Sattuisiko joku osaamaan selittää minulle pari ihmettelemääni ilmiötä:
1) monet ihmiset kirjoittavat ja jopa lausuvat "mariginaali", po. "marginaali". Olen tuota ihmetellyt ihan kouluvuosista saakka, jopa opettajat tekivät tuota virhettä. En käsitä, miksi. Onko suomen kielen äänteissä jokin juttu, joka teksi tuon virheen esim. jollakin murrealueella luontaisemmaksi ääntämistavaksi?
2) mistä ihmeestä on ilmestynyt sana "käytänne"? Kuulin sen kai ensimmäisen kerran joskus kymmenkunta vuotta sitten tyttären aloittaessa koulun, vanhemmille suunnatussa tiedotustilaisuudessa joku opettaja käytti moista. Minusta ennen sanottiin "käytäntö" (ja minä sanon niin edelleenkin).
Pari nippeliä...
16
651
Vastaukset
- Luulija
1) Saattaisikohan olla ruotsin kielen vaikutusta (vrt. vaikkapa sanat varg ja berg)?
2) Käytännössä sanoja käytäntö ja käytänne käytetään paljolti toistensa synonyymeinä. En kuitenkaan sanoisi, että ”käytänteessä sanoja käytäntö ja käytänne käytetään paljolti toistensa synonyymeinä”. Käytänne-sanan käyttäjä on monesti käytännössä (ei: käytänteessä) henkilö, joka haluaa päteä ”tieteelliselle” kalskahtavalla terminologialla. Käytänne-sana sopii kuitenkin useimmiten käytäntö-sanaa paremmin vierasperäisen konventio-sanan vastineeksi, ja siihen sen käyttö olisikin hyvä rajoittaa. - kijbucdxx
3) Ongelmatiikka
4) Olen kuullut signaalin äännettävän "singaali".- 18
Mitä outoa on sanassa "ongelmatiikka"? Rinnasteinen sanalle "problematiikka".
- Luulija
3) Olen nähnyt monissa veneissä teräskaaren, johon voi tökätä pystyyn vapoja enempi vähempi. Onginnan tai uisteluvieheilyn automatiikasta ei varmaankaan pääse vielä puhumaan, mutta ongelmatiikka saattaisi hyvinkin käydä tuollaista trollausta kuvaavasta sanasta.
5) Oletkos kuullut tai lukenut Helsignin olevan maailman desingpääkaupunki 2012? - klglyfu
18 kirjoitti:
Mitä outoa on sanassa "ongelmatiikka"? Rinnasteinen sanalle "problematiikka".
Probleema on vierasperäinen sana, ongelma ei. Problematiikka, matematiikka, tekniikka, aritmetiikka, dynamiikka jne ovat vierasperäisiä sanoja. Vierasperäisten häntien yhdistäminen suomalaisiin vartaloihin on vähintäänkin arveluttavaa.
Vai olisiko ryyppääminen viinatiikkaa, syöminen ruokatiikkaa jne? - 18
klglyfu kirjoitti:
Probleema on vierasperäinen sana, ongelma ei. Problematiikka, matematiikka, tekniikka, aritmetiikka, dynamiikka jne ovat vierasperäisiä sanoja. Vierasperäisten häntien yhdistäminen suomalaisiin vartaloihin on vähintäänkin arveluttavaa.
Vai olisiko ryyppääminen viinatiikkaa, syöminen ruokatiikkaa jne?Perustelusi on yksinkertaisesti typerä. Ihan "aikuisten oikeasti": tuossa ei ollut mitään järkeä tai sisältöä. Tuon perusteella en todellakaan voi nähdä mitään ongelmaa sanan "ongelmatiikka" käytössä.
- klglyfu
18 kirjoitti:
Perustelusi on yksinkertaisesti typerä. Ihan "aikuisten oikeasti": tuossa ei ollut mitään järkeä tai sisältöä. Tuon perusteella en todellakaan voi nähdä mitään ongelmaa sanan "ongelmatiikka" käytössä.
>Bloginsa itse-esittelyssä Sailas ihmettelee, edustavatko sanat "eläköityminen" ja "ongelmatiikka" kielen rappiota vai sen kehitystä. Tässä kelvannee tuomariksi Kielitoimiston sanakirja, jonka mukaan "eläköityminen" puskee sanastoa edistykselliseen suuntaan, kun taas "ongelmatiikka" edustaa rappiokehitystä. Sen sijasta parempi ilmaus on "problematiikka", vrt englannin problematics!
