On niin hiljaista.
Ei lintujen laulua,
ei meren kohinaa,
ei edes tuulen hempeää kosketusta.
Vain sinä olet kanssani yksinäisyys.
Enkä tiedä, oletko ystäväni vai vihollinen.
J. Karlstedt
Ei lintujen laulua,
ei meren kohinaa,
ei edes tuulen hempeää kosketusta.
Vain sinä olet kanssani yksinäisyys.
Enkä tiedä, oletko ystäväni vai vihollinen.
J. Karlstedt
Vastaukset 4
Vanhimmat
Minä kaipaisin hiljaisuutta. Tasan ei käy onnen lahjat. Yksinäisyyttäkin kaipaisin, en ole kovinkaan sosiaalinen... Nyt kaipaan töihin, sillä viikonloput ovat yhtä h-vettiä. Kiitos Jaana. Ystävä ja vihollinen, yksinäisyys voi olla molempia.
Hiljaisuus voi olla voimavara mutta myös ahdistavaa " jos mitään ei tapahdu " ja kuulee vain oman sisäisen kohinan ilman vastarannan kaikua.
Yksinäinen hiljaisuus pitempijaksoisesti on varmaankin hyvin uuvuttavaa ellei ole mitään mikä nostattaisi " tunnelmaa yli pahimpien hetkien ".
Sinulle : Vastarannan ystävällisiä tunnelmia & Syksyn kirkkaita värejä,vaikka nämä sateet kuin luonnon/-harmaudetkin näyttävät kasvojaan.
Kiitos kummallekin palautteista.
Joskus tyksinäisyys on ystävä, toisinaan vihollinen, tilanteen
mukaan. Pidin runostasi !