olen ylpeä Iidan ja Vilman äiti, tytöt ovat nimiensä näköiset enkä ole päätöstäni katunut. tuntuu kuitenkin, että muodikkaat ja suositut "listanimet" ovat jotenkin hävettävä asia ja niille pitäisi olla jokin anteeksiantava selitys, kuten että kulkee suvussa. no, nämä eivät kulje eikä minulla ole muuta "motiivia" kuin että pidin ja pidän yhä noista nimistä
mikä siinä on niin kamalaa, jos lapsilla ovat muotinimet?
MuotiTytöt
291781
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Nimi on nimi, ja se sellainen, josta vanhetessa joko tykkää tai sitten inhoaa.
Äitini Tuulikki inhosi kovasti toista nimeään Hilja, ja jopa poisti sen elökkeellä ollessaan kokonaan virallisesti.
Veljeni Keijo inhosi kai kovasti nimeään kun muutti pudotti sen pois kokonaan ja otti käyttöönsä toisen mimensä Otto.
Oma nimeni Raimo on minulle hyvin kelvannut, jopa niin hyvin, että haluan sitä minusta jopa käytettävän. Olen oikaissut monta ihmistä kun he ovat kutsuneet mnua nimellä Rami.
Iida ja Vilma ovat mielestäni erittäin kauniita nimiä, ja sopivat hyvin myös nykylapsille. Olet mielestäni onnistunut oikein hyvin nimivalinnoissasi.
Toi nimi on nimi on totta isolle osalle ihmisistä.
Mutta nykyään annetaa niitä niin helvetin söpöjä nimiä varsinkin tytöille. Mutta kun aikuisena tämä Nelli-Kaneli hakee töitä ei häntä oteta kaikkialla tosissaan kun on nimi kuin Disneyn leffasta.
Kannattaa ajatella tätäkin!
On hienoa, että olet valinnut nimet itse ja harkitusti. Tosiasiassahan me emme voi tietää, mitä lapsi nimestään isompana tykkää, häiritseekö häntä liian yleinen nimi vai liian erikoinen nimi. Emme myöskään etukäteen tiedä, minkä uuden merkityksen jokin nimi voi saada. Mikäli selittelyn tarvetta jostain syystä tulee, voit mielestäni perustella, että nimet miellyttivät sinua silloin ja pidät niistä edelleen!
Nojaa, ihan yhtä muodikasta on antaa lapsille näitä vanhoja nimiä, kuten Veikko, Martta, Väinö, Mauno jne. Ja muodikasta on myös antaa harvinaisia nimiä, mielellään jopa uniikkeja. Eiköhän kannata antaa lapsille sellaiset nimet, joista itse pitää. Asiaa ei tarvitse selitellä sen enempää. Ja nimistähän tulee muotinimiä juuri siksi, että niin monet ihmiset pitävät juuri niistä nimistä :)
Jokaisella on oikeus valita lapselleen ne nimet joista eniten tykkää, ilman sen suurempaa tarkoitusta tai tarkoituksen kanssa. Meillä on pojilla harvinaisemmat nimet (jos ne tähän kaikki kolme rustaisin, niin tunnistaisi..) mutta helpot ja lyhyet.. Niistä saa kuulla aina, kun ovat liian erikoisia tai "ulkomaalaisia" tai liikaa jotain muuta.. Sen voin paljastaa, että yksi pojista Emil, yhden toinen nimi Aaron, yhden kolmas nimi Elias.. Ei siis mitään ihmeellisiä vaan ihan suomalaisia lyhyitä nimiä, nimiä joista me ollaan miehen kanssa tykätty ja valittu omista syistämme.. Ärsyttävää puuttumista :D
Eipä noissa nimissä mitään kamalaa ole...ne uudet keksityt nimet ovat useimmiten niitä "hakemalla haettuja" ,ja joita ei muut ihmiset siedä.
Omasta mielestäni nimet kannattaakin valita sen lapsen oloiseksi, eikä mitään omaakivaa* aikuisille.
Mun mielestä erikoisemmat nimet on ok, jos ne ovat suomen kielen mukaisia. En antaisi lapselle nimeä, jossa on c tai b tai x. Vanhempien nimien antaminen taas on tosi kiva tapa. Vanhemmat kai haluavat antaa lapselleen nimen, jota ei heidän sukupolvensa lapsilla ollut. Itsekään en antaisi lapselleni nimeksi Minna, Iida, Aleksi tai Joel sen takia, että muistan sennimisiä koulusta niin monia.
Tytär nimettiin kasteessa nimellä Luna ja olen erittäin ylpeä!
Luna on kyllä kaunis nimi. Tarkoittaa latinaksi kuuta? Saanen kopioida.
Ester on tähti
Mun mielestä lasta on turha kiusata vanhempien taidehomollisuudella antamalla nimeksi jotain Kevät Omena Virtasta. Jos muksu ei oikeasti onnistu elämässään pienestä pitäen, niin kyllä viimeistään yläasteella on kiva kuunnella sitä ilkkumista, joka on karu totuus. Pienempi paha on antaa tällainen "muotinimi", jos nyt luokalla sattuu vaikka olemaan toinen samanniminen.
Ja sitten kaikki lyhennelmät, c:t sun muut. Kai te tajuatte, ettei teidän lapsi ole koskaan se "Nina" tai "Janica", vaan esittelevät aina itsensä "Hei, olen Nina yhellä i:llä Jokinen" tai "Janica c:llä Pöntiö"?
Kyllä minä olen ihan aina ollut se "Nina". Enpä ole tähän mennessä joutunut tuosta i-kirjaimen käytöstä korjaamaan. Johtunee siitä, että esittelen itseni aina Ninaksi, en Niinaksi. Monesti kuulee, että kaimani sanovat itsekin Niina, vaikka kirjoitettaisiinkin Nina. Ja kyllä, sukunimi on tyyppiä Aalto/Kallio/Koski. Äidinisänäiti suomenruotsalainen.
Uudellamaalla yleisimmät pojannimet ovat olleet viimevuosina Muhammed ja Ahmed. Kauniita nimiä. Ja tosi muodikkaita kans.
Tuo että kastaa lapsensa ("profeetta") Muhammed nimellä on jokseenkin sama kuin etunimiksi antaisia Adolf Hitler (Virtanen) ja Joseph Stalin (Hämäläinen), jne. hulluja historian hämäristä. Voi lapsi parkoja kun psykopaattien nimeä kantavat..
Ei kai Vilma ja Iida ole missään välissä olleet mitään muotinimiä. Pari viikkoa sitten luettiin kirkossa kastetuksi Peppi Edith Olivia, siinä ei ehkä vanhemmat ole oikein tienneet mitä ovat halunneet niin ovat laittaneet vähän kaikkea. Minulla on aika harvinainen nimi, niin harvinainen etten ole koskaan tavannut ketään samannimistä, eikä tässä kotikaupungissa taida sellaista ollakkaan. Se löytyy kuitenkin kalenterista eikä ole keksimällä keksitty. Se on aina väärin joka paikassa, jopa virallisissa papereissa ja mm. vihkisormukseen tuli ensimmäisellä kerralla väärin, onneksi oli vielä aikaa korjata. Se aiheuttaa paljon ongelmia, mutta se on kuitenkin minun rakas nimeni.
Minäkään en tiedä toista saman nimistä. Jonkun kaverin kaveri kuulemma omaa saman nimen kuin itselläni, mutta melko harvinainen, ei edes kalenterissa näy. Ja papereissa ja kaikessa mahdollisessa monesti väärin, sekä etu- että sukunimikin.
Et ole ainut.
ei nimi miestä pahenna ,jos mies ei nimeä
Eikös vanhemmat saa laittaa lapselleen sen nimen josta tykkää eikä tarvitse selitellä miksi juuri tämä nimi.. Itse en oikein ymmärrä näitä Kaneli, Vadelma, Lumi nimiä. Itse en antaisi nimeä joka tarkoittaa suoraan jotain, en varsinkaan näitä Onni, Rauha jne.
Meidän tytöllä on aika harvinainen nimi, mutta löytyy ruotsalaisesta kalenterista (on ollut joskus myös suomenkielisessä kalenterissa, mutta poistettu noin sata vuotta sitten). Joskus, hyvin harvoin, on tullut puhetta ihmisten kanssa siitä miten nimi lausutaan. Lähinnä siitä sanotaanko se yhdellä vai kahdella T:llä, mutta eipä se ole haitannut on se sitten sanottu kummalla tavalla tahansa.
Ja vielä, että meillä on ihan suomalainen nen-loppuinen sukunimi, mutta hyvin usein se on väärin tai ihmiset sanoo sen väärin. Jopa joskus koulussa nimen huudossa jos on ollut uusi/vieraampi opettaja on hän sanonut sen väärin, vaikka on lukenut sen paperista. Sen verran se on samantapainen kuin kaksi yleisempää nimeä, joten helposti se vääntyy sitten jommaksi kummaksi näistä nimistä. Mutta on se kyllä ollut niin monella tapaa väärin elämäni aikana, ettei sormet riitä niiden laskemiseksi :)
Mikäs se kaunoinen?
Itse olen ajatellut antaa pojalleni ensimmäiseksi nimeksi Miko. Toinen ja kolmas nimi kulkee suvussa.
Jos saan tyttären, nimi alkaa E:llä, kuten omakin etunimeni.
Itse taas en koskaan antaisi nimeä Miko ihan vaan sen takia, kun lapsi joutuu varmaan joka tilanteessa selittämään "siis ei Mikko, vaan Miko"
No empä oikein usko..Tuo Miko nimen suosio näyttäisi tällä hetkellä olevan kovassa nousussa niin c:llä kuin k:lla kirjoitettuna,että eiköhän se ole muutaman vuoden päästä jo monelle hyvin tuttu nimi.Ja ovathan esim.Miikka ja Miika myös vastaavanlainen nimipari,mutta kyllä minä ne ainakin toisistaan erotan.Uskoisin että selittelyjä tässä Miko nimessä aiheuttaa lähinnä vain tämä mahdollinen c-kirjaimen käyttö.
Unelma-Sirpaleena on kaunis nimi!
eikun Unelma Sirpa-Leena
noi on vielä ihan normaaleja nimiä, vaan julkkisten mukaan nimeäminen se vasta kamalaa on. Shakira, Rihanna, Elvis.. näitä näkee nykypäivänä ihan liikaa. sit kysellään myöhemmin et "mistäs sun nimi on peräisin Kate-Midleton Väyrynen?", nii selitteleppä siinä et isi ja äiti ei oikein ajatellu asiaa kovin pitkälle.
Jep. Tälläisiä neiti Charlotta Pekkanen ja herra Johan Päivänen... On niin nähty >.
Mulla oli suvussa kulkeva nimi mutta koulukiusaamisen takia vaihdoin sen,olisi ollut kiva käyttää sitä nimeä,ei löydy kalenterista eikä taatusti ollut suomessa muita samannimisiä. Jälkeenpäin olen miettinyt että olisikohan sen nimen voinut rekisteröidä siten ettei muut saisi ottaa sitä nimee.... no tiedä sitten mutta nykyään olen tyytyväinen nimeeni jeikä tarvitse pelätä työpaikkakiusaamisesta nimen suhteen.
mun tytön nimeksi tuli iida alisa.. ja se nimi passaa niin hyvin tytölle :)