<
http://www.kotus.fi/?5430_a=comments&5430_m=6031&s=3244
Vrt. ohjelma - ohjelmisto, ei ohjelmatiikka
siis: ongelma - ongelmisto - 18
klglyfu kirjoitti:
>Bloginsa itse-esittelyssä Sailas ihmettelee, edustavatko sanat "eläköityminen" ja "ongelmatiikka" kielen rappiota vai sen kehitystä. Tässä kelvannee tuomariksi Kielitoimiston sanakirja, jonka mukaan "eläköityminen" puskee sanastoa edistykselliseen suuntaan, kun taas "ongelmatiikka" edustaa rappiokehitystä. Sen sijasta parempi ilmaus on "problematiikka", vrt englannin problematics!
<
http://www.kotus.fi/?5430_a=comments&5430_m=6031&s=3244
Vrt. ohjelma - ohjelmisto, ei ohjelmatiikka
siis: ongelma - ongelmistoNämä argumentoinnit kielen "rappiosta" ovat 100% häränpaskaa.. Ei niitä eikä niiden esittäjiä VOI ottaa vakavasti.
- klgkjgc
18 kirjoitti:
Nämä argumentoinnit kielen "rappiosta" ovat 100% häränpaskaa.. Ei niitä eikä niiden esittäjiä VOI ottaa vakavasti.
Mutta sinut pitäisi?
- pitkän oppitiikan yo
18 kirjoitti:
Perustelusi on yksinkertaisesti typerä. Ihan "aikuisten oikeasti": tuossa ei ollut mitään järkeä tai sisältöä. Tuon perusteella en todellakaan voi nähdä mitään ongelmaa sanan "ongelmatiikka" käytössä.
Minusta ongelmatiikka kuulostaa korkeintaan vitsiltä, jollaisena se ilmeisesti on aluksi otettukin käyttöön jossain akateemisissa piireissä.
Todella typerää suomentaa käsitteestä vain osa ja jättää vierasperäisiä morfeemeja jatkeeksi. Ihan sama kuin jos vaikka logia, nomia, skooppi ym. liitettäisiin suomalaisiin sanoihin ja muodostettaisiin sekasikiömäisiä yhdyssanoja.
Tai jos matematiikkaa joku keksisi ruveta sanomaan oppitiikaksi tai tietotiikaksi, koska kreikan sana mathema tarkoittaa suunnilleen oppia tai tietoa. - 18
klgkjgc kirjoitti:
Mutta sinut pitäisi?
Siinä mielessä kyllä, että väitän edustavani ns. tavallista kielenkäyttäjää tässä asiassa. Jos me "rivi-ihmiset" emme näe mitään järkeä norsunluutorneissaan pohdiskelevien akateemisissa pohdinnoissa kielen "rappeutumisesta", niin silloin teidän puheillanne ei ole merkitystä. Voitte vaikka maailman tappiin valittaa "ongelmatiikasta" tai "pitkästä juoksusta" tai mitä nyt mieleenne juolahtaakin, mutta eivät ne sanat silti käytöstä katoa eikä uusien virta kieleen lopu.
- nfgnbfg
Kun ääntämisistä puhutaan, niin olen kuullut sellaiset muodot kuin "anteeni" ja "kravaatti".
1) En muista koskaan kuulleeni enkä nähneeni asua ”mariginaali”, mutta kieltämättä Googlella löytyy enemmän osumia kuin voisi olettaa satunnaiselle kirjoitusvirheelle löytyvän. Saattaisi olla sanan ”originaali” vaikutusta. Sanan ”marginaali” normaali äänneasu suomessa on ”markinaali”, ja todennäköisesti ”mariginaalI” vastaavasti luetaan ”marikinaali”. Tosin k-äänne saattaa olla hiukan keskimääräistä soinnillisempi.
2) Käytänne-sanan historia tunnetaan melko hyvin. Sitä on kuvailllut – ja sanaa suositellut – Terho Itkonen Kielikellon numerossa 2/1992. Siinä sanan sepittäjän sanotaan olevan todennäköisesti Hannes Teppo (k. 1953). Yleistymään sana rupesi ilmeisesti vasta 1990-luvulla, ja silloin se pääsi Suomen kielen perussanakirjaan. Itkonen perustelee sanaa sillä, että käytäntö-sanaa on käytetty vain yksikössä ja että se menettelytavoista puhuttaessa sen merkitys on monikollinen, ’käytössä olevat menettelytavat (kokonaisuutena)’ – vaikka Nykysuomen sanakirja ei näin esitäkään. Siksi muka tarvittiin uusi sana merkitykseen ’käytössä oleva menettelytapa’.
