tämä meidän tapaus tutustua, molemmat tekee asiat aina vaan samalla tavalla, sisimmässäni tiedän mitä haluan, mutta en kuitenkaan tee niin.Onhan minulla puutteeni miksen niin tee, mutta ei taida hän ehkä ymmärtää.Tykännyt jo vuosia ja edelleenkin aiheuttaa lämpimän virtauksen sisällä ja niin varmaan tulevassakin,jotkut vaan pysyy.Ymmärrettäis että met ollaan vaan ihmisiä,käyttäydytään välillä oudosti, silti haluamatta pahaa kenellekkään.Kauniita unia.
järjetöntä
elämää kuitenkin
5707
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
hali ja pus
Järjetöntä tosiaan, hajottavaa, kipeää eikä silti voi irti päästää, koska auringon kuuluu olla siellä missä se on ja maan siellä missä se on. Joskus toivoisi tietysti, että olisko mahdollista tätä jotenkin oikeastikin selvittää, jutella, katsoa silmiin ja olla tosia. Mutta aina putoaa siihen fiilikseen, että toiselle ei ole mitään oikeaa selvitettävää, on vain oma pää, jossa mielikuvitus laukkaa ja tekee tuhojaan. Ei ole luottamusta, ja mitä lähemmäs menee sitä vaikeampi on päästä eroon ajatusten alhosta seuraavina päivinä, putoaa ihan liian rajusti tunteisiin eikä pääse pois. Se on kuin laavameri, jossa tarpoo eteenpäin päivästä toiseen. Kaipuu on kamala, tekisi mieli huutaa maailmalle, hypätä pois tästä mahdottomasta tilanteesta. Ei osaa, ei voi, onneksi jotkut päivät ovat helpompia kuin tämä.
Jotakin itsehillintää ja armotonta mielen hallintaa tässä on tullut matkaan mukaan. Sitä tarvitaan, että saa tämän matkan kunniallisesti loppuun.
Välillä olen varma, että sun "vahinko" kosketus ei ollutkaan vahinko - kaikki aistini kävivät ylikierroksilla, saan sen tunteen jopa nyt, tätä kirjoittaessa, lämmin aalto kulkee lävitseni kun mietin sinua.
Huomenna jo ajattelen, että kuvittelenko sittenkin kaiken? Mutta ei, ei ne katseet, pienet huulenheitot, hipaisut...voi olla pelkkää kuvitelmaa? Vai voiko...?
Palaan taaksepäin - niihin harvoihin hetkiin, mitä olemme toisiltamme saaneet - se suudelma saa vie-lä-kin jalkani hyytelöksi, enempää en tohdi edes ajatella....Sulan tähän tuoliin muuten.
Rakastan sinua, et ole koskaan tehnyt minulle mitään pahaa. Kanssasi on selittämättömän hyvä olla, mistä se johtuu? Olet jotain, josta voin olla onnellinen, onnellinen että tunnen sinut. Välillämme on jotain jota en pysty nimeämään, jotain.....suurta?
Vaikka tilanne jatkuisi loppuelämän, tällaisena...
Riittää että olet olemassa.
Ihania viestejä
Veit sanat suustani. Enkä mene tietämään kenelle vastaan.
Kaikilla meillä on puutteemme.