http://www.hs.fi/kotimaa/Lapsen pahoinpitelijä jää entistä useammin kiinni/a1305597713458
".............. Moni HS:n haastattelema lastensuojelun piirissä työskentelevä kertoi joskus nähneensä vastaavaa.
”Lasten kaltoin kohtelussa tulee vastaan koko skaala:
tukistamista, luunappeja, lyömistä, potkimista, henkistä väkivaltaa, kylmään suihkuun pakottamista, sitomista, alistamista, telkeämistä pimeään huoneeseen, kemikaalien suihkuttamista limakalvoille, rauhoittavien lääkkeiden syöttämistä”,
kertoo rikoskomisario Pekka Seppälä Helsingin poliisista...................."
".............. Moni HS:n haastattelema lastensuojelun piirissä työskentelevä kertoi joskus nähneensä vastaavaa.
”Lasten kaltoin kohtelussa tulee vastaan koko skaala:
tukistamista, luunappeja, lyömistä, potkimista, henkistä väkivaltaa, kylmään suihkuun pakottamista, sitomista, alistamista, telkeämistä pimeään huoneeseen, kemikaalien suihkuttamista limakalvoille, rauhoittavien lääkkeiden syöttämistä”,
kertoo rikoskomisario Pekka Seppälä Helsingin poliisista...................."
Vastaukset 5
Vanhimmat
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/avi-moittii-lastensuojelua-raha-painaa-enemman-kuin-lapsen-etu/605013/
".................Mutta mitä tapahtuukaan siis koko ajan esimerkiksi maamme esimerkiksi sijaishuollossa mutta myös päiväkodeissakin. Kääritään rauhattomia, levottomia (taustalla ilmeisestikin adhd, autismia tms sairautta, joita ei ole lapsilta, nuorilta terveydenhuollossamme edes tutkittu...) lapsia ja nuoria mattoihin, peittoihin, lakanoihin, patjoihin, pressuihin jne. Ihan lääkäreiden ja lastensuojeluviranomaisten yleisesti hyväksymänä tapana ja toimenpiteenä! Kun laittaa googleen "mattoon kääriminen" saa todella monenkirjavan hakutuloksen koskien maamme päiväkoteje, sijaishuoltoa, eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksiä ja jopa myös itsensä poliisienkin suorittamana; lapsen kääriminen mattoon, peittoon, huopaan, lakanaan, patjaan, siis ihan kaikkeen mihin lapsen tai nuoren vain saa käärittyä - "rauhoittumaan"........ "
"Palamake
8.9.2012 17:45
Niin... rankkoja toimia mutta joudutaan käyttämään pakon edessä.
Mutta kerroppas että mitä sinä tekisit kun sijaishuolto yksijössä lapsi riehuu, hajottaa paikkoja, käy toisten lasten ja työntekijöitten kimppuun?
Ja poliisihan ei tunnetusti voi ottaa säilöön tai rauhoittumaan alle 18 vuotiasta omiin tiloihinsa."
Yhdenkään lapsen kohdalla tilanne ei ensinnäkään pitäisi mennä noin pitkälle.
Yli 30 v erityisopettaja työskennelleen haastattelusta käy ilmi, että lapset tarvitsevat kuuntelijaa ja turvallista olkapäätä myös koulussa, ei vain kotona. Teinien ja vanhempien väliset yhteenotot ovat tavallisia, harvassa perheessä niiltä ihan täysin vältytään.
Olisi mielenkiintoista tietää, millaisena tilanne näyttäytyisi ls-laitoksessa sen jälkeen, jos ensinnäkin joka ikäluokasta joka ainut AS-lapsi saisi hänelle lakien mukaan kuuluvaa neurologista kuntoutusta. Heitä on jokaisesta vuosittain syntyvästä ikäluokasta noin 3-7 % eli keskimäärin 3000 lasta joka vuosi.
Tai miten vankien määrään vaikuttaisi se, että ADHD-lapset samaten pääsisivät mahdollisimman pieninä jo diagnoosi-tutkimusten ja oikean avun piiriin. Nythän tutkimusten mukaan valtavan suurella osalla vangeista on nimenomaan ADHD, Aspergerin oireyhtymää heillä sen sijaan vähemmän esiintyy. Ja %-määrällä arvioituna heitä syntyy joka ikäluokasta suurin piirtein saman verran kuin AS-lapsia eli kyse on lopulta aika isosta lapsimäärästä yhteensä.
Ajatellaanpa sitäkin, mistä tuollainen raivokohtaus johtuu. Itse voin vakuuttaa, että mitä pidemmän aikaa lasta on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti ja väärin, sitä varmemmin siitä seurauksena on raivokohtauksia. Eikä väärin kohtelu totta totisesti tarvitse olla lapsen kotona tapahtunutta, usein nimenomaan vanhemmat oppivat tuntemaan lapsensa ja sitä myötä toimimaan hänen kanssaan oikein, mutta he näkevät myös, miten ymmärtämätöntä kohtelua lapsi saa päiväkodeissa, koulussa ja kaveripiirissä. Ja juuri siihen, em. paikoissa pärjäämiseen jo pieni lapsi tarvitsisi kuntoutusta.
