Tapasin ihanan miehen. Hän on saman henkinen ja muutenkin hyvin paljon kaltaiseni, meillä menee hyvin ja meillä on samanlaiset tulevaisuuden suunnitelmat. Minulla on kaksi pientä lasta, hänellä ei ole lapsia, mutta hän kohtelee lapsiani hyvin ja lapset tykkäävät hänestä. Lapset tuovat omat haasteensa suhteeseemme..
Mutta mutta...ongelma on, että ajoittain mietin, että onko hän minulle se oikea. Välillä olen hulluna häneen, välillä tulee päiviä, että tuntuu etten tunne mitään kun katson häntä..olemme seurustelleet 4kk...Tunnen siis ajoittaisia rakkauden ryöpsähdyksiä ja tunnen syvää vetoa häneen. Välillä myös mietin liikaa, varsinkin yksin ollessani, että rakastanko häntä tarpeeksi, että tämä voisi kestää koko elämän...
Kertokaapas...mietinkö liikaa? Jos tapaa elämänsä miehen niin onko kaikki alusta asti selvää, ihanaa leijailua...? Itse olen niin skeptinen mietiskelijä, että koko ajan ei pysty leijalemaan, vaikka sydän taitaa sanoakkin, että tässä on niin ihana ihminen, että en ihan hetkessä päästä irti.
Mutta mutta...ongelma on, että ajoittain mietin, että onko hän minulle se oikea. Välillä olen hulluna häneen, välillä tulee päiviä, että tuntuu etten tunne mitään kun katson häntä..olemme seurustelleet 4kk...Tunnen siis ajoittaisia rakkauden ryöpsähdyksiä ja tunnen syvää vetoa häneen. Välillä myös mietin liikaa, varsinkin yksin ollessani, että rakastanko häntä tarpeeksi, että tämä voisi kestää koko elämän...
Kertokaapas...mietinkö liikaa? Jos tapaa elämänsä miehen niin onko kaikki alusta asti selvää, ihanaa leijailua...? Itse olen niin skeptinen mietiskelijä, että koko ajan ei pysty leijalemaan, vaikka sydän taitaa sanoakkin, että tässä on niin ihana ihminen, että en ihan hetkessä päästä irti.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.