Epäselväksi jää muun ohessa se, miksi ”menettelytapa” ei kelvannut, jos sanaa ”käytäntö” pidettiin liian monimerkityksisenä tai merkitykseltään monikollisena. Joka tapauksessa tällainen kielenparantelu – joku sanoisi ”besserwisseröinti” – ilmeisesti muodostui muodikkaaksi mm. kielenhuollossa ja -tutkimuksessa, suunnitelmakielessä ja hallintokielessä. Veikkaisin, että luontevaan yleiskieleen se ei pääse mm. sen takia, että sillä ei ole tukenaan englannin esimerkkiä. Englannissahan ”practice” tarkoittaa sekä käytäntöä yleisesti (esim. teorian vastakohtana) että erityistä käytäntöä, ”käytännettä”.- jhkhjkg
Entäpä "ongelmatiikka"?
- A Ryan
Ongelmatiikka lienee sanan problematiikka kehno väännös. Kuulostaa urheiluvalmentajakieleltä.
Toinen sana, johon törmää usein jopa lehtiteksteissä: kinkkinen. Kyseessä on kiinalaista tarkoittava haukkumasana, joka lienee syntynyt tsaarinajan lopulla, kun venäläiset sotajoukot toivat Suomeen kiinalaista työvakeä.
Jos lehtitekstissä käytettäisiin sanoja "ryssämäinen" tai "jutskumainen" kavahtaisivat kaikki. Kinkkisyys saa jyllätä vailla korvan lotkautusta. - Tri K. I. Minkkinen
>Toinen sana, johon törmää usein jopa lehtiteksteissä: kinkkinen.
>Kyseessä on kiinalaista tarkoittava haukkumasana, joka lienee
>syntynyt tsaarinajan lopulla, kun venäläiset sotajoukot toivat
>Suomeen kiinalaista työvakeä.
Kiitos kun kerroit! Minulle kinkkinen on ollut tähän saakka likimain yhtä kuin englannin ”kinky”, ja luulen aika monen humpsahtaneen samaan sudenkuoppaan. Mutta nytpähän tiedän!
Ongelmatiikasta tuli mieleeni muuan kenttätykistön yliluutnantti, joka luennoi varusmiesaikoinani meille toisen aselajin ihmisille oman alansa juttua. Ilmeisesti meitä oppilaita hereillä pitääkseen hän puhui kenttätykistön ”orgasmisaatiosta”. Sana oli tuskin peräisin itsensä tsaarinarmeijan tykistöupseeri Vilho Petter Nenosen suusta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Orpo hiiri kadoksissa, Marin jo kommentoi
Kuinka on valtiojohto hukassa, kun vihollinen Grönlantia valloittaa? Putinisti Purra myös hiljaa kuin kusi sukassa.234472Tehomaksu rankaisisi normaalista sähkönkäytöstä
Energiaviraston valmistelema tehomaksumalli herättää aiheellista huolta erityisesti tavallisten kotitalouksien näkökulma993088Tampereen "empatiatalu" - "Harvoin näkee mitään näin kajahtanutta"
sanoo kokoomuslainen. Tampereen kaupunginvaltuuston maanantain kokouksessa käsiteltävä Tampereen uusi hyvinvointisuunni1992909Ahdistelu ongelmaa vain vasemmistossa - ei oikeiston edustajissa
Mutta demarit ovat tunnetusti sivistymättömiä, ja vähemmän fiksuja.522542- 791295
Lopeta jo pelleily, tiedän kyllä mitä yrität mies
Et tule siinä onnistumaan. Tiedät kyllä, että tämä on just sulle. Sä et tule multa samaan minkäänlaista responssia, kosk651066Nuori lapualainen nainen tapettu Tampereella?
Työmatkalainen havahtui erikoiseen näkyyn hotellin käytävällä Tampereella – tämä kaikki epäillystä hotellisurmasta tie25932- 54848
Lidl teki sen mistä puhuin jo vuosikymmen sitten
Eli asiakkaat saavat nyt "skannata" ostoksensa keräilyvaiheessa omalla älypuhelimellaan, jolloin ei tarvitse mitään eril112780Orpo pihalla kuin lumiukko
Onneksi pääministerimme ei ole ulkopolitiikassa päättäjiemme kärki. Hänellä on täysin lapsellisia luuloja Trumpin ja USA45775