Iso osa laittomista huostaanotoista on tehty nimenomaan siinä vaiheessa, kun vanhemmat näkevät lapsen ongelmat ja hakevat hänelle apua, mutta avun saanti oikeasta osoitteesta eli neurologian puolelta estetään yksinkertaisesti puuttuvien neuron puolen resurssien takia. Helsingissäkin lähes viimeiset neuron resurssit lakkautettiin ja siirrettiin psykiatrian puolelle, mikä on tuhoisaa näille lapsille, koska psykiatrine hoito ei kerta kaikkiaan sovi heille!
Olen nähnyt oman lapseni kohdalla, miten tällaisen lapsen huostaanotto ls-laitoksen psykiatrian osastolle meinasi tuhota lapsen lopullisesti. Lapseni pääsi sieltä onneksi pois kesken suunnitellun "hoito"jakson, mutta tiedän eräänkin Asperger-pojan, joka joutui käymään läpi koko ko. laitoksen tarjoaman kaltoinkohtelun.
Hän jäi siis kaiken oikean avun ulkopuolelle, hänen ongelmansa vain pahenivat täysin ymmärtämättömässä hoidossa. Siinä vaiheessa kun poika oli jo äitiään suurikokoisempi, tiedän äidin hädissään kirjoitelleen palstoillekin nimenomaan pojan raivokohtauksista kotona. Menossa oli juuri alkanut ysiluokka koulussa, eikä pojalle taaskaan - jälleen kerran - saatu paikkaa siitä parempi tasoisesta koulusta, jossa tämän tyylisen lapsen ongelmia paremmin ymmärrettiin ja jonne hän itsekin olisi halunnut. Lapsella oli hyvin vähän "eväitä" käsitellä kaikkia päivän aikana tapahtuneita epäoikeudenmukaisuuksia muuta kuin purkamalla raivoaan ja turhautumistaan kotona.
Jokaisen on helppo ymmärtää, miten lapsen itsetuntoa tuhoavaa on, kun hän saa kuulla ja kokea päiväkodista alkaen jotain tämän tyylistä päivittäin palautteena itsestään:
Tarhan hoitajat:
- huonosti kasvatettu
- tottelematon
- sotkee ruokailussakin
- etkö osaa tehdä mitään oikein
- etkö sinä kuule, mitä sinulle puhutaan
- että sinun pitää olla aina hankala
- jos et nuku, niin itke hiljaa, että muut saavat päiväunilla nukkua
- eikö sinua ole opetettu kotona syömään
Kavereilta:
- ei me olla sun kanssa
- sä olet outo
- sä et kuule, mitä sulle sanotaan
- en mä ole sun kanssa kun ei tuokaan ole
Kaikkiaan näihin ongelmiin lapsen on mahdollista saada apua kuntoutuksessa, että hän ei olisi toisten mielestä "outo" tai "liian arka" tai "liian vilkas", oppimisi tulkitsemaan toisten sanatonta kommunikaatiota, jolle hän voi olla täysin sokea jne.
Eikä hän sydämessään ja sisimmässään tai älykkyytensä tasolla ole yhtään sen oudompi tai tyhmempi, eikä uppiniskaisempi kuin toisetkaan - hieman keskinormeista erilainen korkeintaan, mutta ympäristöstä saatu palaute saa hänen tuntemaan itsensä epäoikeudenmukaisesti ja väärin kohdelluksi ja hänen raivonsa muita ihmisiä kohtaan alkaa kasvaa...
Olen vierestä seurannut tällaista tapausta ja ymmärrän lasta valtavan hyvin. Ei riitä, että lasta ymmärretään ja autetaan vain kotona, kun joka paikassa muualla hänet pahimmillaan leimataan epäonnistuneeksi kaikilla tasoilla.
Kun tuohon lisätään vielä ymmärtämätön psykiatrinen "hoito", pitäisi ihmeenä, jos lapsi kovasti rakastaisi ympäristöään ja kanssaihmisiään siitä eteenpäin.
On hirvittävä heitteillejättö yhteiskunnan taholta jättää nämä lapset oikean avun ulkopuolelle, pahimmillaan heille tarjotaan laitoksessa vain psykiatrista lume-hoitoa pahoinpitelyineen ja alistamisineen.
Se kostautuu yhteiskunnalle myöhemmin suurina vankeinhoitokustannuksina, mielenterveyspalvelujen kroonikko-osastojen kustannuksina.
Ansiotuloista saatujen verorahojen menetyksinä, toimeentulotukikustannuksina jne.
Lapsen tuhoaminen tulee yhteiskunnalle lopulta valtavan kalliiksi.
Olen saanut seurata aitiopaikalta oman lapseni kohdalla, miten tuhoisia laiton huostaanotto, väärä psykiatrinen hoito väärine diagnooseineen ja lääkityksineen tällaiselle lapselle voi olla.
Ja vastaavasti olen ONNEKSI saanut nähdä myös sen, millainen vaikutus lapseen on oikealla, hänelle sopivalla terveydenhoidolla ja kuntoutuksella. Nyt lapsi on kuin toinen ihminen: sosiaalinen, on kavereita, viihtyy kaveriporukassa, viihtyy koulussa, tulee näillä näkymin lähitulevaisuudessa päättämään peruskoulun vähintään suht hyvin arvosanoin.
Ja kuten edellä kerrottiin, on kyse kuitenkin uskomattoman suuresta määrästä lapsia, jotka tämän oikean avun ulkopuolelle nykyään jäävät.