ruukasivat puhistaa marjat ulkosalla lakanan päällä! Kesätuuli leyhytteli roskat pois ja välillä pöllytettiin lakanaa!
Mummuni ja tätini!
emäntäparka
13214
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tuttua. Kevyet irtoroskat lähtivät tuulen mukaan kun kaatoi astiasta marjoja lakanalle. Loput sitten kerättiin käsin.
Oi niitä aikoja! Lehmätkin lypsettiin käsin. Peloteltiinko teillä päin pääsiäisenä, että noita-akat tulee saksimaan lehmiltä hännät poikki? :(
Minkäs ikänen mummu se on emäntäparalla?
Saan vuojen paikkeilla olisi, jos eläisi. Ennen vanhaan synnytettiin jo 16vuotijaana.
Mummuni paahtoi kahvinpapuja prännärillä ja halstrasi silakoita hellan tulipesässä.
Minä itse kyllä halstrasin hellanuunissa silakoita tyttösenä, 1960-luvulla.
Naapurin mummo paistoi sultsinoitakin hellalla.
Mummoni muni mun mammani ja mammani muni mun.
Minä en muninut koskaan ja lapsistani kasvoi upeita aikuisia.
"ilman munauksia" ja emäntäparalle
Haluatko todistaa, ettei meidän toisten lapsista olisi kasvanut upeita aikuisia?
Tietenkin, jos et itse "muninut" mitään, vaan tyydyit katsomaan kanaemon lapsia ja lapsenlapsia, niin sittenhän et voi tietää.
Meillä oli ennen puolukalle sama "sekoitin", kuin viljalle? Voi kun muistais? Tosin niitä "tuuletettiin" myös ison hurstin päälle sopivassa tuulessa.
Ainakin puolukka sato oli aina niin runsas, että käsin selvittämisestä ei olisi tullut mitään. Onneksi kaikki säilyi hyvin isoon tiinuun survottuna, josta oli kiva käydä talvella kaapimassa "herkkua", sokerin ja ruis- tai vehnäjauhoon sekoitettuna.
Kantsis nyky nuorisonkin kokeilla moista herkkua!
Oliko se kone ollut ryöppä?
Hyvin säilyivät puolukat tiinuissa atassa jäisinä talven yli.
Ei pitäisi rouvaksi käydä, kun unohdan tuon koneen nimen, mutta ryöppä on outo nimi kuitenkin.
Meillä se oli aika iso, koska sinne myös viljat laitettiin ja sieltä niitä seulottiin monen siivilän kautta. Siinä oli useita siivilöitä, joilla joskus käsin selviteltiin puolukat.
Vielläkin muistelen ja kaipailen niitä käsimyllyn kiviä, joilla joskus jauhoin riihi rukiita uudispuuroksi. Olen minä riihi ahoksellakin kokeillut puintia, mutta oli se vaikeaa, vaikka niin monessa asiassa olinkin taitava.
Lehmän lypsy pikavauhdilla onnistui, koska täytyi ehtiä kuuntelemaan klo 17,55 lauantain toivottu levy ja sen jälkeen lava tansseihin 25 km polkupyörällä! En uskaltanut kirjoittaa fillarilla, koska sitä ei ollut silloin.
Aloittajan marjanpuhdistus on hyvinkin tuttua, koska sitä käytän nykyisinkin jos satun saamaan isomman erän mustikkaa tai puolukkaa. Toki senkin olen oppinut äidiltäni, kuten niin monta muutakin hyödyllistä asiaa. Niitä yritän nyt siirtää lapsenlapsilleni....aluksi se sienien ja marjojen tunteminen ja himo niiden keräämiseen.
On siinä "rouvalla" possakkaa. Hursti selässä saa joskus miettiä asioita! Oliko tuttuja sanontoja????
Oliko koneen nimi viskuri?