietää mitä tekee jos koirien tekemisiä menee korjailemaan. En ole koskaan heittänyt koiriani tai huutanut perkelettä! Kysyn vaan, miksi otit kaksi koiraa jos et ymmärrä selvästi edes yhsestäkään? Koirilla ei ole omassa laumassani pomoa, vaan tilanteet ratkaisevat, kuka ottaa johtajuuden haltuun milläkin hetkellä. Koiria kohtelen myös täysin samanarvoisesti. Ärsyttää tommoset koiriensa pilaajat. Meillä on aina leikeissä jokaiselle omat pallot ja kaikki saavat aina samaa kuin muut. Kilpailutilanteita on vältettävä.
toi on huono jos laumassasi ei ole johtajaa. minun laumassani on. ihan niiku susilaumassaki pitää olla tietty arvo järjestys. niitä kahakoita tulee jos koirien täytyy ruveta päättämään et mä oon tänää pomo ja sä huomen...ei ei ei! minun laumassa vanhin on selkeä pomo, sille ei kukaa ryppyile ja nuorin 1,5v on lauman alin.
kyllä lapsi perheessäki täytyy opettaa ja olla se kunnioitus että lapset ei hypi aikuiste silmille! että koulutappa sinäki paremmi koiras!
Samanikäiset koirat, samaa sukupuolta, ne ottavat mittaa toisistaan vaikka tapellen jos asia ei muuten selviä. Yleensä meteli on pahempi kuin vammat, joskus koirat jo kasvaessaan selvittävät kumpi on pomo, mutta jos ovat samanveikkasia, on painimalla selvitettävä järjestys. Älä puutu siihen, jos puuutut, sekoitat vain tilannetta, ja ratkaisu venyy, ja kukaties paineitakin syntyy jo senverran lisää että tappelusta voi tulla rajukin.
Kuten edellä sanottiinkin , älä ota esille mitään sellaista / esim. se pallo, kun molemmat ovat paikalla, ainakaan tässä uhmaiässä, jolloin pienikin asia voi laukaista uhittelua ja kilpailua. Kun koirat vanhenevät niiden ärsytyskynnyskin kasvaa, ja eivät enää joka-asiasta tee kunniakysymystä. Mutta se niiden on selvitettävä että kumpi on kunkku.
pallit pois räyhäriltä, alkaa rauhoittua. ja niinkuin muutkin sanovat, vältä riitakappaleiden antamista ja ruokakupit vaikka eri huoneisiin.Ja sittne, anna koirien selvittää välinsä. Tuskin ne toisiaan hengiltä saa, kun ovat samaa kokoluokkaa.
Se,että antaa koirien selvittää välinsä,vaatii kyllä pelisilmää ja kannattaa miettiä tarkoin,lähteekö siihen...
Tosin riippuu aika paljonkin roduistakin.Tiettyjä rotuja/tyyppejä ei kyllä kannata koskaan päästä keskenään sompailemaan,muuten hukka perii...
Yleensä spanielit nyt ei hankalammasta päästä ole,mutten silti mene sanomaan,kun yksilöitä kaikki on.
Minulle on ihan sama,onko millainen koira.Nollatoleranssista täällä lähdetään.Kukaan ei urpoile.En myöskään mieti mitään pomo juttuja.Kun ei kellään ole oikeutta elvistellä.Siitä lähdetään.
Sisarukset,varsinkin samaa sukupuolta,on aina pienoinen riski.
itse ottaisin vaan lähtökohdaksi,että pienemmätkin pörinät veks.Itse rauhallisesti ja määrätietoisesti toimi,eikä nosta kierroksia,joka taas saattaa nostaa niitä myös koirilla.
Paljon tottelevaisuusharjoituksia,koirat kunnolla hanskaan,selkeät säännöt kaikkeen ja riittävästi niin fyysistä kuin psyykkistä toimintaa,niin siinä eväät mahdollisemman hyvään yhteiseloon,minun mielestäni.
Alussa kannattaa vältellä tilanteita,missä jännitteitä tulee,kunnes koirat on kunnolla hanskassa ja tietää missä mennään.
Itselläni on ollut sisarukset , urokset , laumanvartijoista. Se oli kyllä virhe, ne tuppaavat olemaan jo lauma, ja ovat tiivimmin keskenään kuin ihmisten kanssa. Näistä toinen oli pienempi, joten mitään kunkkuongelmia ei ollut. Totta on tuokin mitä molossi sanoi, on oltava vähän pelisilmää nähdä milloin ne ottelut käyvät liian rajuiksi.Mutta ajattelin rotuja, ikää, ja kokoa, ettei siinä nyt vallan hengenpäälle ne ottelut käy. Mutta jos kyseessä olisi nartut, niinkin voisi käydä.Mutta nuo muutkin neuvot ovat kyllä hyviä ja toimivia, kysyvät vaan vaivaa ja ehkä aikaakin.
Jos aloittaja ei ole varma taidoistaan, on ehkä viisainta ottaa ne kevyemmät konstit käyttöön ensin.