Lapsettomasta raskaaksi

Nyt on tullut aika kertoa minun tarinani. Sen itselleni lupasin, jos joskus saisin raskaustestiin kaksi viivaa...

Mieheni kanssa ihastuttiin, rakastuttiin, vakiinnuttiin ja alettiin puhua lapsista. Aikamme mietittyämme annoimme lapselle luvan tulla. Ajattelinkin silloin, että en helposti tulisi raskaaksi, mutta 8 kk:n yrittämisen jälkeen aloin vaipua epätoivoon. Missä olisi vika, koska meillä molemmilla on edellisestä suhteesta lapsi.

Meni vuosi, enkä ollut valmis lapsettomuushoitoihin. Halusin salaa haudata koko "lapsiasian". Sitten aloimmekin suunnitella muuttoa toiselle paikkakunnalle ja aloimme vielä samana kesänä rakentaa uutta taloa ihanalle rantatontille.

Jokin kuitenkin tuntui aina puuttuvan, mutta siirsin ajatukseni rakennukseen ja töihin.

Kas, yllättäen huomasin viikko sitten kuukautisieni olevan myöhässä, ja sainkin eilen raskaustesteihin kaksi kaunista viivaa! En tiedä, miten tässä käy, mutta toivon sydämestäni, että tämä lapsi pääsee terveenä maailmaan rakkaitten vanhempiensa syleihin!

Mitään ei tehty toisin, mitään en muuttanut elämäntyylissä, ruokavaliossa, liikunnassa jne. Kaikki vain tapahtui itsestään. Oireitakaan ei pahemmin ole, hieman masu kipeä ja ajatukset sinkoilevat tuhatta ja sataa.

Silti, en pidä mitään itsestäänselvänä enkä unohda ikinä, sitä tunnetta, miltä tuntuu olla lapseton.
10262
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

Onnea.

Äänestä

Ööö ny meni ohi.. molemmilla edellisestä suhteesta lapsi, mutta silti olet mielestäsi lapseton??????

Äänestä
  • Voin kuvitella miltä OIKEASTI lapsettomalta tuntuu lukea tällaista, jos on yrittänyt jo 5v, eikä hoidoillakaan onnistu, ja sitten joku jolla on jo lapsi tulee tilittämään miten raskasta on olla lapseton kun tärppää vasta vuoden jälkeen, ilman hoitoja...

    Huhhuija, kaikenlaisia löytyy.

    Äänestä

Provoa taas pukkaa...

Äänestä

Jos olet kerran epäonnistunut, niin etkö olisi voinut lopettaa?

Äänestä
  • Entäs jos se on nimenomaan onnistunut ja haluaa onnenavaimet teillekin?

    Äänestä

Voisimpa sanoa.

Äänestä

Onnea...
Mutta vähän särki näin LAPSETTOMAN korvaan, että henkilö jolla on lapsia voi kuvitella tietävänsä miltä tuntuu sellainen todellinen lapsettomuus jossa vuosia yritetään eikä mitään tule.........
Kipeää se varmasti silti on, mutta tyhjästä sylistä voi tietää vain se, jonka syli on oikeasti tyhjä.

Äänestä

Olen tässä monen kanssa samaa mieltä että et kyllä lapsettomaan kategoriaan kuulu vasta kun vuoden olette edes yrittäneet.

Meille tuli nyt 4 vuotta täyteen ja edelleen lapsettomia :(

Äänestä

Joku idiootti provoilee taas. Vai että oikein lapsettomia olette kun molemmilla jo yhdet lapset ennestään. Nyt voit sitten sanoa, että tiedät miltä lapsettomasta tuntuu kun olet sen itsekin kokenut. Ja nyt VUODEN yrititte ja vieläkin muistelet "lapsettomuuden" tuskaa. Voivoivoi kun oli paksa provo taas tämä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Tingerline kirjoitti:

Nyt on tullut aika kertoa minun tarinani. Sen itselleni lupasin, jos joskus saisin raskaustestiin kaksi viivaa...

Mieheni kanssa ihastuttiin, rakastuttiin, vakiinnuttiin ja alettiin puhua lapsista. Aikamme mietittyämme annoimme lapselle luvan tulla. Ajattelinkin silloin, että en helposti tulisi raskaaksi, mutta 8 kk:n yrittämisen jälkeen aloin vaipua epätoivoon. Missä olisi vika, koska meillä molemmilla on edellisestä suhteesta lapsi.

Meni vuosi, enkä ollut valmis lapsettomuushoitoihin. Halusin salaa haudata koko "lapsiasian". Sitten aloimmekin suunnitella muuttoa toiselle paikkakunnalle ja aloimme vielä samana kesänä rakentaa uutta taloa ihanalle rantatontille.

Jokin kuitenkin tuntui aina puuttuvan, mutta siirsin ajatukseni rakennukseen ja töihin.

Kas, yllättäen huomasin viikko sitten kuukautisieni olevan myöhässä, ja sainkin eilen raskaustesteihin kaksi kaunista viivaa! En tiedä, miten tässä käy, mutta toivon sydämestäni, että tämä lapsi pääsee terveenä maailmaan rakkaitten vanhempiensa syleihin!

Mitään ei tehty toisin, mitään en muuttanut elämäntyylissä, ruokavaliossa, liikunnassa jne. Kaikki vain tapahtui itsestään. Oireitakaan ei pahemmin ole, hieman masu kipeä ja ajatukset sinkoilevat tuhatta ja sataa.

Silti, en pidä mitään itsestäänselvänä enkä unohda ikinä, sitä tunnetta, miltä tuntuu olla lapseton.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu