Kaikkihan varmasti tietävät eri virka-asemien edustajia suojaavat lait, ja niiden rikkomista tarkoittavat rikosnimikkeet. Yleisimmäthän niistä ovat virkamiehen väkivaltainen vastustaminen sekä järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen.
Eli jos väkivaltainen tai uhkaava käytös kohdistuu virkaansa hoitamassa olevaan poliisiin, rajavartijaan, tullimieheen, tuomariin, lääkäriin, viraston virkailijaan, ja jossain tapauksessa jopa opettajaankin, niin voidaan syyttää virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Lievempänä on sitten haitanteko. Sitten jos samainen käytös kohdistuu työtäänsä suorittavaan vartijaan, järjestyksenvalvojaan, lipuntarkastajaan, kondyktööriin, tai joukkoliikennekuljettajaan, niin voidaan syyttää järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta.
En ole vastaan näitä lakeja, mutta mieleeni tuli, että mikä näiden lakien päällimmäisin tarkoitus on ollut, kun ne on aikanaan säädetty. Olisiko ehkä edellä mainittujen ammattien työturvallisuuden takaaminen, kun yleensä kyseisissä ammateissa on hyvin suuri riski joutua konfliktiin asiakkaan kanssa, ja näin ollen on säädetty laki heitä suojaamaan? Vai olisiko ehkä kyseisiä virkoja tai työtehtäviä suorittavien auktoriteetin säilyminen? Vai ehkä molemmat?
Eli jos väkivaltainen tai uhkaava käytös kohdistuu virkaansa hoitamassa olevaan poliisiin, rajavartijaan, tullimieheen, tuomariin, lääkäriin, viraston virkailijaan, ja jossain tapauksessa jopa opettajaankin, niin voidaan syyttää virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Lievempänä on sitten haitanteko. Sitten jos samainen käytös kohdistuu työtäänsä suorittavaan vartijaan, järjestyksenvalvojaan, lipuntarkastajaan, kondyktööriin, tai joukkoliikennekuljettajaan, niin voidaan syyttää järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta.
En ole vastaan näitä lakeja, mutta mieleeni tuli, että mikä näiden lakien päällimmäisin tarkoitus on ollut, kun ne on aikanaan säädetty. Olisiko ehkä edellä mainittujen ammattien työturvallisuuden takaaminen, kun yleensä kyseisissä ammateissa on hyvin suuri riski joutua konfliktiin asiakkaan kanssa, ja näin ollen on säädetty laki heitä suojaamaan? Vai olisiko ehkä kyseisiä virkoja tai työtehtäviä suorittavien auktoriteetin säilyminen? Vai ehkä molemmat?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Virkamiehet käyttävät julkista valtaa. Rikos kohdistuu silloin paitsi itse virkamieheen, niin myös yhteiskuntaan.
Virkamies edustaa laillista yhteiskuntajärjestystä, jonka kumoaminen/vastustaminen tapahtuu vain demokraattisesti, ei väkivallalla.
Yhteiskunta rakentuu ajatukselle vallan pysyvyydestä, ja sitä tukemaan on asetettu lakeja, viimekädessä yhteiskunta puolustaa vallan oikeutustaan pakkokeinoin. Jos kansalaisten toimet yhteiskuntajärjestyksen muuttamiseksi yltää liikaa valtarakenteisiin, niin se katsotaan anarkiaksi ja sen vuoksi esimerkiksi väkijoukkokokoontumisia voidaan rajoittaa, koska perimmiltään pelätään vallankumouksen alkamista, tosin nykyään se uhka on kai enempi sosiaalisen median puolella. Ja onhan tästä esimerkkejä nähtävissä vaikka kuinka, muistuupa vaan mieleen, miten eräskin silmäätekevä varoitteli viime eduskuntavaalien alla antamasta liikaa valtaa radikaaliliikkeille. Tätä kutsutaan demokratiaksi.
Voisivatko asiat olla muullatavoin ja mitä se muu olisi, sitä me ei vielä tiedetä, mutta tuskin tässä vielä missään kliimaksissa ollaan, josta ulospääsy olisi pelkästään degeneroitumista, jos kohta sekin on yksi vaihtoehto, sillä ainoastaan muutos on varmaa.
Perimmäinen tarkoitus on turvata julkista valtaa käyttävän virkamiehen työrauha ja mahdollisuudet hoitaa asianmukaisesti myös ne kansalaisten kannalta ikävätkin virkatoimet. Tämä tarkoitus on luettavissa pykäläteksteistäkin:
Joka ... käyttää tai uhkaa käyttää väkivaltaa pakottaakseen virkamiehen tekemään tai jättämään tekemättä julkisen vallan käyttöä sisältävän virkatoimen (RL 16:1.1)
Joka käyttämättä väkivaltaa tai sen uhkaa oikeudettomasti estää tai yrittää estää 1 §:ssä tarkoitetun virkatoimen suorittamista tai vaikeuttaa sitä (RL 16:3.1)